VR mainos Valituissa Paloissa 1962 |
Suomen ensimmäinen rataosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Tämän jälkeen 1870 valmistui yhteys Pietariin, 1876 Tampereelle ja Turkuun. Saman vuosisadan puolella saatiin vielä yhteys Seinäjoelle, Vaasaan ja Ouluun. Vuonna 1909 valmistui rautatie Rovaniemelle.
Kun höyryhepo tuli 1962 (Yle elävä arkisto)
Valtionrautatiet (VR) oli Suomen valtiollinen rautatielaitos, joka ylläpiti valtakunnallista rataverkkoa ja harjoitti sillä verkolla rautatieliikennettä. Vuonna 1995 Valtionrautatiet jaettiin rataverkkoa ylläpitävään Ratahallintokeskuseen ja liikennettä hoitavan VR-Yhtymään.
VR mainos Valituissa Paloissa 1961 |
Rautateillä oli suuri merkitys Suomen asutusrakenteen synnyssä. Monia uusia kaupunkejakin kuten Hyvinkää, Riihimäki, Karjaa, Kouvola, Seinäjoki, Pieksämäki ja Ylivieska on syntynyt rautateiden risteysasemien ympärille.
Vielä 1960-luvulla rautateillä oli asema keskimäärin 3,4 kilometrin välein, ja huomattava osa väestöstä asui omakotitaloissa asemakylissä, jotka muodostivat ratojen varteen pitkiä nauhakaupunkeja.
Asioita käytiin hoitamassa junalla isommissa kaupungeissa ja naapurikylissä autojen puuttuessa. (Wikipedia)
Vielä 1960-luvulla rautateillä oli asema keskimäärin 3,4 kilometrin välein, ja huomattava osa väestöstä asui omakotitaloissa asemakylissä, jotka muodostivat ratojen varteen pitkiä nauhakaupunkeja.
Asioita käytiin hoitamassa junalla isommissa kaupungeissa ja naapurikylissä autojen puuttuessa. (Wikipedia)
VR mainos Valituissa Paloissa 1964 |
Ennen vanhaan VR oli mahtava rautatielaitos, joka työllisti monenlaisia ammattikuntia. Rautateillä oli jopa omat arkkitehdit, jotka suunnittelivat asemia ja puutarhurit hoitivat ja viljelivät asemien istutuksia.
VR mainos Valituissa Paloissa 1975 |
Sähköistys alkoi vuonna 1968. Sähköistämisellä saavutettiin pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Ensimmäinen sähkörata tuli Helsingistä Kirkkonummelle. Monia vilkkaita reittejä sähköistettiin kuitenkin vasta 1990-luvulla, kuten Tampere–Jyväskylä vuonna 1994 ja Helsinki–Turku vuonna 1995.
Paikallisliikenteessä höyryjunien tilalle tulivat 1950-luvun lopulta lähtien niin sanotut Lättähattu-kiskobussit. Niissä oli matkustajapaikkoja 56 + 7, suurin nopeus oli 95 km/h (osalla kalustoa 115 km/h). Suurin mahdollinen yhteenliitettävä vaunumäärä oli 10 vaunua. Viimeiset Lättähatut poistuivat säännöllisestä matkustajaliikenteestä vuonna 1988, mutta niitä käytetään edelleen museojunissa.
VR esittely- ja matkailufilmejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti