30.4.2021

Auton suuntaviitta

 

1929


1930
Suuntaviitta oli kääntymistä osoittava merkinantolaite autoissa. Vuonna 1948 Suomen uudessa autoasetuksessa määrättiin suuntaviitta pakolliseksi kaikkiin autoihin. Vuoden 1957 määräyksen mukaan autossa tulee olla suuntavalot tai suuntaviitat, joiden tulee olla varustetut valolla. Esimerkiksi Volkswageniin tuli suuntaviittojen tilalle suuntavalot vasta vuoden 1960-malliin.
1959 Volkkarin suuntaviitta
1948

1928
"Ensiksi on aina ajettawa kadun tai tien oikeata laitaa ja wastaantulijaa on wäistettäwä oikealle, siwuajaminen siwuutettawan ajoneuwon wasemmalta puolen. Katujen risteyksissä on signaalia ja suuntamerkkejä ehdottomasti käytettävä, wauhtia on myös hiljennettäwä.
Mutkaisilla, mäkisillä ja metsäisillä maanteillä kuin myöskin tiheään asutuissa kylissä on waroitusmerkkejä usein annettava ja ehdottomasti ja aikanaan wastattawa wastaantulewan ajoneuwon merkinantoon. Jos wastaantulewa hewonen näyttää pelkääwän tai ajomies merkkiä näyttämällä sitä pyytää on auto seisautettawa."

27.4.2021

Lakritsia

 

1923


1926



1928
Lakritsi mainitaan mesopotamialaisissa savitauluissa 2500 eKr, ja myös muinaisessa Kiinassa lakritsi oli arvostettu kasvi. Kiinassa se on edelleen toiseksi käytetyin yrtti heti ginsengin jälkeen. Lakritsia pidettiin arvossa muinaisessa Egyptissä, jossa siitä tehtiin Mai Sus -nimistä juomaa. Juoma oli suosittu virvoke – ja on sitä edelleen. Kun arkeologit avasivat faarao Tutankhamonin haudan vuonna 1922, heillä oli vastassaan kuuluisan muumion lisäksi lakritsijuurta.
Nykyisen kaltainen lakritsimakeinen syntyi Englannissa vuonna 1670 erään aptekkarin lisätessä vahingossa sokeria ja vehnäjauhoja lakritsijuurijauheeseen.
Englantilaiset perustivat Hankoon Suomalais-Englantilaisen Biscuittehtaan vuonna 1910. Lakritsin valmistus alkoi vuonna 1921, ja vuonna 1927 tehdas myytiin Fazerille.

1928

1928

1928
Lakritsin perusraaka-aine on lakritsihappo, jota eristetään lakritsikasvin juuresta. Lakritsimakeisten muut perusraaka-aineet ovat lakritsisiirappi (sokerisiirappi + elintarvikemelassi), sokeri, vehnäjauho, vesi, lakritsiuute, lääkehiili ja aromit. Suurina määrinä lakritsi toimii laksatiivina ja lakritsin sisältämä lakritsihappo nostaa verenpainetta. Sitä mainostetaan lähes rasvattomana makeisena, mutta lakritsissa on kuitenkin kaloreita runsaasti (100 grammaa lakritsia sisältää 300–400 kilokaloria). Lakritsin erityistä aineosaa, lakritsikasvin juurta, on käytetty kauan limaa irrottavana yskänlääkkeenä. Niinpä perinteisissä yskänpastilleissa on usein lakritsia. (fazer.fi, wikipedia)
Tietosanakirja 1922

21.4.2021

Henkselit

1896
 

1898


1937

Nykyisten olkaimien esi-isät ilmestyivät viimeistään 1700-luvulla. Henkselien käyttö oli silloin verrattavissa alusvaatteisiin eikä niitä missään nimessä sopinut näkyvästi käyttää tai julkisesti esitellä. 1820-luvun alkupuolella maineikas brittiläinen henkselivalmistaja Albert Thurston kehitti olkaimet erityisesti silloin käytettyjen korkeavyötäröisten housujen kanssa pidettäväksi. Olkainten ansiosta vyötärönauhan saattoi jättää väljäksi, jolloin kookas vatsa tai ruokaillessa pullistuva kupu eivät haitanneet. Yhä tänä päivänä olkainten kanssa voi vyötärön jättää surutta väljäksi, minkä vuoksi olkaimille leikatut housut ovat miellyttäviä käyttää.
Vyö sai laajenevaa suosiota ensimmäisessä maailmansodassa, kun khakiunivormuun kuului vyö. Huomattiin, että sotilaskäytössä vyö oli kätevämpi ja nopeampi kuin olkaimet. Muotiin tulleiden matalavyötäröisten housujen kanssa henkselit eivät enää olleet pakollioset. Henkselit eivät silti jääneet täysin unholaan ja useat lääkärit jopa suosittelivat niiden käyttöä. (keikari.com, saarnigb.fi, wikipedia)

1928

1929

kuva: inka.fi

Turkulainen Kutomo & Punomo Oy perustettiin vuonna 1919. Yhtiö osti myöhemmin Killinkoskella toimivan nauhatehtaan ja uuden yhtiön nimeksi tuli yhä vieläkin toimiva Inka Oy. Inka-mainos myös täällä.

Kuva: wikipedia

1935

18.4.2021

16.4.2021

Oikea aika

1926

 Kellot toimivat vieterillä ennen nykyaikaisia paristolla toimivia kelloja. "Kun vieterikello vedetään, sen jouseen varastoituu potentiaalienergiaa, joka purkautuu hitaasti liike-energiaksi kellokoneiston käyttöön." (wikipedia)
Kellon vieteri oli käsin vedettävä aika-ajoin, jottei se pysähtyisi. Usein kellon käynti kuitenkin hidastui ja pysähtyi. Silloin oli saatava selville oikea aika. Radiosta saattoi kuunnella aikamerkin ja "Neiti Ajalta" oli mahdollista kysyä oikeaa aikaa.

1936

1936
"Siitä huolimatta, että taskukellon käyntivoima on tavattoman pieni 0,000 000 003 7037 hevosvoimaa ts. hevosvoima voi käyttää 270 miljoonaa taskukelloa, niin tekee nykyaikainen tavallinen taskukellon heiluri 18 000 heilahdusta tunnissa. Tästä johtuu, että kellon nykyään pitää olla suurimmalla huolella ja tarkkuudella rakennettu, pysyäkseen jatkuvasti ajassa."
1939
Yleisradio on lähettänyt aikamerkkejä toimintansa aloittamisesta saakka 1926. Aluksi aikamerkki annettiin triangelilla, vuodesta 1934 lähtien gongilla. Kesästä 1963 lähtien se koostui kuudesta piippauksesta ja gongin äänestä. 
Gongin kumahdus jätettiin aikamerkistä ”vanhentuneena” pois vuonna 1972 ja tarkka aikamerkki oli viimeisen piippauksen alkukohdassa. Lokakuussa 1975 Yleisradio hankki oman kellolaitteiston Laajasalon mittausasemalle ja siitä ryhdyttiin ottamaan aikamerkki lähetyksiin. Yleisradion alkuaikoina aikamerkki annettiin vain kaksi kertaa päivässä, myöhemmin aina ennen radiouutisia. Nykyään Yleisradio lähettää Yle Radio Suomen verkossa tasatunnein aikamerkin. (wikipedia, yle.fi)
Yleisradion aikamerkki on radioklassikko - Yle Elävä Arkisto
1933
"Aikamerkin antajan edessä on kronomeetteri, jonka aika on tarkistettu."
1963
Neiti aika. Ensimmäinen palvelunumero tuli käyttöön Ranskassa v. 1933 ja palvelukonsepti on sen jälkeen levinnyt ympäri maailman. Puhelussa pyörii nauhoite tai simuloitu ihmisääni, jossa (tavanomaisesti naisäänellä) lausutaan viikonpäivä, päivämäärä ja kellonaika viidentoista sekunnin välein Suomessa ensimmäinen ihmisvoimin tuotettu Neiti Aika -puhelinpalvelu aloitti vuonna 1936, mutta pian se automatisoitiin ja siitä tuli Suomen ensimmäinen automaattinen puhelinpalvelu. Vastaaja toteutettiin nauhoituksella, joka ilmoitti ajan kymmenen sekunnin välein. (wikipedia)
1939

4.9.1937

Aikatiedoitus. ("Neiti Aika")
Aikailmoituksen saa ympäri vuorokauden soittamalla n:oon 56, maaseudulta n:oon 0 56. Automaattinen aikatiedoituskone lausuu tunnit ja minuutit, esim. "neljätoista, kuusi", ja toistaa tämän n. 6 sek. väliajoin k. o. minuutin aikana. Muutamia sekunteja ennen minuutin vaihtoa alkaa summeriääni, joka loppuu täsmälleen minuutin muutoshetkessä. Sitten ilmoitetaan "neljätoista, seitsemän" j. n. e.
Aikatiedusteluista veloitetaan tavallisen puhelun maksu. (Helsingin puhelinluettelo 1937)
1927

1929

1939
Omega-mainoksia lisää täällä.

15.4.2021

Käkikello

 

1911
1937

Käkikello on seinäkello, joka antaa tasatunneittain käen kukuntaa muistuttavan merkkiäänen. Käki voi myös kukkua kerran puolelta ja kellonajan verran tasalta. Käkikellon etuseinässä voi olla luukullinen ikkuna, joka avautuu, ja luukusta tulee esiin käki. Perinteisessä käkikellossa kukkumisen ääni tulee kahdesta pienestä urkupillin tapaisesta pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. 

Usein kunnia käkikellon keksimisestä lankeaa saksalaiselle kellosepälle Franz Anton Ketterille, jonka kerrotaan luoneen ensimmäisen käkikellon 1730-luvulla Etelä-Saksassa Schönwaldin kylässä. Nykyasiantuntijoiden mukaan paikalliset metsätyöläiset olivat kuitenkin veistäneet puusta alkeellisia käkikelloja jo noin sata vuotta ennen Ketteriä. Joka tapauksessa käkikellot ovat peräisin Schwarzwaldista. (historianet.fi, wikipedia)

1930

1952
"Sirius-käkikello - oikea vanhanajan kukkuu-kello - sopii tietenkin jokaisen seinälle."


Puinen käkikello Schwarzwaldista 1760-1780. Kuva: Deutsches Uhrenmuseum (de.wikipedia.org).

Esimerkki perinteisen käkikellon äänestä.

11.4.2021

Klassisen Musiikin Toivekonsertti

 

1962

1963
Valitut Palat julkaisi 1960-luvun alussa kansiollisen kevyttä klassista musiikkia. Vuonna 1962 kansio maksoi 10 900 markkaa ja vuonna 1963 vain 109 markkaa. Syynä tähän oli tuolloin toteutettu rahauudistus.
 "1. tammikuuta 1963 Suomen markka uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä olleen rahan 100 markkaa vastasi uutta yhtä markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä. Summista siis yksinkertaistettuna pudotettiin kaksi nollaa pois. Tarvittaessa vanhaa markan aikaista rahaa kutsuttiin "vanhaksi markaksi" (lyhenne vmk) ja uutta "nykymarkaksi" (nmk). (wikipedia)
1962
Lapsuudenkodissani oli tämä levykansio ja sitä kuunnellessani tutustuin musiikin ihmeelliseen maailmaan. Suosikkejani olivat tuolloin Tsaikovskin 1812 alkusoitto, Ravelin Bolero, Mozartin pieni yösoitto, sekä Händelin Largo. Sen jälkeen Beatles ja Walker Brothers olivat mieluisempia. Sitten tutustuin Bachiin ja Modern Jazz Quartetiin. Nykyäänkään ei kulu päivääkään ilman jotain musiikkia. Jos en kuuntele muiden esittämää musiikkia väsään sellaista itse.

Tällaista musiikkia Valittujen Palojen "Klassisen Musiikin Toivekonsertti" sisälsi: 
(Esitykset eivät tietenkään ole samojen orkestereiden esityksiä, mutta kappaleet ovat samoja.)
Smetana: Moldau (katkelma)

Johann Strauss: Tritsch-Tratsch-Polka

Mozart: Eine Kleine Nachtmusik, osa 1: Allegro

Rossini: Vilhelm Tell, alkusoitto (katkelma)

Elgar: Pomp and Circumstance (katkelma)

9.4.2021

Voimistelua ja liikuntaa

 Mens sana in corpore sano - terve sielu terveessä ruumiissa.

1907

1938

1938

1934

1933
Liikunta on tarkoituksellista fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kunnon kohottaminen, terveyden parantaminen tai pelkästään liikunnan tuottama ilo ja mielihyvä. Arki- tai hyötyliikuntaa on harrastuksen ulkopuolinen fyysinen aktiivisuus (esimerkiksi työmatkapyöräily, portaiden kulkeminen, lumen luonti). Voimistelu on alkujaan kehittynyt kasvatukselliseen ja terveydenhoidollisiin tarkoituksiin suunnitelluista ruumiillisista liikkeistä.
(wikipedia)
1932

1934
Attilan jalkineista lisää täällä.
1934

1937


Pieni tietosanakirja 1928

Nurmis-luistimia valmistettiin Nurmin kylässä, josta myös niiden nimi on lähtöisin. Nurmin kylä sijaitsi Vahvialan pohjoisosassa. Vahviala on Suomen entinen kunta Viipurin länsipuolella. Vuosina 1875–1891 Nurmin kylässä toimi Hackman & Co:n hienotaetehdas, joka valmisti muun muassa aterimia ja näitä nurmis-luistimia. Nurmiksia on valmistettu mahdollisesti jo 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Suomen lisäksi nurmiksia valmistettiin myös ainakin Saksassa, Remscheidin kaupungissa. (kysymuseolta.fi)
Ruuvareita eli ruuviluistimia valmistettiin luovutetun Karjalan alueella Nurmin kylässä. Siksi niitä kutsuttiin myös nimellä nurmikset. Vaikka nurmisten valmistus loppui 30-luvulla, monet käyttivät edullisia nurmiksia vielä 50-luvulla. Nurmis-luistimet kiinnitettiin hiihtokengän eli monon pohjissa oleviin reikiin ruuvaamalla. (vahvike.fi)
1933

Sitten vielä liikunnallisia vempaimia ulkomailta:
1898

1898

1905

1910


1898

1898

1905

1901

1895