22.8.2022

Kahvimainoksia

 

1936

1936

1939

1950

1951

1951
1951
Kahvi on kahvipensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana juotava nautintoaine. Kahvi sisältää piristävää alkaloidia, kofeiinia. Kahvia voi valmistaa esimerkiksi pannussa keittämällä, kahvinkeittimessä suodattamalla tai pressopannussa puristamalla. Kahvia voi juoda sellaisenaan eli mustana, mutta siihen lisätään usein esimerkiksi maitoa, kermaa, sokeria tai muita mausteita.
Kahvi levisi Suomeen 1800-luvun aikana, mutta kahvittelukulttuuri vaihteli paikoittain. Karjalassa kahvit keitettiin kaikille tupaan poikkeaville, Hämeessä kahvia ei tarjottu, vaikka pannullinen olisi ollut valmiina. Tavalliselle kansalle kahvi oli pitkään ylellisyystuote, mutta 1900-luvulla sitä alettiin keittää myös arkisin, parikin kertaa päivässä. Ihmiset ostivat kahvinsa raakapapuina, paahtoivat sen 
prännäreillä ja jauhoivat myllyllä tai huhmareella. 
Toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1939 kahvi oli Suomessa säännösteltyä, koska maassa oli pula kaikista elintarvikkeista. Vuonna 1941 otettiin käyttöön korvikkeita, joissa oli kahvia vain neljäsosa ja loput paahdettua ruista, ohraa, lanttua, hernettä ja voikukanjuuria. Kokonaan kahvi loppui vuonna 1943. Ensimmäisen sodanjälkeisen lastin saapuminen Turun satamaan Herakles-laivalla vuonna 1946 oli suuri tapahtuma. Kahvin säännöstely loppui vasta vuonna 1954.
Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti: suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kilogrammaa vuodessa. (wikipedia, kahvi.fi)
1960

1971

1973

1975

Tietosanakirja 1922

Juhani K: Kahvia!

Ei kommentteja: