Heteka

 

1936

1936

1937

Kalle Kärkkäinen (1907-1953) perusti kesällä 1932 Helsingin Teräshuonekalutehtaan, josta tuli Heteka Oy. Yhtiö tuli tunnetuksi Heteka-sängyistään, mutta valmisti muitakin teräshuonekaluja, lastenvaunuja ja kassakaappeja. Hetekaan kuuluu kaksi sisäkkäistä sänkyä, joista toisen voi vetää esiin toisen alta. Sängyissä on teräsputkikehikko ja metalliverkkopohja, lisäksi sisemmässä on usein alla pienet pyörät. Sisemmän sängyn pohja nostetaan yöksi ylös ja näin saadaan käyttöön toinen sänky. Päiväksi pohja taas lasketaan alas ja sänky vuodevaatteineen työnnetään takaisin ulomman sängyn alle. Heteka nautti suurta suosiota 1930-luvulta 1950-luvulle asti. Niitä valmistettiin kaikkiaan kaksi miljoonaa kappaletta ennen kuin Helsingin Teräshuonekalutehdas lakkautettiin vuonna 1964, ja Heteka löytyi lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Pienemmissä kodeissa, joissa ei ollut erillistä makuuhuonetta, Heteka toimi tavallisesti päivisin sohvana ja levitettiin iltaisin parisängyksi. (wikipedia)

1938

1937

Hellas

 

1926

1926

"Antakaa lapsillenne Hellas pähkinämaitosuklaata, se tekee heidät vahvoiksi ja tanakoiksi."

Turkulainen makeistehdas Hellas aloitti toimintansa vuonna 1916. Heikki Huhtamäki osti yrityksen vuonna 1931. Myöhemmin erinäisten yrityskauppojen jälkeen tuotteita myytiin nimellä Leaf. Seikkailtuaan Hollannissa ja Ruotsissakin, makeisia valmistetaan nyt nimellä Cloetta Ab. Hellaksen tutuiksi tulleita tuotteita ovat vuosien varrella olleet Budapest suklaakonvehdit, Kola toffeet, Tupla suklaapatukat, Figarol ja Sisu pastillit, Jenkki purukumi jne. (wikipedia, cloetta.fi)

1928

1929

1938

1941

"Vain ihminen ja apina saavat nuhan - toisin sanoen ovat arkoja nenän ja nielun limakalvoihin kohdistuville bakteerien hyökkäyksille. Pari vuotta sitten keksittiin, että pienenpienet jodierät auttavat torjumaan nuhantapaisia tartuntoja. Tämän johdosta ryhdyimme valmistamaan Jodi-kali-Figarolia, joka siitä pitäen on ollut yskänpastillien ykkönen."

1958

1962

1955

Ylen elävässä arkistossa on 10 minuutin filmi "Vierailu karkkitehtaassa", joka esittelee Hellaksen makeistuotantoa vuonna 1960.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivulla Elävä muisti on filmi Makeisten valmistusta Hellaksen tehtaassa 1957.

Kalossit

Kalossi: Matala kuminen päällysjalkine. Miesten sadesään jalkine, joka vedetään ulkokäytössä matalan ulkokengän päälle. (wikisanakirja)

         

1905

Kuva: wikipedia

  

  Leverett Candee (1795-1863) keksi ensimmäisenä maailmassa valmistaa kumijalkineita. Hän käytti Charles Goodyearin vulkanointipatenttia ja kehitti myyntikelpoiset kalossit 1840-luvulla. Vuonna 1852 hän perusti yhtiön Candee & Company New Haveniin Yhdysvaltoihin. (wikipedia)

1908

"Société des Fabriques Russes-Francaises pour la Production des Articles de Caoutchouc, de Gutta-Percha et de Télégraphie." 

Vuonna 1888 perustettu kumitehdas oli ennen ensimmäistä maailmansotaa yksi maailman suurimmista kumin tuottajista. Riiassa sijaitseva tehdas valmisti kumituotteita nimellä Prowodnik ja siellä työskenteli yli 6000 työntekijää. Tuotteita myytiin pian ympäri maailmaa laajan jälleenmyyjäverkoston ansiosta. Yhtiöllä oli yksi kauppias myös Helsingissä. (scripophily.fi, numistoria.com)

1915

1905

1898

Suomalainen Gustaf Molin (1877-1938) johti venäläis-yhdysvaltalaisen kumiyhtiön Treugolnikin Pietarin toimistoa sekä Tukholman ja Helsingin konttoreita. Lokakuun vallankumous vuonna 1917 lopetti yhtiön toiminnan Venäjällä ja Molin pakeni Pietarista. (wikipedia)

1927

Suomen Gummitehdas Oy perustettiin maaliskuussa 1898 ja se toimi aluksi Helsingissä. Tehdas valmisti aluksi kumijalkineita (kalosseja) ja erilaisia teknisen kumin tuotteita. Yhtiön päätehdas oli vuodesta 1904 Nokialla, jossa valmistettiin kumijalkineita ja vuodesta 1933 alkaen autonrenkaita. Suomen Gummitehdas käytti tuotemerkkinään "Nokia" heti muuton jälkeen korostaakseen tuotteiden suomalaisuutta venäläisiä kilpailevia kalossituotteita vastaan. Vuodesta 1959 yhtiön nimeksi tuli Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö ja vuonna 1967 syntyi Oy Nokia Ab. (wikipedia, puhelinkioski.net jne.)

Nokia jalkineita - Ainot ja Hait (Vanhoja mainoksia)

Lyhytfilmi: Nokian kumisaapastehtaalla 1964 (Yle Elävä arkisto)

Radium

 

1926

1927

Radium on radioaktiivinen, hopeanvalkoinen, pehmeä metalli. Sen löysi miehensä kanssa kemisti ja Nobel-palkittu radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja Marie Curie (1867-1934) vuonna 1898. Koska radioaktiivisuus oli Curien aikana täysin uusi ilmiö, radioaktiivisuuden haitallisista vaikutuksista eläviin kudoksiin ei ollut tietoa. Radioaktiivisuutta luultiin pikemminkin terveyttä edistäväksi. Curie altistui tutkimuksissaan runsaalle määrälle ionisoivaa säteilyä. Siksi Curien luuydin tuhoutui, ja hän kuoli pahaan anemiaan vuonna 1934.

1931

1926

Kun radium löydettiin, sitä markkinoitiin lähes ihmelääkkeenä. Varsinkin 1920-luvulla radioaktiivisuutta pidettiin keholle hyödyllisenä, vaikka sen vaarallisuuskin jo tunnettiin. Radiumia myytiin mitä erilaisimpina valmisteina, joiden pitoisuus oli niin suuri, että pitkäaikainen käyttö oli usein hengenvaarallista. Radium­neuloja istutettiin myös syöpä­kasvaimiin, jolloin niistä lähtenyt säteily tuhosi syöpä­solut. Radiumia käytettiin myös itsevalaisevissa maaleissa muun muassa kelloissa, kompasseissa ja erilaisissa mittareissa, kunnes sen vaarallisuus huomattiin. Sen säteily aiheutti kuitenkin monille sitä tehtaissa käsitelleille työntekijöille vakavia sairauksia. Monia työntekijöitä kuoli niihin. Nykyisin säteilysuojelulainsäädäntö rajoittaa ankarasti sen ja muidenkin radioaktiivisten aineiden käyttöä. (wikipedia)

1927

1928

Nykyään Radium-223 –hoitoa käytetään aikuisilla kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon. (huslab)

Aiheesta myös:

Radiumtytöt (wikipedia)

Radium - Hermoni, hermoni... (Vanhoja mainoksia)

Radium - nuoruuden lähde löydetty (Vanhoja mainoksia)

Radium - hiusvesi ja hammastahna (Vanhoja mainoksia)

Potkukelkka

 

1922

1928

1952

Pieni tietosanakirja 1928

Yksijalaksinen potkukelkka. Taitokirja 1957.

Taitokirja 1957

Pyrkijä polkupyörät

 

1917

1932

Pyrkijä Oy oli Turussa ja Liedossa vuosina 1906–1989 toiminut metalli- ja muoviteollisuusyritys, jonka tunnetuimpia tuotteita olivat Pyrkijä- ja Pyry-merkkiset polkupyörät ja Pyrkijä-mopot sekä 1960-luvulta alkaen muovipakkaukset. Osuusliikkeenä aloittanut Pyrkijä valmisti alussa mm. kelkkoja ja kärrynpyöriä. Vuodesta 1919 osakeyhtiönä jatkanut Pyrkijä oli 1930-luvun lopulla Suomen suurin polkupyörävalmistaja. Sotien aikana Pyrkijä kehitti suomalaismaastoon soveltuvan sotilaspolkupyörän. Vuonna 1955 Pyrkijän markkinaosuus polkupyörien valmistuksessa oli noin 30 prosenttia, ja samana vuonna se alkoi valmistaa myös mopoja. Vuonna 1962 Pyrkijän tytäryritys Industrial Plast alkoi valmistaa teollisuudelle pakkauksia puhallusmenetelmällä. Polkupyörien valmistus lopetettiin 1970 ja mopojen 1971. (wikipedia, porssitieto.fi)

1935

1936

1963

Pyrkijästä aiemmin täällä.

Citrovanille Otto

 

1925

1929

Offenbach am Mainissa, Frankfurtin kupeessa on ollut Löwen-apteekki jo vuodesta 1770. Alussa valikoimaan kuului tuoksuvia vesiä, nuuskaa, liköörejä ja sinappilaastareita. Rudolf Otto oli siellä farmaseuttina vuosina 1899-1902. Hän kehitti Citrovanilla-särkylääkkeen, jota hän myöhemmin markkinoi teollisessa mittakaavassa. Valmiste sisälsi mm. antipyriiniä ja sen sanottiin lievittävän kuumetta, migreeniä, hermosärkyä, hammassärkyä ja päänsärkyä. 

(Apotheke zum Löwen) (Frankfurter Rundschau, fr.de) (PubChem) 

1935

Mainos Uus Eesti - lehdessä 1939

Pauligin Paula-tyttö

 

1926

Vuonna 1926 Pauligin mainosjulisteisiin sekä uusiin 250 gramman ja puolen kilon kahvipakkauksiin ilmestyi Sääksmäen kansallispukuun pukeutunut, tummatukkainen ja lempeäkatseinen tyttö. Eläviä malleja alettiin värvätä Paula-tytöiksi vuodesta 1950 alkaen.

1956

Vuonna 1950 ensimmäistä Paula-tyttöä etsittiin lehti-ilmoituksella:

"Jos olette esiintymiskykyinen, hyvävartaloinen ja -ryhtinen, jos luulette omistavanne ns. filmikasvot ja radioäänen, ja jos ikänne on 16–30 vuotta, Teillä on mahdollisuudet tulla valituksi Paula-tytöksi."

Ensimmäiseksi Paula-tytöksi pyrki 738 ehdokasta. Heistä valittiin ensin 40 semifinalistia ja sitten 10 finalistia. Hakijoiden joukossa oli muun muassa tuleva Miss Universum Armi Kuusela, mutta hän oli liian nuori ja karsiutui.

Kruunatuksi tuli nurmijärveläinen Sinikka Kekki, jonka oma sisar ilmoitti mukaan kilpailuun – kahvin vuoksi. Sekä Paula-tytölle että hänen löytäjälleen oli näet luvassa palkinnoksi kaksi kiloa aitoa kahvia. Kahvi oli vielä säännöstelty tuote ja pula-ajan Suomessa kallisarvoista herkkua.

1957

Paula esiintyi Pauligin lehti-ilmoituksissa ja mainoselokuvissa. Hän sai pian myös oman nimikkokahvinsa. Kansa otti Sinikan ja häntä seuranneet Paula-tytöt omakseen ja usein sanottiinkin, että Paulatyttö oli jopa suositumpi kuin presidentti Urho Kekkonen. Kiinnostus Paulaa kohtaan oli ennennäkemättömän suurta nimenomaan 1950- ja 1960-luvuilla.

1961

1971

1972

1973

Vuoden 2019 alussa Paulig kertoi korvaavansa Paula-tytön ”brändilähettiläällä”, ja tehtävää voi hakea kuka tahansa sukupuolesta ja hiusten väristä riippumatta. (paulig.fi, vahvike.fi)

Videokuvaa vuoden 1958 Paula-hauista. 1958 Pauligin kahvin keulakuvaksi valittiin uuden ihmeellisen tiedotusvälineen, television, yleisöäänestyksellä Eila Sandell.

Paula mainostaa Huomio-kahvia (1968)

Akkuja

 

1933

1937

1938

Saksalainen Accumulatorenfabrik AG eli AFA perustettiin vuonna 1890. AFA omisti myös 1904 perustetun myyntiyhtiö Vartan (VARTA = Vertrieb, Aufladung, Reparatur Transportabler Akkumulatoren – kannettavien akkujen myynti, lataus, korjaus) ja 1926 ostetun Pertrixin sekä Ruotsissa AB Tudorin.  

Vuonna 1930 perustettiin tytäryhtiö Helsinkiin nimellä Suomen Akkumulaattoritehdas Oy Tudor. Yhtiö toi maahan Vartan-, Tudorin ja AFA:n kulkuneuvoakkuja, Pertrixin kuivaparistoja sekä alan tarvikkeita. Vuosina 1939-1971 yhtiön nimi oli Varta Oy. VARTAN akkuja tehdään edelleen Dischingenissä Saksassa. (porssitieto.fi, varta-consumer.fi)

1936

Teollisuusyritys AGA (Aktiebolaget Gasaccumulator) syntyi Ruotsissa vuonna 1904. Suomen tytäryhtiö Gasaccumulator perustettiin 1917.  AGA laajeni vauhdilla 1920-luvulta alkaen ja laati keksintöjä toisensa perään. Majakoihin, radioihin ja televisioihin liittyvien tuotteiden lisäksi AGA on historiansa aikana valmistanut muun muassa filmiprojektoreita, etäisyysmittareita, periskooppeja, sydän-keuhkokoneita, akkuja ja lämpöpattereita. Kaasusektoriin AGA alkoi keskittyä 1960-luvulla. (wikipedia)

1939

1939

Theodore A. Willard perusti Willard Storage Battery Companyn vuonna 1896 Clevelandiin Ohioon. Vuonna 1902 yhtiön nimeksi tuli Willard Storage Battery Co. Yhtiöllä oli vuonna 1930 yli 2500 työntekijää, tehtaat Torontossa ja Los Angelesissa. Electric Battery Battery Company osti sen vuonna 1952, ja se suljettiin 1960-luvulla. Powertech Group käyttää edelleen Willard-nimeä akuihinsa. (encyclopedia of cleveland history)

1948

Vuonna 1939 perustettiin sotatarviketehdas Lataus Oy. Helsingin Vartiokylässä toimineen tehtaan osti Insinöörimajuri Ali Mustonen vuonna 1948, ja pian tehdas alkoi valmistaa ilotulitteita Ilotulitus Oy:n nimellä. Ali Mustonen oli lahjakas kemisti ja toimi sota-aikana puolustusministeriön koelaboratorion räjähdysaineosastolla ja oli mukana kehittämässä ja jatkojalostamassa ns. Molotovin cocktailia. (ilotulitus.fi)

Tietosanakirja 1922