Hobby Hall syntyi amerikkalaisen Samuel Josefowitzin vuonna 1958 perustaman Concert Hall Society - äänilevykerhon pohjalta. Se aloitti toimintansa Suomessa kesäkuussa 1962. Äänilevykerhon ohella Concert Hall Society perusti Suomen ensimmäisen kirjakerhon, Ex Libriksen, joka saavutti pian yli 100 000 jäsentä. Yhtiö alkoi 1960-luvulla tarjota asiakkailleen työkalu- ja astiasarjoja. Niitä markkinoitiin aikakauslehti-ilmoituksin Hobby Hall -toiminimellä. 1980-luvun suosikkituotteita olivat pussilakanat, valmisverhot, plyysimatot, oloasut, ulkoilupuvut ja kylpytakit. Vuosikymmenen lopulla alkoi mikroaaltouunien, leipäkoneiden ja ensimmäisten matkapuhelimien voittokulku. Stockmann omisti Hobby Hallin 1985 - 2016, mutta nykyinen omistaja on eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö Mid Europa Partners. (wikipedia, webarchive.org)
Oy Strömberg Ab oli suomalainen sähköteknisen alan yritys. Sen perusti Berliinissä sähkötekniikkaa opiskellut Gottfrid Strömberg Helsinkiin vuonna 1889. Strömberg rakensi 1910-luvulla sähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Työntekijöitä yrityksessä oli vuoden 1934 lopulla lähes 700. Yhtiössä kehitettiin uusi täysin suljettu oikosulkumoottori ja alettiin valmistaa sähköliesiä, valaistuslaitteita, tuuletinlaitteita ja ilmansuodatinlaitteita.
1951
1952
Sotaa seuranneena 20 vuotena yritys valmisti kaikkiaan viisikymmentä vesivoimageneraattoria. Työntekijämäärä Pitäjänmäellä oli vuoden 1945 lopulla 1 600 henkilöä. 1970-luvulla oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön kehitetyt taajuusmuuttajat nousivat keskeiseksi vientimenestykseksi. Miljoonas sähköliesi valmistui vuonna 1974.
Vuonna 1987 Strömberg siirtyi ruotsalaisen ASEA:n omistukseen, ja vuonna 1988 ASEA:n nimi muuttui fuusion kautta ABB:ksi. ABB on jatkanut toimintaansa Strömbergin Helsingin ja Vaasan tehtailla, ja se työllistää Suomessa 6 600 henkilöä. (wikipedia, new.abb.com)
Oy Tikkakoski Ab oli Tikkakoskella vuosina 1893–1983 eri nimillä toiminut kone- ja aseteollisuusyritys. Yhtiö tunnettiin Tikka-tuotemerkistä, jota käytettiin aseissa, ompelukoneissa ja liukuesteissä. Aseenpiippujen valmistus käynnistyi 1928. Piipputuotannon kohteena oli aluksi jalkaväenkivääri M/27, kuuluisa ”Pystykorva”. Suomi-konepistooli M31, lempinimeltään "Tikkakosken ompelukone" otettiin tuotantoon 1931. Asetuotanto loppui kokonaan vuonna 1953. Tuotanto suuntautui sen sijaan esimerkiksi Tikka-merkkisiin ompelukoneisiin. Oy Tikkakoski Ab:n toiminta lakkasi 1. lokakuuta 1983. Yhtiön vaiheista, mm. neuvosto-omistuksesta voi lukea lisää wikipediasta.
1963
Ompelukone on kone, jolla ommellaan langalla kiinni kaksi tai useampia kerroksia kangasta. Vuonna 1830 ranskalainen räätäli Barthelemy Thimonnier sai patentin ensimmäiseen käytännössä toimivaan ompelukoneeseen. Varsinainen läpimurto ompelukoneteollisuudessa oli amerikkalaisen Isaac Merritt Singerin patentoima ompelukone vuodelta 1850. Siinä oli ompelua helpottava jalkapoljin. Singeristä tuli 1800-luvun kuluessa maailman myydyin ompelukonemerkki ja lähes synonyymi ompelukone-sanalle.
Ensimmäinen kokonaan suomalainen ompelukone oli "Tikka", jota valmisti Suomi-konepistoolistaan kuuluisa Tikkakoski Oy 1940-luvulta 1960-luvulle. (kansallismuseo.fi, wikipedia)
Sandvik AB on ruotsalainen vuonna 1862 perustettu maailmanlaajuisesti toimiva metalli- ja kaivosalan teollisuuskonserni. Suomen Sandvik Sahat Oy perustettiin vuonna 1934 ruotsalaisen Sandvikens Jernverks AB:n tytäryhtiöksi. (porssitieto.fi, wikipedia)
Nilfiskin perustivat Tanskassa vuonna 1906 Peder Andersen Fisker (1875–1975) ja Hans Marius Nielsen (1870–1954) nimellä Fisker & Nielsen. Alkujaan yritys valmisti sähkömoottoreita tuulettimiin, keittiöhisseihin, poriin ja myöhemmin Nimbus-moottoripyörään. Menestys alkoi vuonna 1910 Nilfisk pölynimurin tultua markkinoille. Imuri painoi 17,5 kiloa. Fisker sai keksinnölle patentin ja osti myöhemmin Nielsenin ulos yrityksestä. Pölynimurista tuli suuri menestys ja muut motoroidut tuotteet jäivät vähitellen pois tuotannosta. Vuonna 1954 yritys myi miljoonannen pölynimurinsa.
1938
"Tomunimijä. Huonekalujen, vaatteiden, lattioiden y. m. tomunpoistokone. Suuremmissa on varsinainen imukone, josta letkut johdetaan huoneisiin, pienemmissä on sähkömoottorin pyörittämä imutuuletin, joka imee pölyn putkeen ja painaa sen siiviläpussiin. Pienimmissä on käsi-imupalkeet." (Pieni tietosanakirja 1925-1928)
Vuonna 1886 amerikkalainen Schlicht & Field esitteli Rapid Roller Damp-Leaf Copier -kopiokoneen, joka käytti telojen antamaa painetta kirjeiden kopioimiseksi kostutetulle paperirullalle. Kun kopiot oli puristettu paperille, paperi meni kopiokoneen alla olevaan kaappiin, jossa se kuivui suurella telalla. Kuivatut kopiot sitten leikattiin rullalta. (officemuseum.com)
Frans Wilhelm Lindqvist (1862-1931) oli ruotsalainen keksijä. Hän suunnitteli ensimmäisen nokeamattoman, paineilmalla toimivan kerosiinikeittimen. Lindqvist aloitti niiden myynnin pienessä mittakaavassa, mutta liiketoiminta kasvoi pian. Teollinen tuotanto alkoi vuonna 1892. Tuote ja yritys sai nimekseen Primus. 1910-luvulla tehtiin yli puoli miljoonaa keitintä vuodessa. Vuonna 1930 yli 500 ihmistä työskenteli Primuksen tehtaalla Tukholmassa Lilla Essingenissä.
Tehokas keitin saavutti nopeasti maineen luotettavana ja kestävänä jokapäiväisessä käytössä, ja se toimi erityisen hyvin epäsuotuisissa olosuhteissa. Primus keitin kelpasi Roald Amundsenin mukaan etelänavan tutkimusmatkalle 1911–1912 ja Sir Edmund Hillaryn Mount Everestin valloitukseen. Samankaltaisia kannettavia liesiä valmistaa useampikin yritys, mutta niitäkin kutsutaan usein "Primus"-keittimiksi valmistajasta riippumatta. (en.wikipedia.org)
Kangaspuut on kankaiden kudonnassa käytettävä laite. Yksinkertaisimmillaan, jollaisena laite tunnettiin jo kivikaudella, siinä on kaksi vaakasuoraa keppiä, joiden varaan luodaan loimi. Nykyisen muotonsa kangaspuut ovat saaneet lähes 700 vuotta sitten. Suomessa käytetään eniten vipukangaspuita, joista myös teolliset kutomakoneet on kehitetty. Vipukangaspuiden koneisto muodostuu vipusista, niisivarsista, ylä- ja alavälittäjistä sekä polkusista. Koneiston osia yhdistää kaksi nyöritystä. Ylänyöritys on muuttumaton; nyörit sidotaan aina vipusista yläniisivarsiin ja alavälittäjiin sekä alaniisivarsista ylävälittäjiin. Alanyöritys on muuttuva, eli vaihtelee kankaan sidoksen mukaan. Kudottaessa loimilangat saadaan eri tasoille polkusia polkemalla. Eri tasoilla olevien loimilankojen välistä tilaa, johon kude syötetään, kutsutaan viriöksi. (wikipedia)
1931
1931
Kudonta eli kutominen tarkoittaa kankaan tai muun tekstiilituotteen valmistamista loimi- ja kudelankajärjestelmää käyttäen. Kankaan pituussuunnassa kulkevat langat muodostavat loimen, ja leveyssuunnassa kulkevat langat kuteen. Kangasta kudotaan yleensä käsin kangaspuilla tai teollisesti kutomakoneella. Suomessa perinteiset räsymatot koristivat lähes joka kodin lattiaa. Alun perin matot kudottiin kotona, mutta vähitellen joku kylästä erikoistui matonkutojaksi, jolta matot tilattiin.(wikipedia)
Gramofoni on äänentallennuksen historian alkuvaiheessa käytetty mekaanisesti ilman sähköistä vahvistusta toimiva levysoitin. Gramofonin patentoi vuonna 1887 saksalais-yhdysvaltalainen keksijä Emil Berliner. Gramofonin levylautasta pyörittää kammella viritettävä jousikoneisto, ja äänen vahvistaa äänirasia, jonka neula on terästä. Äänirasiassa syntyvä ääni vahvistetaan siihen liitetyllä torvella, joka on yleensä puuta tai peltiä. Laukku-mallisissa gramofoneissa on sisään rakennettu torvi.
Gramofonissa soitettiin sellakkalevyjä, eli ns. savikiekkoja. Sellakkalevyä käytettiin yleisesti 1880-luvulta 1960-luvulle saakka. Ensimmäisiin levyihin mahtui yksi musiikkikappale, kaksipuolisia levyjä alettiin tehdä vuonna 1904. Savikiekon korvasi PVC-muovista valmistettu vinyylilevy. (wikipedia)
1910
"Pieni neula kulkee kautsukkilevyssä olevassa epätasaisessa ääniuurteessa, neula täristäessään saa lasikalvon väreilemään ja lähettää torveen ilmanväreitä, jotka ovat sanoja vastaavia ääniaaltoja."
.jpg)
