 |
| 1888 |
Tässä mainostetaan arpajaisia saksalaisen Neuwiedin sairaalan hyväksi.
Arpajaisia järjestettiin jo muinaisessa Kiinassa Han-dynastian aikana. Euroopassa arpajaisia tiedetään olleen ainakin keskiajalta lähtien. Tarkoituksena oli tietysti kerätä rahaa eri tarkoituksiin. Järjestäjänä oli usein valtiovalta, joka tarvitsi rahaa esimerkiksi sodankäyntiin.
 |
| 1928 |
Vaasan palloseuran arpajaisten palkintona oli kymmeniä tuhansia maksava talo "Päijännepirtti", matka Amsterdamin olympialaisiin tai tuhansia maksava Vickströmin moottori. Vaasassa toimi venemoottoreita valmistava Wickström-veljesten moottoritehdas Oy, jonka moottorista ilmeisesti oli kyse.
 |
| 1940 |
Nämä Miljoona-arpajaiset järjestettiin Työväen Akatemian varattomien oppilaiden avustamiseksi. Yksi arpa maksoi 20 mk. Voitot olivat 1000 markan voittoihin asti arvopapereita ja loput ostokortteja.
Suomen Huolto r.y. järjesti vuonna 1945 kahvi-arpajaiset siirtoväen ja muiden kotinsa menettäneiden hyväksi. Arpa maksoi 100 markkaa ja suurin voitto oli 5 kiloa oikeaa kahvia. Tuohon aikaa kahvia ei ollut kaupoissa yleisesti saatavissa lainkaan. Vasta vuonna 1946 Turun satamaan saapui rahtilaiva Herakles, joka toi ensimmäisen kahvierän saataville koko Suomen kansalle.
Sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta tullutta siirtoväkeä oli noin 420 000 henkeä eli 11 prosenttia Suomen silloisesta väkiluvusta. Suhtautuminen karjalaiseen siirtoväkeen muualla Suomessa ei aina ollut suopeata. Kuitenkin yleisen käsityksen mukaan siirtoväen asuttaminen onnistui Suomessa hyvin. Missään muualla maailmassa ei sodan vuoksi menetetyiltä alueilta siirtynyttä väestöä pystytty sijoittamaan uusille asuinsijoille yhtä nopeasti kuin Suomessa. (wikipedia)
Toivevoittojen arpa
Kodin arpa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti