Electrolux

1924

1925

Sven Carlsonin vuonna 1901 perustama Lux AB oli Tukholmassa sijaitseva suurten petrolilamppujen valmistaja. Lamppuja käytettiin mm. rautatieasemilla ja majakoissa. Kilpailun lisääntyessä Lux tarvitsi uuden tuotteen ja aloitti vuonna 1912 sähköpölynimurien valmistuksen. Kyseessä oli Axel Wenner-Grenin suunnittelema Lux-1. Yhtiön nimi muutettiin Elektroluxiksi vuonna 1918, kun yritys sulautui myyntiyhtiö Svenska Elektron AB:iin. Tuolloin yrityksessä oli 400 työntekijää. Nimen kirjoitusasu muutettiin Electroluxiksi vuonna 1957.

Pölynimijä Lux-1 - kuva: electroluxgroup.com

1927

"Niilo, annatko minulle Lux-pölynimijän? Kaikilla minun ystävättärilläni on jo tuo kone, ja ovat he siihen suuresti ihastuneet, ja onhan se sitäpaitsi maailmankuulua valmistetta."

Electrolux model V - Kuva: electroluxgroup.com

1959

1959

Pölynimurien lisäksi tuotevalikoimaan tulivat jääkaapit (1925), pesukoneet (1951), astianpesukoneet (1959) jne. Nykyään AB Electrolux on maailman suurimpia yrityksiä alallaan myyden vuosittain yli 40 miljoonaa tuotetta yli 150 maahan. Electroluxin tuotevalikoimaan kuuluvat jääkaapit, astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, pölynimurit ja liedet. Konsernin tuotemerkkejä ovat muun muassa Electrolux, Elektro-Helios, Eureka, AEG, Frigidaire, Husqvarna, Rosenlew, Volta ja Zanussi. 

1928

1956

1962

Astianpesukone 1959 - Kuva: electroluxgroup.com

D10-astianpesukone, lempinimeltään leikkisästi “Pyöreä peltipurkki”, lanseerattiin vuonna 1959. Se oli maailman ensimmäinen työtason päälle asetettava tiskikone. Aikana, jolloin suurimpaan osaan keittiöistä oli vaikea asentaa tiskikonetta, oli D10 loistava ratkaisu joka ei vaatinut koko keittiön uusimista. (electrolux.com, electroluxgroup.com, museumofpower.org.uk, wikipedia)

Electrolux mainoksia sivulta electroluxgroup.com:

          

 

Electrolux vanhoja mainosvideoita.

Kansanvalistusseura

Kansanvalistusseura (KVS) on Suomen ensimmäisiä valtakunnallisia yhdistyksiä ja vanhin sivistystyön organisaatio. Sen perustamisesta päätettiin kansakoulunopettajien kokouksessa Jyväskylässä vuonna 1872. Toiminta perustui ajatukselle sivistyksen kuulumisesta kaikille, yhteiskuntaryhmästä ja sukupuolesta riippumatta. Sivistys nähtiin koko kansan yhteiseksi, yhdistäväksi asiaksi. Seuran sihteeri, historiantutkija Väinö Voionmaa rakennutti Kansanvalistusseuran toimitalon Helsingin Museokadulle vuonna 1913.

1926

Tietosanakirja 1922

1929

Kansanvalistusseuran Kalenteri ilmestyi vuosina 1881–1957. Julkaisu on ensimmäinen vuosittain ilmestynyt kalenterityyppinen kirja ja ensimmäisiä laajalevikkisiä tietokirjoja Suomessa. Sen tavoitteena oli yhdistää jokapäiväiseen ajanviettoon asiantuntija-artikkeleita sekä runoja ja kertomuksia. Lukutaidon lisääntymisen ansiosta kalenterin levikki kasvoi, ja sen vaikutus tiedollisen sivistyksen ja käytännön elämää koskevien neuvojen levittäjänä muodostui merkittäväksi.

1923

1929

1928

1929

Vuonna 1920 perustettiin Kansanvalistusseuran Kirjeopisto eli KVSK-Opisto. Vuoden 1944 alkupuolella opistossa oli oppilaita jo yli 40 000, mikä teki Kansanvalistusseuran Kirjeopistosta Suomen ylivoimaisesti suurimman oppilaitoksen. Opiston kurssit jakautuivat ammatillisiin, pohjakoulutusta täydentäviin ja harrastekursseihin. 1920-luvulla oppiaineita oli kirjanpito, ruotsinkieli, saksankieli, maatalousaineet, kasvatusoppi, sähkötekniikka, jne. Vuonna 1929 oli jo toistasataa eri kurssia. Kirjeitse saattoi myös suorittaa keskikoulun, 8-luokkaisen oppikoulun tai kauppakoulun. Vuonna 1995 nimi muutettiin Kansanvalistusseuran Etäopistoksi. Sen toiminta loppui vuonna 2013. (wikipedia, kansanvalistusseura.fi) 

Luuttausvehe

1914

Lisää siivousvinkkejä saat vaikka Marttaliiton sivuilta!

Puhelin

1898

1900

1922

1800-luvun puolesta välistä alkaen lähetettiin sanomia sähkölennättimen avulla. Teksti lähetettiin kirjain kirjaimelta ns. Morsen akkosina, sähköisinä pulsseina lennätinkaapelia pitkin. Samaan aikaan useat keksijät kehittivät puheen siirtoa kaapelia pitkin. Menestynein näistä oli skotlantilaissyntyinen Alexander Graham Bell joka patentoi telefoniksi kutsutun laitteen vuonna 1876.

Ensimmäiset tällaisten puhelimien yhteydet olivat kahden puhelimen välisiä. Vuonna 1878 käyttöön tulleet käsivälitteiset puhelinkeskukset mahdollistivat usean puhelinliittymän toimimisen samassa puhelinverkossa. Kun soittaja avasi puhelimen, keskus vastasi ja yhdisti puhelun pyydetylle vastaanottajalle. 

Käsivälitteinen puhelinkeskus 1925

Puhelinverkon kasvaessa keskusten ja puhelunvälittäjien lukumäärä lisääntyi. Käsin välitetty puhelu oli myös tietoturvariski. 1900-luvun alussa puhelunvälittäjän operoimat keskukset korvattiin vähitellen automaattisilla järjestelmillä. Puhelimet varustettiin pyöritettävällä numerovalintalevyllä, jonka avulla soittaja itse valitsi haluamansa puhelinnumeron.

1920

Suomen ensimmäinen puhelinlinja rakennettiin Helsinkiin vuoden 1877 lopulla ja ensimmäinen käsivälitteinen puhelinvaihde otettiin käyttöön vuonna 1882 Turussa. Ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus otettiin käyttöön Helsingissä vuonna 1922. Kaukopuhelut automatisoitiin kuitenkin vasta 1960–1970 -luvuilla. Vuonna 1993 Suomen kotitalouksista 94 prosentilla oli käytössään ainakin yksi lankapuhelin. Matkapuhelimen käyttö yleistyi Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolla ja vuonna 2019 lankapuhelinliittymiä oli enää runsaat 300 000. Näistä suurin osa oli yrityskäytössä. (wikipedia, tilastokeskus, taloussanomat)

     

1907

1939

     

1962

1964

Käsivälitteinen puhelinkeskus

Saab

Saab 99 ja Saab 96 - 1971

 Saab perustettiin Ruotsissa vuonna 1937 nimellä Svenska Aeroplan Aktiebolaget valmistamaan sotilaslentokoneita. Suomen ilmavoimilla on ollut käytössään Saab Safir koulukoneita (1958-1982) ja Saab Draken hävittäjiä (1972-2000). 

Ensimmäinen pikkuauton prototyyppi esiteltiin lehdistölle kesällä 1947. Sotien jälkeisen raaka-ainepulan takia autotuotanto saatiin käynnistettyä vasta vuonna 1950. Ensimmäinen tuotantomalli oli pieni kaksitahtinen Saab 92 ja se sai hyvän vastaanoton niin lehdistöltä kuin asiakkailtaan. Autossa oli kaksiosainen tuulilasi ja ns. kaappariovet.

Saab 92 - 1951

Saab 96 - 1971

Mallia Saab 96 valmistettiin vuosina 1960–1980 ja sitä myytiin maailmanlaajuisesti yli 547 000 kappaletta. Autossa oli alkujaan kaksitahtimoottori, mutta se vaihdettiin vuonna 1967 Fordin nelitahtiseen V4-koneeseen. Ominaisuuksiin lukeutuvat myös etuveto, vapaakytkin ja rattivaihde. Malli oli aikoinaan hyvin suosittu esimerkiksi Suomessa, sillä sitä pidettiin turvallisena, kestävänä ja pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuvana. Aivan 1960- ja 70-lukujen vaihteessa Saab 96 -mallia alettiin rakentaa myös Suomessa Uudenkaupungin autotehtaalla. Mallin valmistus keskitettiin kokonaan Suomeen vuonna 1978 ja auton valmistus päättyi tammikuussa 1980.

Saab 96 ja Saab 99 - 1974

Saab 99 - 1975

Mallia Saab 99 valmistettiin vuosina 1968–1984. Moottorina oli eteen pitkittäin asennettu Triumphin 1,7 -litrainen 4-sylinterinen bensiinimoottori. Mallin tuotanto Suomessa alkoi vuonna 1970 Uudenkaupungin autotehtaalla. Kaiken kaikkiaan Saab 99:ää valmistettiin hieman alle 600 000 yksilöä. (wikipedia, autowiki)

Saabin TV-mainos vuodelta 1960

Rovasti Heumannin lääkkeet

1929

1929

1928

Ludwig Heumann (1869-1918) oli katolinen pappi, luonnonparantaja ja lääketehtailija. Hän oppi äidiltään yrttien parantavista vaikutuksista ja kehitti aluksi rohtoja nautakarjalle. Vuonna 1913 hän perusti Heumann Pharma lääkeyhtiön. "Yrttipappina" tunnettu pastori joutui kahnauksiin kirkon kanssa esiintyessään rohtomainoksissa papin puvussa. Hän julkaisi toistakymmentä teosta. Tunnetuinta kirjaansa "Pfarrer Heumann’s Heilmittel" käännettiin useille kielille, suomeksi nimellä "Rovasti Heumannin lääkkeet." Ilmaiseksi jaettava kirja oli eräänlainen lääketieteellinen tietosanakirja, mutta pääasiassa Heumannin tuotteiden mainos hintatietoineen. Rovastin lääkkeiden maahantuonti kiellettiin vuonna 1934 erikoislääkkeiden maahantuonnista annetun asetuksen nojalla.

Saksasssa edelleen toimiva yhtiö on nykyisin nimeltään Heumann Pharma GmbH & Co. Generica KG.

(de.wikipedia.org, heumann.de)

1935

1934

  (lehtileikkeet: Laatokka 12.5.1934 ja 6.4.1935)

Saksalaislehdessä mainostettiin Heumannin laihdutusrakeita vuonna 1952

Matti Käen sivuilta (mattikaki.fi) löytyy tietoa ja kuvia Heumannin kirjasta:

  

Neuvoja hermosairaille: "...Päivän työn päätyttyä ei saa oleskella myöhään yöhön sauhuisessa ravintolassa, kahvilassa tai sentapaisessa paikassa; ulos raikkaaseen ilmaan ja senjälkeen aikaisin sänkyyn, niin että väsyneet hermot saavat runsaasti nukkumalla tarpeellista lepoa ja virkistystä! Useimmat n.k. huveistamme ovat todellisuudessa ainoastaan hermojen kiihoitusta. Ne ovat senvuoksi hermostuneelle yhtä epäterveelliset kuin liiallinen tupakan, alkoholin, vahvan kahvin, teen ja mausteiden käyttö. On vältettävä voimakkaita mielenliikutuksia. Monelle heikkohermoiselle on rahapeli vahingollista; se kiihoittaa heitä helposti, etenkin kun häviävät." (mattikaki.fi) 

Ihan hyviä neuvoja nämä!