Pikkuilmoituksia

 

1880

"Sirkkalansaaren kylpyhuone Joensuun kaupungin wierellä awataan 7 p:stä ensitulewaa kesäkuuta. Tilaisuutta on saada kaikenlaisia lääkitykseen kuuluwia kylpyjä, massage'a ynnä sähköä (elektricitetiä) niinhywin kestäwällä kuin wälistä taukoowalla sähköjuoksulla. Myöskin saadaan sekä tehtyjä että luonnollisia kiwennäis- (mineral) wesiä." 

Sähköhoidosta kuva täällä.

1880

Romaneja ja kertomuksia suunnitteli muuan Z.Topelius.

1908

"Ilmaiseksi ei, mutta noin 1/4 halvemmalla..."    Tarjolla mm. suuharppuja, kellonperiä, metaljonkia, kahviservisiä, pienoiskirjapainoja, paperossikoteloja, sähkötaskulamppuja, sikarinsytyttäjiä, lasitimantteja, kauluksia, pyssyjä ym. ym. lukematon määrä.

1908

1928

1938

1915

1923

1951

1943

Harmonikka

 

1908

1936

Harmonikka on yhteisnimitys näppäin- tai kosketinsormiolla ja palkeella varustetuille kannettaville vapaalehdykkäkielisille kosketinsoittimille. Se tunnetaan myös monilla lempinimillä, kuten haitari, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, jne. Harmonikka kehittyi 1800-luvun puolivälin yksinkertaisesta ”rahvaan” soittimesta ensin monimuotoiseksi populaarimusiikin instrumentiksi ja lopulta vakavamman taidemusiikinkin parissa hyväksytyksi soittimeksi hieman yli sadassa vuodessa. Suomeen ensimmäiset yksi- ja kaksiriviset harmonikat tulivat 1800-luvun puolivälissä ja niistä tuli nopeasti suosittuja kansansoittimia. Harmonikan ”kulta-aikaa” oli 1930-1950-luku, jolloin instrumentilla oli keskeinen rooli melkein kaikessa suomalaisessa tanssi- ja viihdemusiikissa. Harmonikkoja alettiin valmistaa 1930-luvulla myös Suomessa, kun siihen asti oli käytetty lähinnä saksalaisia ja italialaisia tuontisoittimia. Kouvolan harmonikkatehdas toimi vuosina 1932–1995. Viipurissa puolestaan aloitti Nestori Kukkolan omistama harmonikkatehdas, joka toimi 1930-luvun alusta vuoteen 1939. Sotien jälkeen se jatkoi toimintaansa Lahdessa 1950-luvun puoliväliin. Kurikassa toimi Sameli Elomaan omistama Kurikan soitintupa samaten 1930-luvulta pitkälti 1960-luvulle saakka. Kouvolan Harmonikka Oy:n lopetettua toimintansa ei Suomessa eikä koko Pohjoismaissa ole enää vuoden 1995 jälkeen ollut teollista harmonikanvalmistusta.

Pieni tietosanakirja 1928

1951

Erkki Friman: Bossa Nova For Two

Viljo Vesterinen ja Dallapé-orkesteri v.1939:

Säkkijärven polkka

Art van Damme: Ecstasy

Hospiz

 

1898

Kristillisen sisälähetysseuran ylläpitämä Grand Hotel Hospiz rakennettiin Dresdeniin vuosina 1894-96. Nelikerroksinen kolmisiipirakennus oli yksi tunnetuimmista Dresdenin hotelleista kunnes se tuhoutui vuonna 1945. Hotellihuoneiden lisäksi siellä oli suuri festivaali- ja konserttisali, jota myös Dresdenin yhdistykset käyttivät säännöllisesti. 1358 -paikkaisessa juhlasalissa pidettiin konsertteja ja hartauksia talon kristillisen suuntauksen mukaisesti. Maallisemmat huvit, kuten korttipelit tai biljardi, eivät olleet talossa toivottuja. Sivusiivessä oli kristillinen kirjakauppa. (dresdener-stadtteile.de)

1921

Hospits Emmaus Tampere. Kuva: Gustaf Adolf Welin - Museovirasto

Saksalainen ravintoloitsija Nikolai Bauer rakennutti Tampereelle hotellirakennuksen vuonna 1893. Se koostui kahdesta puutalosta ja niitä yhdistäneestä kaksikerroksisesta kivitalosta. Uudesta hotellistaan Bauer luopui puolipakolla vuonna 1907, kun Tampereella säädettiin kunnallinen kieltolaki. Kiinteistön osti silloin kolme kristillistä yhdistystä, NMKY, NNKY ja Kaupunkilähetys. Syksyllä 1907 tiloissa aloitti toimintansa raittiushotelli Hospits Emmaus. Siitä tuli muutamassa vuodessa kaupungin suosituin majoitusliike. Talo purettiin 1934 ja tilalle rakennettiin uusi Hotelli Emmaus, joka oli 117 huoneellaan Suomen suurin. Hotelli Emmaus myytiin vuonna 1982 Yhtyneille Ravintoloille. (wikipedia)

1921

1929

Helkama

 

1905

1908

1927

1928

Heikki J. Helkama (aiemmin Hellman, 1881–1942), pyhtääläinen talonpoika, perusti vuonna 1905 polkupyöriä ja ompelukoneita myyvän konekaupan ja tukkuliikkeen Tampereelle. Liike siirtyi Viipuriin 1915. Helkama osti 1934 Suomen Koneliike Oy:n ja siirtyi Helsinkiin. Toiminta laajeni sodan jälkeen voimakkaasti Heikki Helkaman poikien Matti, Paavo, Pekka ja Eero Helkaman johdolla. 1950-luvulla aloitettiin polkupyörien ja radioiden teollinen valmistus sekä myöhemmin televisioiden ja jääkaappien tuotanto. Radioiden ja televisioiden tuotanto päättyi 1970-luvulla ja nykyään Helkama on suomalainen yhtiöryhmä, joka harjoittaa autoihin, polkupyöriin ja kodinkoneisiin liittyvää liiketoimintaa. Yritys kasvoi perheyrityksenä ja on edelleen suvun omistuksessa. (helkama.com, wikipedia, kansallisbiografia.fi, radiohistoria.fi)

1928

1931

1931

Helkama radioista aiemmin täällä.

Hammastahnaa

1925

1931

1937

1936

1933

1935

Ottomar Heinsius von Mayenburg kehitti Dresdenissä vuonna 1907 Chlorodont-hammastahnan. Tuotetta markkinoitiin suuhygienian tiedotuskampanjoilla ja siitä tuli vuonna 1924 johtava hammastahnabrändi Euroopan markkinoilla. Tuotemerkkiä käytettiin 1980 -luvulle asti. (de.wikipedia.org)

1935

Vademecumista aiemmin täällä.

1936

Stomatol on ruotsalaisen hammaslääkärin Albin Lenhardtsonin kehittämä hammastahna. Stomatol hallitsi 1900 -luvun ajan Ruotsin hammastahnamarkkinoita, mikä johti termiin "stomatol hymy." Tuotemerkin osti Cederroth AB vuonna 1985. Tukholman ensimmäinen liikkuva valomainos on Stomatol vuodelta 1909 ja se on edelleen käytössä. (sv.wikipedia.org)

1938

1938

1944

1939

Ensimmäinen nykyaikainen ”hampaidenpuhdistaja” tuli markkinoille Isossa-Britanniassa 1700-luvulla. Sitä myytiin purkissa niin jauheena kuin tahnanakin. Varakkaammat käyttivät sen levitykseen hammasharjaa, köyhemmät hieroivat sitä sormin. Lääkärien, hammaslääkärien ja kemistien yhteistyönä suunnittelemat jauheet sisälsivät tuolloin usein hankaavia ainesosia (tiili-, posliini- ja saviastioiden pölyä), jotka naarmuttivat hampaiden pintaa rajusti. 1896 Colgate Dental Cream toi markkinoille ensimmäisen modernin puristettavan hammastahnatuubin. Fluoriittien hammaskiillettä vahvistava vaikutus huomattiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. (nordicamedicine.fi)

Pepsodent-mainoksia aiemmin täällä

ja Oxygenol-mainoksia täällä.

Havin Irma ja Maija

 

1925

1926

1936

Kauppias Anton Alfthan aloitti kynttiläntuotannon vuonna 1829 Karjalan kannaksella sijainneessa Johanneksen pitäjässä. Vuonna 1849 Alftan siirsi tuotantolaitoksensa Viipuriin Havin kaupunginosaan, josta se myöhemmin sai nykyisin tunnetun nimensä. Havin Oy valmisti saippuoita, pesujauheita, teknokemian tuotteita ja kynttilöitä. Kun talvisota alkoi, Havin Oy joutui evakuoimaan laitoksensa Viipurista Riihimäelle. Vuonna 1940 kynttilöiden ja saippuan valmistus aloitettiin uudelleen. Suomen Kerta Oy osti Havin kynttilätehtaan vuonna 2004 ja Riihimäellä valmistetaan edelleen Havi ja Tuikku kynttilöitä. (havi.fi, wikipedia, pörssitieto.fi)

1930

1936

1929

1936

 

1937

1960

Gramofoni

 

1912

1924

1927

Gramofoni on äänentallennuksen historian alkuvaiheessa käytetty mekaanisesti ilman sähköistä vahvistusta toimiva levysoitin. Gramofonin patentoi vuonna 1887 saksalais-yhdysvaltalainen keksijä Emil Berliner. Gramofonin levylautasta pyörittää kammella viritettävä jousikoneisto, ja äänen vahvistaa äänirasia, jonka neula on terästä. Äänirasiassa syntyvä ääni vahvistetaan siihen liitetyllä torvella, joka on yleensä puuta tai peltiä. Laukku-mallisissa gramofoneissa on sisään rakennettu torvi.

Gramofonissa soitettiin sellakkalevyjä, eli ns. savikiekkoja. Sellakkalevyä käytettiin yleisesti 1880-luvulta 1960-luvulle saakka. Ensimmäisiin levyihin mahtui yksi musiikkikappale, kaksipuolisia levyjä alettiin tehdä vuonna 1904. Savikiekon korvasi PVC-muovista valmistettu vinyylilevy. (wikipedia)

1910

"Pieni neula kulkee kautsukkilevyssä olevassa epätasaisessa ääniuurteessa, neula täristäessään saa lasikalvon väreilemään ja lähettää torveen ilmanväreitä, jotka ovat sanoja vastaavia ääniaaltoja."

1927

1910

1930