26.9.2022

Kuorma-autoja

 

1952

Saksalainen Magirus tunnettiin aiemmin nimellä Klöckner Humboldt Deutz AG. Yhtiö valmisti vuonna 1866 ensimmäiset paloautonsa. 1910-luvun lopulla se aloitti kuorma -autojen ja linja -autojen tuotannon. Suomen Koneliike Oy ryhtyi 1950-luvulla tuomaan Suomeen ilmajäähdytteisellä dieselmoottorilla varustettuja Magirus-Deutz kuorma-autoja. Magirus Deutzin tarina itsenäisenä merkkinä päättyi vuonna 1980 tehtaan siirryttyä Ivecon omistukseen. (wikipedia, autotoday.fi)

1954

Leyland Motors Ltd oli brittiläinen autoteollisuusyhtiö, joka valmisti kuorma-autoja, linja-autoja sekä johdinautoja. Leylandin maahantuojana toimi Korpivaara-yhtiö, tytäryhtiönsä Autoliike Teho Oy:n kautta. (wikipedia)

1955

Brittiläinen Commer valmisti kuorma- ja pakettiautoja vuosina 1905 - 1979. Ensimmäiset Commer-autot saatiin Suomeen vuonna 1948 (wikipedia)

1960

Englantilainen Bedford valmisti hyötyajoneuvoja vuosina 1931 - 1986.  Bedford-merkkisiä kuorma- ja pakettiautoja sekä linja-autoja myytiin Suomessa erityisen paljon 1940-luvun lopulla sekä 1950- ja 1960-luvuilla.  Bedford-kuorma-autoja rakennettiin runsaasti myös paloautoiksi. Vuoden 1961 loppuun mennessä Bedford oli noussut Suomen yleisimmäksi kuorma-automerkiksi ja säilytti kärkipaikkansa kuorma-autojen rekisteröintitilastossa koko 1960-luvun ajan. (autowiki, wikipedia)

Bedford pakettiautosta aiemmin täällä.

1964


Unimog (Universal-motor-gerät) on saksalainen vuodesta 1947 valmistettu nelivetoisten kevytkuorma-autojen, maastohenkilöautojen ja kuorma-autojen mallisarja. Vuodesta 1951 lähtien Unimog myytiin Mercedes-Benz-tuotemerkillä. Autotraktoreiksi luokiteltavia Unimogeja on valmistettu sekä siviili- että sotilaskäyttöön. Unimogeja käyttivät energia- ja maanrakennusyhtiöt. Vuoteen 1967 mennessä oli Suomessa sähkölaitosten käytössä yhteensä 68 Unimogia. Suomen puolustusvoimien käytössä Unimogeja oli 1950-luvulta lähtien. Mallia Unimog D hankittiin vuosina 1955-1957 yhteensä 99 kappaletta ja mallia Unimog G samaan aikaan 69 kappaletta. (wikipedia)

25.9.2022

Koululaiskirjasto

 

1926

1927

1929

1930

1936

1936
WSOY:n koululaiskirjasto oli 1920-1930 luvuilla julkaistu nuortenkirjasarja. Mukana olivat mm. Alexander Dumasin Kolme muskettisoturia, James Cooperin Viimeinen mohikaani, Louisa Alcottin Pikku naisia, L.M. Montgomeryn Anna-kirjoja, Anni Swanin Ollin oppivuodet, Jean Websterin Setä Pitkäsääri, Rudyard Kiplingin Meren urhoja, Jules Vernen Sukelluslaivalla maapallon ympäri, Jack Londonin Aavoilla ulapoilla, Mark Twainin Mark Huckleberry Finnin Seikkailut, Daniel Defoen Robinson Crusoe jne.

18.9.2022

Sanomalehtiä ja viikkolehtiä

Ensimmäiset sanomalehdet julkaistiin Englannissa 1600-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen sanomalehti oli Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (1771) ja ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomenkieliset Tieto-Sanomat (1776). Vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti on Keskisuomalainen, jonka edeltäjä Keski-Suomi perustettiin 1871. (wikipedia)

1897

Matti Meikäläinen oli vuosina 1884–1899 ilmestynyt suomalainen poliittinen pilalehti. Sitä on sanottu Suomen ensimmäiseksi yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi pilalehdeksi. Lehden painos oli noin pari–kolme tuhatta, mutta sillä oli merkittävä ja monipuolinen lukijakunta. Venäläisiäkin pilkannut Matti Meikäläinen oli jatkuvasti sensuuriviranomaisten hampaissa. Vuonna 1890 eräs lehden numero määrättiin kokonaan takavarikoitavaksi Pietarin tiedeakatemian presidentin, suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitšin huomautettua pilapiirroksesta, jossa Suomesta kirjoittanutta tutkijaa K. F. Ordinia syytettiin valehtelijaksi. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin määräyksestä Matti Meikäläinen lakkautettiin kokonaan lokakuussa 1899. (wikipedia)

1917

Viipurin Sanomat oli Viipurissa vuosina 1884–1918 ilmestynyt sanomalehti. Viipurin Sanomat lakkautettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 1899, minkä jälkeen sen tilalla ilmestyi erinimisiä tilapäislehtiä. Toinen määräaikainen lakkautus seurasi vuonna 1900 ja maaliskuussa 1901 kenraalikuvernööri Bobrikov lakkautti lehden lopullisesti. (wikipedia)

1917

1920
1925
Turun Sanomat on vuonna 1904 perustettu suomalainen poliittisesti sitoutumaton sanomalehti. Lehden levikkialuetta on Varsinais-Suomi. Se on Suomen kolmanneksi suurin seitsenpäiväinen päivälehti. Turun Sanomat irtautui poliittisista kytkennöistä ja julistautui riippumattomaksi vuonna 1961.
Turun Sanomat otti ensimmäisenä lehtenä Suomessa käyttöön tietokoneladonnan IBM System/360 -koneella vuonna 1964. (wikipedia)
1911

1927

1928

1929
Aamulehti (AL) on vuonna 1881 perustettu tamperelainen sanomalehti. Se on levikiltään Suomen toiseksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Aamulehti oli vuosina 1998–2020 osa Alma Media -konsernia. Sen omistaa toukokuusta 2020 lähtien Sanoma. Lehti oli pitkään kokoomuksen äänenkannattaja, mutta maakuntalehdistön yleistä suuntausta noudattaen se julistautui sitoutumattomaksi vuonna 1992. (wikipedia)
1926
Kouvolan Sanomat on Kouvolan seudulla ilmestyvä sitoutumaton seitsenpäiväinen sanomalehti. Se perustettiin vuonna 1909. Lehden julkaisija on ollut Kaakon Viestintä Oy vuoden 2015 alusta alkaen. (wikipedia)
1923
Uusi Aura oli Turussa vuosina 1880–1964 ilmestynyt sanomalehti. Vuoteen 1896 saakka sen nimenä oli Aura. Sisällöltään Uusi Aura oli vielä 1950-luvulle saakka Turun Sanomien veroinen sanomalehti, mutta ilmoitustulojen vähentyessä ja levikin laskiessa sen taloudellinen tilanne muuttui pian kestämättömäksi. Lehtiyhtiö teki konkurssin keväällä 1964. (wikipedia)
1926
Iltalehti (aluksi nimeltään Uuden Suomen Iltalehti) oli vuosina 1919−1930 Helsingissä ilmestynyt iltapäivälehti. Se oli Uusi Suomi -lehden rinnakkaisjulkaisu. Lehti oli tappiollinen koko olemassaolonsa ajan, ja sen levikki oli parhaimmillaan 5 300 kappaletta. Lehti levisi pääasiallisesti tilattuna. (wikipedia)
1926
1928
1928
Sanomalehti Karjala aloitti toimintansa Viipurissa 1904. Alusta lähtien lehti toimi karjalaisten ja karjalaisuuden puolestapuhujana. Karjala-lehti joutui sensuurin uhriksi ensimmäisen sortokauden aikana. Lehti oli Venäjän vallan aikana nuor­suomalaisten äänenkannattaja. Se oli 1920-luvulla suurin Helsingin ulkopuolella ilmestyvä maakuntalehti. Sodan jälkeen vuonna 1952 lehti siirtyi Lahteen ja 1956 Lappeenrantaan. Talousvaikeuksien ja levikin pienentymisen vuoksi vuonna 1958 lehti muutettiin kerran viikossa ilmestyväksi heimolehdeksi. Elokuussa 2022 lehden hallitus ilmoitti Karjala-lehden lakkautettavan 4. elokuuta julkaistun lehtipainoksen jälkeen. (wikipedia)
1928
 
1937
Lukemista Kaikille (ilmestyi 1927–1960) oli suomalainen viikoittain ilmestynyt runsaasti kuvitettu lukemistolehti, joka sisälsi viihteellisiä novelleja, jatkokertomuksia ja sarjakuvia. Lehteä kustansi Ilmarinen. Ennen televisiota Suomessa ilmestyi suuri määrä erilaisia viihde- ja jännityslukemistoja. (wikipedia)
1928
Seura oli Minna Craucherin perustama Kustannusosakeyhtiö Päivän 1926–1928 julkaisema suurelle yleisölle suunnattu kirjallisuus- ja ajanvietelehti, jonka päätoimittajina olivat muun muassa Lauri Viljanen ja Mika Waltari. Avustajina toimivat muun muassa Pentti Haanpää ja Olavi Paavolainen. Nykyään ilmestyvä saman niminen Seura-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1934. (Wikipedia)
1929
Nykyinen Suomen Kuvalehti aloitti ilmestymisensä vuonna 1916, ja siihen yhdistyi Kansan Kuvalehti vuonna 1934. Lehti käsittelee ajankohtaisia kotimaan ja ulkomaan tapahtumia, yhteiskunnallisia asioita, talouden ja politiikan aiheita, kulttuuri-ilmiöitä sekä tiedettä. Lehdessä julkaistaan vakituisesti sarjakuvaa Helmi ja Heikki. (wikipedia)
1929
Viikkosanomat oli vuosina 1922–1975 julkaistu kerran viikossa ilmestynyt suomalainen uutiskuvalehti, jota vuodesta 1943 kustansi Sanoma Osakeyhtiö. Lehdessä julkaistiin uutisia sekä kotimaan että ulkomaan tapahtumista. Siinä oli myös viihteellistä aineistoa, kuten sarjakuvia (Masi, Tenavat) ja sanaristikoita sekä Karin pilapiirroksia. (wikipedia)

13.9.2022

Kemikalio

 

1936

1939
Aiemmin kosmetiikkamyymälöitä kutsuttiin Suomessa nimellä kemikalio tai kemikalioliike, puhekielessä ”kemppari”. Ennen päivittäistavarakaupan keskittymistä valintamyymälöihin kemikaliot olivat yleisiä erikoisliikkeitä pienissäkin taajamissa. Niiden yhteydessä saattoi toimia kosmetologin vastaanotto tai kampaamo, ja kosmetiikan ja hiustenhoitotuotteiden lisäksi kemikalioiden tuotevalikoimiin saattoi kuulua hygienia- ja puhdistusaineita, leluja, paperituotteita, lahjatavaroita sekä koruja ja asusteita. 1960-luvun lopun lakimuutos salli kemikaliotuotteiden myynnin myös päivittäistavarakaupoissa, mikä teki pienet erikoisliikkeet vähitellen kannattamattomiksi. Kemikaliokaupat vähenivät niin, että 65 vuotta alan keskusjärjestönä toiminut Suomen kemikalikauppiasliitto lakkautettiin 1997 ja vuonna 2006 alan liikkeitä oli jäljellä alle sata. (wikipedia)
1933

1925
Sanaa kemikalio ei suositeta käytettäväksi. Pitää olla: kosmetiikkamyymälä, -osasto, kemikaalikauppa, -liike, -osasto. (suomisanakirja.fi)

Pelikan

 

1927

1909

1928
Kirjoitusvälineitä ja toimistotarvikkeita valmistava saksalainen Pelikan perustettiin vuonna 1838. Vuodesta 1878 yhtiön tavaramerkiksi tuli pelikaani. Yhtiön ensimmäinen menestystuote oli haalistumaton asiakirjamuste. Nykyään Pelikanin tuotevalikoimassa on yli 12 000 tuotetta kynänteroittimista ja lautasliinoista koululaukkuihin ja laadukkaisiin kirjoitusvälineisiin. Pelikan on globaali toimija, jolla on paikallisia tytäryhtiöitä ja myyntiyhtiöitä yli kymmenessä maassa. Sen tuotteita toimitetaan lähes kaikkiin maailman maihin. (Pelican.com)
1933

1934

1935

1938

Pelikan TV-mainoksia 1960-luvulta:

10.9.2022

Moottoripyöriä

 

1912

1923

1924


1924

1924


1928

1928

1928
Ensimmäisen moottoripyörän rakensivat saksalaiset Gottlieb Daimler ja Wilhelm Maybach vuonna 1885. Se oli ensimmäinen bensiinikäyttöinen kulkuneuvo. Saksalainen, Münchenissä toiminut Hildebrand & Wolfmüller valmisti moottoripyöriä sarjatuotantona vuosina 1894–1897 ensimmäisenä maailmassa. Ensimmäiset moottoripyörät tulivat Suomeen jo selvästi ennen autoja. Tamperelaisessa Aamulehdessä julkaistiin 4. toukokuuta 1895 kahden palstan ilmoitus, jossa insinööri Josef Renggli tarjosi "Hildebrand & Wolfmüllerin Moottori-Velosipeedejä, jotka kulkevat benzinikaasun voimalla". Kyseessä on Suomen varhaisin moottoripyörämainos. Ensimmäisenä suomalaisena moottoripyörän omistajana mainittiin viipurilainen insinööri Carl Wahl kesäkuun lopulla 1895, mutta jo viikkoa myöhemmin kerrottiin tamperelaisen insinöörin Peter von Nottbeckin ajelleen hankkimallaan moottoripyörällä. Ilmeisesti nämä kaksi moottoripyörää oli tuotu maahan samanaikaisesti. (wikipedia)
Pieni tietosanakirja 1928

1929

1939

1958

1958
Moottoripyörämainoksia aiemmin täällä: