Kemikalio

 

1936

1939

Aiemmin kosmetiikkamyymälöitä kutsuttiin Suomessa nimellä kemikalio tai kemikalioliike, puhekielessä ”kemppari”. Ennen päivittäistavarakaupan keskittymistä valintamyymälöihin kemikaliot olivat yleisiä erikoisliikkeitä pienissäkin taajamissa. Niiden yhteydessä saattoi toimia kosmetologin vastaanotto tai kampaamo, ja kosmetiikan ja hiustenhoitotuotteiden lisäksi kemikalioiden tuotevalikoimiin saattoi kuulua hygienia- ja puhdistusaineita, leluja, paperituotteita, lahjatavaroita sekä koruja ja asusteita. 1960-luvun lopun lakimuutos salli kemikaliotuotteiden myynnin myös päivittäistavarakaupoissa, mikä teki pienet erikoisliikkeet vähitellen kannattamattomiksi. Kemikaliokaupat vähenivät niin, että 65 vuotta alan keskusjärjestönä toiminut Suomen kemikalikauppiasliitto lakkautettiin 1997 ja vuonna 2006 alan liikkeitä oli jäljellä alle sata. (wikipedia)

1933

1925

Sanaa kemikalio ei suositeta käytettäväksi. Pitää olla: kosmetiikkamyymälä, -osasto, kemikaalikauppa, -liike, -osasto. (suomisanakirja.fi)

Peruukki

 

1933

1933

1936

Peruukki eli tekotukka on luonnonhiuksista tai tekohiuksista tehty tukka, jota käytetään omien hiusten lisänä tai niitä korvaamaan. Vanhimmat tunnetut peruukit ovat peräisin muinaisesta Egyptistä. Keskiajan jälkeen peruukkien suosio alkoi nousta Euroopassa, ja Ranskan Henrik III nosti peruukit jälleen muodikkaiksi alettuaan käyttää niitä peittämään kaljuaan. 

Peruukeista tuli 1600-luvulla yhden vuosisadan ajaksi näkyvä luokkasymboli. Peruukki oli muhkea ja peitti selän ja hartiat sekä laskeutui rinnalle. Peruukista tuli myös tiettyjen ammattien, kuten tuomarin, asun virallinen osa. (wikipedia)

1938

Hannes Kuokkanen perusti H. Kuokkasen peruukkiliikkeen vuonna 1921 Uuteenkaupunkiin. Vuonna 1926 Kuokkasen perhe ja liike muuttivat Helsinkiin. Kuokkanen vastasi myös Kansallisteatterin peruukkien ja viiksien teosta sekä maskeerauksesta. Liike työllisti 1930-luvun loppupuolella yli 20 henkeä ja 50-vuotis juhlavuonna 1971 henkilökuntaa oli jo viitisenkymmentä. Käsityönä tehtyjen hiusperuukkien kulta-aika sijoittui 1940- ja 1970–lukujen välille, jolloin peruukkien tuotanto ylsi vuositasolla H. Kuokkasen Peruukkiliikkeessä satoihin kappaleisiin. (kuokkasenperuukkiliike.fi)

Tietosanakirja 1922

Pieni Tietosanakirja 1928

MUM deodorantti

 

1930

1930

1938

"Hänellä on kaikki edut, mitä nainen voi toivoa - paitsi yhtä. Hän on kaunis, henkevä ja aistikas, mutta hän hikoilee..."

1938

Mum on Yhdysvalloista lähtöisin oleva deodoranttimerkki. Kyseessä oli ensimmäinen kaupallinen deodorantti, ja se kehitettiin Philadelphiassa vuonna 1888. Se sisälsi aktiivisena aineena sinkkiyhdistettä. Tuotetta myytiin alun perin voiteena

purkissa ja sitä levitettiin sormenpäillä. 1940-luvun lopussa Bristol-Myers -yhtiö kehitti "roll-on" applikaattorin, joka perustui vasta keksityn kuulakärkikynän mekanismiin. Vuonna 1952 yritys aloitti tuotteen markkinoinnin nimellä Ban Roll-On. Vuonna 1958 tuote lanseerattiin Isossa-Britanniassa nimellä Mum Rollette. Ban tuotemerkin omistaa nykyään japanilainen Kao Corporation ja Mum -tuotteita valmistaa Isossa-Britanniassa Dendron Ltd. 

Deodorantin nimi "Mum" tulee englannin kielen fraasista "Mum's the word", joka tarkoittaa vaitioloa. Muuan Shakespeare käytti sanaa mum näytelmässään Henry VI näin: "Seal up your lips and give no words but mum." (en.wikipedia.org)

1950-luku

Mum Rollette Deodorant 1968

Mum Cream Deodorant mainos (1950-luku)

Hammastahnaa

1925

1931

1937

1936

1933

1935

Ottomar Heinsius von Mayenburg kehitti Dresdenissä vuonna 1907 Chlorodont-hammastahnan. Tuotetta markkinoitiin suuhygienian tiedotuskampanjoilla ja siitä tuli vuonna 1924 johtava hammastahnabrändi Euroopan markkinoilla. Tuotemerkkiä käytettiin 1980 -luvulle asti. (de.wikipedia.org)

1935

Vademecumista aiemmin täällä.

1936

Stomatol on ruotsalaisen hammaslääkärin Albin Lenhardtsonin kehittämä hammastahna. Stomatol hallitsi 1900 -luvun ajan Ruotsin hammastahnamarkkinoita, mikä johti termiin "stomatol hymy." Tuotemerkin osti Cederroth AB vuonna 1985. Tukholman ensimmäinen liikkuva valomainos on Stomatol vuodelta 1909 ja se on edelleen käytössä. (sv.wikipedia.org)

1938

1938

1944

1939

Ensimmäinen nykyaikainen ”hampaidenpuhdistaja” tuli markkinoille Isossa-Britanniassa 1700-luvulla. Sitä myytiin purkissa niin jauheena kuin tahnanakin. Varakkaammat käyttivät sen levitykseen hammasharjaa, köyhemmät hieroivat sitä sormin. Lääkärien, hammaslääkärien ja kemistien yhteistyönä suunnittelemat jauheet sisälsivät tuolloin usein hankaavia ainesosia (tiili-, posliini- ja saviastioiden pölyä), jotka naarmuttivat hampaiden pintaa rajusti. 1896 Colgate Dental Cream toi markkinoille ensimmäisen modernin puristettavan hammastahnatuubin. Fluoriittien hammaskiillettä vahvistava vaikutus huomattiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. (nordicamedicine.fi)

Pepsodent-mainoksia aiemmin täällä

ja Oxygenol-mainoksia täällä.

Pariisin iltoja

 

1938

1937

"Soir de Paris antaa teille aavistamattomia mahdollisuuksia."

1936

Bourjois on ranskalainen kosmetiikkayritys, jonka omistaa amerikkalainen Coty Inc. -konserni. Bourjois valmistaa meikki-, tuoksu- ja ihonhoitotuotteita, joita myytiin vuonna 2015 noin 26 000 myyntipisteessä yli 80 maassa. 

Näyttelijä Joseph-Albert Ponsin aloitti meikkiyhtiönsä valmistamalla meikkejä ja hajusteita näyttelijöille. Alexandre-Napoleon Bourjois osti Ponsinin koko toiminnan 1868. Bourjois loi vuonna 1928 kuuluisimman hajusteensa Soir de Paris. Sininen pullotettu hajuvesi oli suuri menestys Yhdysvalloissa, jossa sen nimi oli Evening in Paris. (en.wikipedia.org)

1937

1939

1948

Kynsilakkaa

1937

1938

1938

Ensimmäisiä merkintöjä kynsilakan käytöstä on jo muinaisessa Kiinassa ja Egyptissä, mutta Euroopassa se tuli tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla. Kynsilakan käyttö yleistyi vasta 1920-luvulla, ensin Ranskassa ja vuonna 1932 Revlon toi markkinoille useamman värisiä lakkoja. (kirjastot.fi)

1953

 

1936

1939

Eau de Cologne Farina

 

1928

1928

1929

Alkuperäisen kölninveden kehitti vuonna 1709 Kölnissä asuva italialainen Giovanni Maria Farina. Hän nimesi hajuveden asuinkaupunkinsa (ransk. Cologne) mukaan ja alkoi myydä sitä luksustavarakaupassaan. Alkuperäisen kölninveden tarkka kaava on säilynyt vuosisatojen ajan samana ja on vain harvojen, kuten Farinan suvun jäsenten tiedossa. Kölninvedessä on useita pääainesosia, kuten bergamottia, rosmariinia ja laventelia, sekä 85 prosenttia etanolia.

Alkuperäistä kölninvettä suositumpaa on nykyään kölniläisen Wilhelm Mühlensin vuonna 1792 luoma jäljitelmä Eau de Cologne 4711. Nimi tulee Mühlensin Kölniläisestä katuosoitteesta Glockengasse 4711. Eau de cologne (pienillä alkukirjaimilla) on myös yleisnimi, joka tarkoittaa mitä tahansa hajuvettä, jossa tuoksutiivisteen osuus on noin 2–5 prosenttia. (wikipedia)

Tietosanakirja 1922

1929

Eau de Cologne 4711 mainoksia on täällä.

Valkoinen risti

 

1925

 

1929

1927

Oy Valkoinen Risti – Vita Korset Ab aloitti toimintansa vuonna 1925 Helsingissä. Yhtiön palkkalistoilla oli tuolloin 7 työntekijää. Ensimmäisiä tuotteita olivat Sanosan hedelmäsuola ja hiusshampoopulveri. Valkoinen Risti valmisti sen jälkeen mm. Auringon loistemetallikiilloketta, kiillotusliinoja, Stadion-pastilleja, rautaviiniä ja Burovin-balsamia.

Vuonna 1954 Valkoisesta Rististä tuli maailman suurimpiin kuuluvan hiustenhoitoalan yrityksen, Helene Curtisin lisenssivalmistaja, tuotteina mm. Silkki-Leena ja Finesse. Valkoinen Risti toi ensimmäisenä mm. aerosolihiuskiinteen Suomen markkinoille. Valkoisen Ristin pitkäaikaisin tuote on vuodesta 1936 valmistettu Vitalis-voide. (valkri.fi, wikipedia)

1927

1939

1939