Karhu kengät

 

1932

1935

Karhu oli vuonna 1916 nimellä Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab perustettu suomalainen urheiluvälinevalmistaja. Aluksi tehdas otti ohjelmaansa yleisurheilun välineitä, kuten kiekkojen, keihäiden ja piikkarien, sekä murtomaahiihdon sukset. Karhua tekivät maailmalla tunnetuksi mm. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Ville Ritola sekä Emil Zatopek.

Sotien jälkeen Karhu oli yksi ainoista suomalaisista urheiluvarusteiden valmistajista. 1960-luvulla lajivalikoimaan tuli mukaan virallisesti pesäpallotuotteet Karhun kehitettyä nykyräpylöiden edeltäjät Pikipeikon ja 1970-luvulla Jättipeikon. Suksituotannossa siirryttiin 1950-luvun alussa puusuksista ns. sälesuksiin. Vuonna 1966 yhtiö vaihtoi nimensä virallisesti Oy Urheilu-Karhu Sport Ab:ksi, ja vuonna 1973 nimi vaihtui Karhu-Titan Oy:ksi. Karhun urheilujalkineet nousivat 1970-luvulla kansainväliseen menestykseen. Yhtiö lakkautettiin 1996. (wikipedia) (fi.karhu.com)

1937

1937

1974

Hattuja

 

Karjala-lehti, syyskuu 1910

1911

1911

Vuonna 1896 perustettu G.A. Naparstokin Lakki-, Muoti- ja Turkisliike sijaitsi Viipurin Torkkelinkadulla. Yrityksen omistaja oli Gabriel Abramoff Abrahaminpoika Naparstok (1871-1958). Vuosina 1919-20 Naparstok rakennutti toimitalon Tampereelle. Tampereella edelleen toimivan Nappari Oy:n toimialana on turkisvaatteiden ja -tuotteiden valmistus, ja se on Suomen vanhin lakki- ja turkisalan yritys.

1913

1931

1933

  

1936

1938

1938

Hattumainoksia aiemmin

täällä ja täällä.

Sidoste sukka

 

1960-luku

Sidoste Oy on suomalainen perheyhtiö ja yksi Pohjoismaiden suurimmista sukkien valmistajista. Yrityksen perustivat vuonna 1945 Saima ja Lauri Mölsä, joka oli sodissa haavoittunut neljästi ja etsi rauhan tultua itselleen elinkeinoa. Tampereen Veisussa sijaitseva, moneen kertaan laajennettu Sidosteen tehdas työllistää noin 70 henkilöä ja tuottaa noin kolme miljoonaa sukkaparia vuodessa. Suurimmillaan 1980-luvulla työntekijöitä oli pari sataa ja viennin osuus liikevaihdosta oli lähes puolet. Nykyisin Sidoste myy tuotteitaan lähinnä Suomeen. Perinteikkään perheyrityksen toiminnassa on mukana kolmas ja neljäs sukupolvi. Yrityksen tavaramerkkinä ja mainoshahmoina on vuodesta 1955 käytetty kahta terrieriä, jotka taistelevat yhdestä sukasta, tunnuslauseena ”Sidoste-sukka kestää”. (wikipedia, sidoste.fi)

1960-luku

Nappeja

1932

 

1934

Muinoin nappeja käytettiin koristeina tai sinetteinä eikä kiinnikkeinä. Vaatteiden kiinnityksessä käytettiin nauhoja, solkia ja hakasia. Ensimmäiset toimivat napin- ja napinreikien sulkemisjärjestelmät vaatteiden kiinnittämiseen tai sulkemiseen ilmestyivät Saksassa 1200-luvulla. Niistä tuli pian laajalle levinneitä, kun tiukasti istuvat vaatteet yleistyivät 1200- ja 1300-luvun Euroopassa. (en.wikipedia, ym.)

1936

Ruotsalaisen Arne Arnesenin omistaman Vesteråsin nappitehtaan sisaryritys Helsingin nappitehdas muutti Perniön Kirjakkalaan vuonna 1904 ja siitä tuli Suomen Nappitehdas. Tehdas työllisti suuren joukon alueen naisista. Nappitehdas tuhoutui tulipalossa vuonna 1956. Uusi tehdas rakennettiin Teijon teollisuusalueelle, jossa se toimii edelleen Morite Oy:n nimellä. (vaatturitietokanta.com, teijo.fi)

1936

Kenkämainoksia

 

1911

"Maamme suurin, huomatuin ja Maailman pohjoisin jalkinetehdas."

1928

1928

Hajatietoa jalkineista: Varhaisimmat jonkinlaiset kenkiin viittaavat löydökset ovat Missourista 8000 eaa. Egyptiläiset maalaukset ja Alpeilta löytynyt jäämies Ötzi todistavat kenkiä olleen jo 3300 eaa. 1100-luvulla keltit käyttivät nahkatossuja, joissa oli sisäpuolella turkki lämmittämässä.

Keskiajalla kengissä saattoi olla jopa puolimetriset suipot kärjet. Ensimmäisen kerran korot kengissä on kuvattu Persian kuninkaan ratsujoukoilla. Korot estivät jalan lipsumisen jalustimista. Korkokenkiä käytettiin keskiajalla Lontoossa, koska kadut olivat täynnä ihmisten ulosteita, mutaa ja teurasjätteitä, näin ihmiset pysyivät jaloistaan puhtaampina. 1600-luvulla yleistyivät kengännauhoilla kiristettävät kengät.

1700-luvulla kenkäteollisuus kehittyi ja sarjatuotanto alkoi. Kenkämuoti vaihteli 1800-luvulta 1900-luvulle  kreikkalaistyyppisistä sandaaleista korkealle napitettaviin saappaisiin.

1928

1929

Suomessa maaseutuväestön perinteiset jalkineet olivat tuohivirsut. Virsut valmistettiin punomalla tuohisuikaleista. Suutarit tekivät kylissä kenkiä ”mittatilaustyönä” vielä pitkään 1940-luvun jälkeenkin. Pitkävartiset saappaat miehillä ja varsikengät naisilla olivat pitkään yleisesti käytössä. Matalat kengät alkoivat Suomessakin yleistyä kaupungeista alkaen 1950-luvulla. (wikipedia)

1930

1932

1941

Turo Terylene

 

1971

Terylene on eräs kauppanimi polyesterikankaalle. Työvaatteita valmistava Turo Oy perustettiin vuonna 1938 Kuopioon. Myöhemmin tuotevalikoima laajeni ja Turo tuli tunnetuksi lähinnä miesten puvuista, joita alettiin valmistaa 1960-luvulla. 1970-luvulla Turo oli Skandinavian suurin miesten pukujen valmistaja. Vaatteita vietiin mm. Neuvostoliittoon. Englannissa Turolla oli sopimus Mark & Spencerin kanssa. Alkuperäinen Turo meni konkurssiin vuonna 1988, mutta Turo Taylor Oy jatkoi tomintaa. (wikipedia)

Monot

 

1923

1935

1935

1937

Liperiläinen Jussi Mononen perusti Lahteen kenkämyymälän 1921 ja kenkätehtaan 1926. Yhtiön nimi oli Lahden Saapas- ja Lapikasteollisuus Oy. Yhtiö järjesti vuoden 1932 marraskuussa nimikilpailun, jotta kaikille sen tuotteille saataisiin yhteinen nimi.  Sanomalehti-ilmoitukseen tuli 1339 vastausta joissa nimeksi ehdotettiin mm. Eho, Maine, Varma, Sisu, Mainio, Voitto, Kesto,  Ihanne, Salpaus, Luja, Paras, Lastu, Esa, Pito, Iki, Aito ja Huippu. Muutamat ehdottivat nimeksi Mono. Riihimäkeläinen konttoristi  Laine perusteli ehdotustaan näin: "Nimi on muunnelma kreikkalaisesta sanasta Monos = yksi, ainoa. Nimi ”Mono” ollessaan tavaran nimenä  sisältäisi niinollen ajatuksen tuotteen yksinäisestä, erillisestä asemasta markkinoilla." Tämä kelpasi raadille, olihan se myös lyhennys Jussi Monosen nimestä.

 

Sittemmin nimi vakiintui arkikielessä niin, että kaikenlaisia hiihtokenkiä alettiin nimittää monoiksi. Lahdessa toimii edelleen Monosen suvun kenkäkauppa, nyt nimeltään Kenkientalo Mononen.

1938

1938

1938

Mono-mainoksia aiemmin täällä ja täällä.

Korsetti

 

1887

1913

1912

1922

1922

Korsetti eli kureliivi on vartaloa muotoileva vaate, joka on valmistettu tukevasta kankaasta ja sitä muodossa pitävistä luista, jotka ovat nykyisin useimmin metallia tai muovia. Korsetti kiristetään nyörityksen avulla, joka on yleensä selkäpuolella. Korsetteja käytettiin jo antiikin Kreikan aikana. 1880-luvulla ihannevyötärönmitta oli 33 senttiä. Korsettiin pukeuduttiin jo aamulla ja korsettia piti kiristää muutaman tunnin välein, kunnes vartalo on iltaan mennessä halutun muotoinen. Heti 1900-luvun alussa tietoisuuteen tuli myös ilmiö kuremaksa, koska kureliivit ja vaatteet sidottiin ahtaalle aiheuttaen maksan epämuodostuman. (wikipedia)

1924

1927

1936

 

1937

1883

Grand Magasin H.Cairenius

 

1919

1919

1918

Carl Kause perusti vuonna 1893 Helsinkiin naisten ja herrain pukimon nimeltä Grand Magasin. Vuodesta 1905 toimintaa jatkoi neiti H.Cairenius. Toiminimen omisti jonkin aikaa Kalle Kuusinen osakeyhtiö, joka myi sen toimintaa johtaneelle Caireniukselle vuonna 1920. Toiminta jatkui ainakin vuoteen 1928 asti. (antikvariaatti.net, Helsingin osoitehakemisto 1928)

1919

1926

1920