31.3.2021

Fazerin makeisia

 

1924

1924

1925


1926

1927

1927

1927


1929

1929

1934

1935

1960

1966
Makeisliiketoiminnassa Fazer on markkinajohtaja Suomessa 30–40 prosentin osuudellaan, ja sillä on toimintaa Itämeren alueella. Makeisia myydään yli 40 maahan. Fazerin makeistehtaat sijaitsevat Suomessa Karkkilassa (purukumit), Lappeenrannassa (sokerimakeiset) ja Vantaalla (suklaat). (wikipedia)
Fazerin mainoksia olen laittanut aiemmin: suklaat, karamellit, Fazerin parhain.

Hattuja

 

1924
1928
1927


1933

1935

Silfverbergin & Wecksellin Yhdistetyt Hattutehtaat Oy oli suomalainen Helsingissä vuosina 1901–1970 toiminut miesten ja naisten hattuja valmistanut yritys. Yritys syntyi vuonna 1901 kun Johan Wecksellin vuonna 1828 Turkuun perustama hattuvalmistamo ja K. G. Silfverbergin Turkuun vuonna 1877 perustama hattuvalmistamo yhdistyivät. Hattutehdas toimi vuoteen 1970 saakka viimeksi vuodesta 1967 nimellä Oy Silveks Ab. Toiminta oli tappiollista ja yhtiö teki lopulta konkurssin. Viimeisessä vaiheessa miesten ja naisten hattujen valmistus tapahtui Kiikassa. (wikipedia)
1927

1928
Suomen Lakkitehdas Oy mainoksia aiemmin täällä.

1929


1937

1939

1939



1939

1965

1928

1956

1928

1929

27.3.2021

Niemeläinen & Ohtola

 

1924

1924

1924

Kun tamperelainen J.Tirkkonen lopetti Helsingin myymälänsä, jatkoi liikkeen pitoa Fanny Ohtola yhdessä herrasväki Niemeläisen kanssa. Ohtola oli ollut Tirkkosen liikkeen palveluksessa toistakymmentä vuotta. Uuden liikkeen nimeksi tuli Niemeläinen & Ohtola. Liike toimi ainakin vuosina 1923 ja 1924.

Tirkkosen kaupasta voit lukea täältä.

1923

1924

1924

1923


1923


26.3.2021

Kahvin valmistusta

 

1924


1934

1939
1933

Perinteisesti kahvipannut valmistettiin lämpöä johtavasta kuparista, ja niiden sisäpinta tuli päällystää tinalla, sillä kupari on myrkyllistä. 1950-luvulla Suomessa alettiin enenevissä määrin valmistaa kahvipannuja teräksestä sekä emalilla päällystetystä teräksestä. Nykyisin yleisempiä ovat ruostumattomasta teräksestä tehdyt pannut, joita muutamat valmistajat tuottavat edelleen. Kahvipannu oli ennen 1960–1970-luvulla tapahtunutta sähkökäyttöisten kahvinkeittimien yleistymistä tyypillisin tapa valmistaa kahvia Suomessa. Nykyisin Suomessa myytävästä kahvista on kymmenesosa pannujauhatettua.

1950

Pannukahvin valmistus: Kiehauta vesi pannussa, ota pannu levyltä ja sekoita veteen 7 grammaa eli yksi mitallinen pannukarkeaa kahvia vesikupillista kohti sekä yksi mitallinen ”pannulle”. Kuohauta kahvi levyllä uudemman kerran, mutta niin, ettei juoma pääse kiehumaan, jolloin se kitkeröityisi. Siirrä pannu sitten 4–5 minuutiksi hautumaan. Tällöin myös porot laskeutuvat pannun pohjalle. 

Viisi prosenttia suomalaisista valmistaa kahvinsa edelleen perinteiseen tapaan. Pannukahvi on maultaan suodatinkahvia pyöreämpi ja täyteläisempi, sillä suurin osa kahvin sisältämästä rasvasta säilyy, kun kahvi valmistetaan näin.

1927

1931

Pannumyssy on tee- tai kahvikannun lämpimänä pitävä paksu tekstiilihuppu. Se on saanut alkunsa englantilaisesta teenjuontikulttuurista, ja englannin kielellä sitä kutsutaankin nimellä tea cosy. Suomessa pannumyssyä käytettiin yleisimmin 1900-luvun puolenvälin paikkeilla, jolloin suosittiin kahvipannussa keitettyä pannukahvia. (paulig.fi, meira.fi, wikipedia)

1962


1936

1925

1922

1935
1936

1938


1973

1975

1974