Huulipunan teollinen valmistus alkoi vuonna 1915, kun amerikkalainen Maurice Levy kehitti sille nykyisen kaltaisen sylinterimäisen kotelon. 1930-luvun lamavuosina ja toisen maailmansodan aikana huulipuna oli yksi harvoista ylellisyyksistä, jotka länsimaiset naiset soivat itselleen. Huulipunan suosio kasvoi elokuvateollisuuden ansiosta, nopeimmin 1950-luvulla.
Tyypillinen huulipuna koostuu monista kemikaaleista, pääasiassa erilaisista väriaineista, öljyistä, vahoista ja pehmittävistä aineista.
Daily Mail -lehden (2007) mukaan brittinaiset saavat keskimäärin noin kaksi kilogrammaa kosmetiikkaa ihon kautta imeytyneenä sisäänsä vuosittain. Monissa tuotteissa on myrkyllisiä kemikaaleja. Vahva ehostus rasittaa ihoa ja vanhentaa sitä ennenaikaisesti. (wikipedia)
 |
| 1954 |
”Älkää maalatko huulianne – tehkää ne kauniimmiksi Sans égalilla. Räikeästi maalatut huulet ovat miehen kauhistus.
Siksi hän pitää Sans égalista, joka ei tee huulia maalatun näköiseksi”.
(Sans égal-mainos 1957)
 |
| 1955 |
Journal of Global Fashion Marketing -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että yli 80 prosenttia kosmetiikkamainosten väittämistä oli epämääräisiä tai valheellisia. Tieteellisten väitteiden osalta vain 14 prosenttia mainosten väittämistä oli tuomariston mukaan hyväksyttävissä. (Suomen Kuvalehti)
 |
| 1937 |
 |
| 1955 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti