Yleisradio

1939

1934

Yleisradion vuosilukuja:

1926: Suomen Yleisradio lähettää ensimmäisen radio-ohjelmansa. Markus-sedän Lastentunnit alkavat. 

1928: Lahden suurasema valmistuu. Lähetykset alkavat kuulua suuressa osassa maata. 

1934: Kouluradio perustetaan. 

1936 Kaisu Puuska-Joki aloittaa kuuluttajana. 

1939: Carl-Erik Creutz aloittaa kuuluttajana. Pekka Tiilikainen aloittaa vakinaisena urheiluselostajana. 

1950: Niilo Tarvajärvi aloittaa Yleisradiossa. Ensimmäinen Aamukahvi-ohjelma. 

1956: Pentti Fagerholm aloittaa radiokuuluttajana. 

1958: Suomen television lähetykset alkavat. Teija Sopanen aloittaa televisiokuuluttajana Suomen televisio -kanavalla. 

1963: Urheiluruutu ja Sävelradio aloittavat. Yleiskanava saa rinnalleen rinnakkaisohjelman. (ET-lehti)

1927

1936

Salpausselän kisat on Lahdessa pidettävä vuosittainen hiihtolajien kansainvälinen kilpailutapahtuma. Vuoden 1922 Holmenkollenin hiihtojen suomalaismenestyksen innoittamana urheiluvaikuttaja Lauri ”Tahko” Pihkala teki aloitteen vastaavien kilpailujen saamisesta Suomeen. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin 3.–4. helmikuuta 1923. Kisat ovat pisimpään yhtäjaksoisesti Suomessa järjestetty urheilutapahtuma. Ensimmäisen kerran kisat radioitiin vuonna 1932. Vuonna 1959 kisoja televisioitiin suorana lähetyksenä ensimmäistä kertaa, mutta suosio jäi vähäiseksi. (wikipedia, lahtiskigames.com)

1936

1938

Kun Kouluradio perustettiin vuonna 1934, sen tarkoituksena oli tavoittaa koululaiset ”maan syrjimmissäkin kolkissa”. Kouluradion ohjelmissa käytiin läpi samoja oppiaineita kuin kansakoulussakin, mutta lisäksi oppilaita heräteltiin kuuntelemaan ääniä ja kertomuksia. (yle elävä arkisto)

1939

1939

1939

1944

1945

Viisasten kerho oli vuosina 1945–1995 lähetetty tietokilpailuluonteinen Yleisradion radio-ohjelma, jossa studioon kokoontunut ryhmä nimettöminä esiintyneitä ”viisaita” etsi vastauksia kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Kerhon puheenjohtajina toimivat mm. Tauno Rautiainen, Esko Kivikoski ja Kauko Saarentaus. (wikipedia)

Viisasten kerhon istunto vuodelta 1949 Yle Areenassa

1948

1948

Radiolupa oli Yleisradion vuosina 1927–1976 radion käytöstä perimä maksu. Vuonna 1930 Kuuntelulupien määrä ylitti 100 000 ja Vuonna 1955 oli lunastettu jo miljoona radiolupaa. Puolentoista miljoonan radioluvan määrä ylittyi vuonna 1965, ja vuoden 1969 lopussa radiolupia oli noin 1 744 000. (wikipedia)

1948

1955

ULA on lyhenne ultralyhyistä radioaalloista. ULA-taajuusalueella (87,5–108 MHz) lähetettyjä lähetyksiä kutsutaan niille tyypillisen taajuusmoduloinnin vuoksi usein myös FM-lähetyksiksi.

ULA koelähetykset aloitettiin Suomessa vuonna 1951 ja tuotannollisen verkon laajentaminen ULA-lähettimin alkoi todenteolla vasta vuonna 1953. Koko maa Lappia myöten oli ULA-verkon piirissä vuonna 1965. Stereofoniset FM-lähetykset alkoivat Suomessa vuonna 1967. Aikaisemmin kotimaahan ja ulkomaille suunnatut radiolähetykset lähetettiin pitkillä aalloilla (LW, long wave, 153–271 kHz) ja keskipitkillä aalloilla (MW, medium wave, 522–1 611 kHz) amplitudimoduloituina eli AM-lähetyksinä. (wikipedia)

Yleisradio 10 v

Radiokuuntelija-lehti

Carl-Erik Creutzin kuulutuksia  (Yle elävä arkisto)

Juhani K: Radio!

Jouluisia mainoksia

 

1933

1936

1936

1936

1938

1944

1947

Pieni tietosanakirja 1928

1947

1945

1947

1950

1964

1943

Pikkuilmoituksia

 

1899

Kannatetaan!

1910

1911

1913

1914

1917

1908

1927

1937

Koimyrkky

 

1931

1931

1899

Vielä 1900-luvun alkupuolella vaatekoi oli yleinen, mutta nykyisten asuntojen kuiva keskuslämmitysilma ja keinokuiduista tehtyjen vaatteiden yleistyminen ovat tehneet siitä paljon harvinaisemman ja esiintymät ovat erittäin paikallisia. Lentävät koiperhoset eivät ole haitallisia, mutta toukat käyttävät ravinnokseen villakankaita, vaatteita silkkiä ja mattoja. Vahvat tuoksut (koiruoho, laventeli, eukalyptus, suopursu ym) ovat avuksi vain koiperhosten loitolla pitämiseksi. Toukkiin vahvat tuoksut eivät tehoa!

Vaatekoi viihtyy pimeässä, rauhallisessa ja ravintorikkaassa ympäristössä, kuten kerrostalojen häkkivarastoissa. Vaatekoi kulkeutuu asuntoihin muun muassa ulkomailta tai kirpputoreilta tuotujen tuotteiden mukana. (wikipedia, e-antiikki.fi, anticimex.fi)

1922

Naftaleenia (naftaliini) on käytetty vaatteiden säilytyksen yhteydessä vaatekoiden torjuntaan. Aine on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Ihmisellä naftaleeni voi johtaa kuolemaan nieltynä, mutta naftaleenille voi altistua myös hengitysteitse ja ihon kautta, sillä se imeytyy myös ihon läpi. Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa anemiaa ja syöpää. (wikipedia)

1939

Karhu kengät

 

1932

1935

Karhu oli vuonna 1916 nimellä Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab perustettu suomalainen urheiluvälinevalmistaja. Aluksi tehdas otti ohjelmaansa yleisurheilun välineitä, kuten kiekkojen, keihäiden ja piikkarien, sekä murtomaahiihdon sukset. Karhua tekivät maailmalla tunnetuksi mm. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Ville Ritola sekä Emil Zatopek.

Sotien jälkeen Karhu oli yksi ainoista suomalaisista urheiluvarusteiden valmistajista. 1960-luvulla lajivalikoimaan tuli mukaan virallisesti pesäpallotuotteet Karhun kehitettyä nykyräpylöiden edeltäjät Pikipeikon ja 1970-luvulla Jättipeikon. Suksituotannossa siirryttiin 1950-luvun alussa puusuksista ns. sälesuksiin. Vuonna 1966 yhtiö vaihtoi nimensä virallisesti Oy Urheilu-Karhu Sport Ab:ksi, ja vuonna 1973 nimi vaihtui Karhu-Titan Oy:ksi. Karhun urheilujalkineet nousivat 1970-luvulla kansainväliseen menestykseen. Yhtiö lakkautettiin 1996. (wikipedia) (fi.karhu.com)

1937

1937

1974