Purukumi

 

1925

1925

1924

Purukumi. Muutamia wuosia sitten keksittiin, että chicle-kumin ja jonkin imelän hywänmakuisen aromin sekoitus oli todellinen herkkupala ja sitä alettiin ahkerasti pureskella. Sen jälkeen tapa lewisi niin nopeasti, että nyt lasketaan kumin märehtijäin lukumäärä Amerikassa pyöreissä luwuissa 75 milj. hengeksi. Muissakin maissa on seurattu esimerkkiä ja amerikkalaiset myywät tätä "herkkua" ympäri maailman.

 

1930

 

1930

Jo ammoisina aikoina ihmiset ovat pureskelleet pihkasta tai mahlasta valmistettua massaa. Suomessakin on pureskeltu pihkaa jo kivikaudella. Keski-Amerikassa pureskeltiin sapotillapuun mahlasta tehtyä chicleä, josta Thomas Adams (1818-1905) kehitti 1800-luvun lopulla purukuminsa.

Amerikkalainen kondiittori Frank Fleer puolestaan kehitti vuonna 1906 ensimmäisen nykyisen kaltaisen purukumin josta voi puhaltaa palloja. Se oli nimeltään Blibber-Blubber, mutta sitä ei koskaan kaupallistettu. Vuonna 1928 Walter Diemer paransi Blibber-Blubber-koostumusta lisäämällä siihen lateksia ja kehitti kaupallisesti menestyneen purukumin nimeltä Dubble Bubble. Dubble Bubblen vaaleanpunaisesta väristä tuli lähes standardi purukumiteollisuuden pallopurukumeihin. (fi.wikipedia.org, en.wikipedia.org)

Suomalaislehdissä mainostettiin jo vuonna 1925 Adamsin ja Wrigleyn purukumeja. Vuonna 1931 Fazer mainosti omaa Jukka-purukumiansa.

1931

1931

"Ruvetkaa käyttämään suomalaista Jukkaa. Tiedätte toki kuinka terveellistä todella ensiluokkainen purukumi on hampaille ja suuontelolle. Mutta ei siinä kyllin. Jukka antaa sisua. Kesken kaiken pureskellessanne saatte jonkun nerokkaan päähänpiston ja huonot ajat muuttuvatkin hyviksi. Jukka on luotettava kumppani arkielämän kaikissa vaiheissa."

1930

1931

1933

1947

Tässä amerikkalaislehden purkkamainoksessa vinkataan myös Spike Jonesin RCA Victor äänilevyyn "Blowing Bubble Gum". 

Spike Jones - Blowing Bubble Gum

Purkkamainoksia aiemmin täällä ja täällä.

Konttoritarvikkeita

 

1889

1889. Kuva: officemuseum.com

Vuonna 1886 amerikkalainen Schlicht & Field esitteli Rapid Roller Damp-Leaf Copier -kopiokoneen, joka käytti telojen antamaa painetta kirjeiden kopioimiseksi kostutetulle paperirullalle. Kun kopiot oli puristettu paperille, paperi meni kopiokoneen alla olevaan kaappiin, jossa se kuivui suurella telalla. Kuivatut kopiot sitten leikattiin rullalta. (officemuseum.com)

1911

1911

1911

 

1915

1924

1926

1932

1967

Pieni tietosanakirja 1928

Tietosanakirja 1922

1956

LP - levyjä 1967

 

1967

Amerikkalaislehden mainoksessa Columbia Record Club kaupittelee jouluksi 1967 LP-levyjä. Ajankohtaisen pop-musiikin lisäksi valikoimassa on mm. Tšaikovskin balettimusiikkia ja Sibeliuksen Finlandia. West Side Story, Cabaret ja My Fair Lady ovat musikaaleja. Tässä näytteitä pop- ja jazzlevyistä:

The Charmer - Herb Alpert & The Tijuana Brass (Sounds Like...1967) 

Music To Watch Girls By - Andy Williams (Born Free 1967)

Bim Bom - Sergio Mendes & Brasil '66 (Equinox 1967)

Bossa Nova U.S.A. - Dave Brubeck (Dave Brubeck's Greatest Hits 1966)

Rain, Rain Go Away - The Sandpipers (1967)

Baja Nova - Baja Marimba Band (Heads Up! 1967)

Jouluksi värillinen Corona

 

1927

1959

Pieni tietosanakirja 1928

Kirjoituskoneita aiemmin täällä ja täällä.

Hupmobile

 

1928

1928

Hupp Motor Car Companyn perustivat Robert Hupp ja Charles Hastings Detroitiin vuonna 1908. Yhtiön ensimmäinen automalli Model 20 esiteltiin Detroitin Autonäyttelyssä helmikuussa 1909. Yhtiö lakkautettiin vuonna 1940. (en.wikipedia.org)

Hupmobile Aero-Dynamic Sedan 1934. Kuva: Wikipedia/Alden Jewell

1934 - Kuva: classiccarcaralogue.com

1935. Kuva: classiccarcaralogue.com

Kahden hengen Hupmobileen sattoi sijoittaa lisämatkustajat kätevästi takakontiin! 

Levymainos 1965

 

1965

Columbia levy-yhtiön levykerho tarjosi manoksessaan LP-levyjä jaoteltuna neljään eri ryhmään: Romantic Music, Hootenanny, Teen Party sekä Broadway and Hollywood.

Romanttista lajia edusti Julie London kappaleella Desafinado (Slightly out of Tune) (1964):

Hootenanny osastoon kuuluu Johnny Cashin kuuluisa I Walk the Line (1964):

Teinihipoissa soi Venturesin Pipeline (1963) sekä The Searchersien Needles and Pins (1964):

Broadway ja Hollywood -lajia esitellään kokoelmalevyllä Great Motion Picture Themes. Al Caiola soittaa kappaleen Bonanza saman nimisestä TV-sarjasta:

Gramofoni

 

1912

1924

1927

Gramofoni on äänentallennuksen historian alkuvaiheessa käytetty mekaanisesti ilman sähköistä vahvistusta toimiva levysoitin. Gramofonin patentoi vuonna 1887 saksalais-yhdysvaltalainen keksijä Emil Berliner. Gramofonin levylautasta pyörittää kammella viritettävä jousikoneisto, ja äänen vahvistaa äänirasia, jonka neula on terästä. Äänirasiassa syntyvä ääni vahvistetaan siihen liitetyllä torvella, joka on yleensä puuta tai peltiä. Laukku-mallisissa gramofoneissa on sisään rakennettu torvi.

Gramofonissa soitettiin sellakkalevyjä, eli ns. savikiekkoja. Sellakkalevyä käytettiin yleisesti 1880-luvulta 1960-luvulle saakka. Ensimmäisiin levyihin mahtui yksi musiikkikappale, kaksipuolisia levyjä alettiin tehdä vuonna 1904. Savikiekon korvasi PVC-muovista valmistettu vinyylilevy. (wikipedia)

1910

"Pieni neula kulkee kautsukkilevyssä olevassa epätasaisessa ääniuurteessa, neula täristäessään saa lasikalvon väreilemään ja lähettää torveen ilmanväreitä, jotka ovat sanoja vastaavia ääniaaltoja."

1927

1910

1930

Pariisin iltoja

 

1938

1937

"Soir de Paris antaa teille aavistamattomia mahdollisuuksia."

1936

Bourjois on ranskalainen kosmetiikkayritys, jonka omistaa amerikkalainen Coty Inc. -konserni. Bourjois valmistaa meikki-, tuoksu- ja ihonhoitotuotteita, joita myytiin vuonna 2015 noin 26 000 myyntipisteessä yli 80 maassa. 

Näyttelijä Joseph-Albert Ponsin aloitti meikkiyhtiönsä valmistamalla meikkejä ja hajusteita näyttelijöille. Alexandre-Napoleon Bourjois osti Ponsinin koko toiminnan 1868. Bourjois loi vuonna 1928 kuuluisimman hajusteensa Soir de Paris. Sininen pullotettu hajuvesi oli suuri menestys Yhdysvalloissa, jossa sen nimi oli Evening in Paris. (en.wikipedia.org)

1937

1939

1948

Columbia Record Club 1971

 

1971

1971

Columbia Record Club perustettiin vuonna 1955 Columbia levy-yhtiön tuotteiden postimyyntiä varten. Vuoden kuluttua perustamisesta levykerhossa oli 687652 jäsentä ja 7 miljoonaa levyä oli myyty kerhon kautta. Vuonna 1971 jäseniä oli jo yli 3 miljoonaa. Vuodesta 1958 alkaen kerhon kautta myytiin myös muiden levy-yhtiöiden (Verve, Mercury, United Artist, Liberty ym.) tuotteita, ei kuitenkaan kilpailevan RCA:n levyjä. Stereofonisia levyjä alettiin myydä vuonna 1959, äänitettyjä avokelanauhoja vuonna 1960, 8-raitakasetteja vuonna 1966 ja c-kasetteja vuonna 1969. (en.wikipedia.org)

Äänilevykerholla oli oma lehti "Columbia Record Club magazine" jossa mainostettiin kerhon tuotteita. Tässä valikoimaa vuodeltta 1971:

Andy Williams: Fire and Rain

The Renaissance: Always Something There To Remind Me

Sergio Mendes & Brasil' 66: Sometimes In Winter

Antonio Carlos Jobim: Choro

Dionne Warwick: Walk on By