Pikkuilmoituksia

 

1929

1917

1904

1928

1907

1939

1908

1923

1960

Puhelinkioski

 

1960

Olipa kerran aika, jolloin ei ollut lainkaan kännyköitä...

Vuonna 1960 Suomessa oli noin 10 puhelinta 100 asukasta kohden. Puhelin oli tuolloin kiinteään puhelinverkkoon kytketty lankapuhelin. 

Lankapuhelin (Kuva: finna.fi)

Jos kotona ei ollut puhelinta, saattoi etsiä puhelinkioskin ja soittaa sieltä. Puhelinkioski, arkikielessä usein puhelinkoppi, oli julkisella paikalla oleva maksullinen puhelin. Ensimmäinen tällainen otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1912. 1960-luvulla ne olivat yleensä lasiseinäisiä ja alumiinirunkoisia koppeja, joissa oli lankapuhelin ja puhelinluettelo. Puhelun saattoi soittaa laittamalla kolikon laitteessa olevaan aukkoon. Julkisissa sisätiloissa oli myös muovisia puhelinkupuja, joissa oli maksullinen yleisöpuhelin.

Kuva: wikipedia

Vuodesta 1966 Suomen suurimpiin kaupunkeihin asennettiin autopuhelinkioskeja. Autoilijoilla oli nyt mahdollisuus käyttää puhelinta tarvitsematta nousta autosta, sillä yleisöpuhelin oli sijoitettu matalan putken päähän kadun reunaan.

Matkapuhelinten myötä puhelinkioskit kävivät vähemmän tarpeelliseksi ja viimeiset puhelinkopit purettiin Suomessa vuonna 2009.

(wikipedia, puhelinkioski.net, tilastokeskus)

Puhelinmainoksia olen laittanut aiemmin tänne.

Teen Party 1964

 

1964

Teinihipat vuonna 1964! Columbia levy-yhtiön levykerho tarjosi hippoihin nuorisomusiikkia. Tässä maistiaisia:

The Rip Chords - Three Window Coupe (1964)

The Dave Clark Five - Because (1964)

The Searchers - Love Potion No. 9 (1963)

Ricky Nelson - Yes Sir, That's My Baby (1963)

Major Lance - "Um, Um, Um, Um, Um, Um" (1963)

Bobby Vinton - Blue Velvet (1963)

Amar

 

1961

Presidentti Urho Kekkonen vihki Ke-ri Oy -nimisen sukkahousutehtaan käyttöön Torniossa vuonna 1956. Yhtiö alkoi valmistaa saumallista sukkaa, jonka tuotemerkki oli Amar. Mainontaa varten sävellettiin useita Amar-lauluja, mainosjulisteissa esiintyivät missit ja järjestettiinpä myös säärikauneuskilpailuja. Torniossa tehtiin aluksi vain sukkia, jotka kiinnitettiin sukkanauhoilla esimerkiksi sukkanauhaliiveihin. Ensimmäiset haarakiilalliset sukkahousut tehdas valmisti 1960-luvun puolivälissä. Vuonna 1965 tehtaassa oli 341 työntekijää ja vuodessa tuotettiin noin neljä miljoonaa sukkaparia. Heinäkuussa 1966 Ke-ri Oy myytiin Suomen Trikoolle, joka päätti siirtää sukkateollisuuden Tampereelle. Vuonna 2005 sukkahousutehtaan omistajaksi tuli Nanso Group joka on sittemmin myynyt Norlyn- ja Amar-bändit norjalaisen Orkla Oy:n omistamalle Pierre Robert Group Oy:lle. (Yle 21.3.2016, Aamulehti 28.11.2016)

Salora

 

1929

Salora Oy:n historia alkoi 1928 Yleisradion uuden Lahden radioaseman lähetysten mahdollistettua radio-ohjelmien kuuntelemisen koko maassa. Nahkakauppias Fjalar Nordell ja pirssiautoilija Lauri Koskinen päättivät perustaa Saloon radiovastaanottimia valmistavan verstaan. Nimeksi tuli Radioliike Nordell & Koskinen. Heidän ensimmäinen radionsa oli paristokäyttöinen putkiradio Sissi A-3. Kuuntelemiseen tarvittin erillinen kaiutin eli kovapuhuja. Ensimmäiset Salora-merkkiset radiot ilmestyivät markkinoille vuonna 1937. Nimi Salora tulee sanoista Salo ja radio. Vuonna 1945 yritys muutettiin osakeyhtiöksi nimeltään Salora Oy.

1950

1953

1953

Ultralyhyillä radioaalloilla tapahtuvat lähetykset, eli ULA-lähetykset aloitettiin Suomessa vuonna 1953. Samana vuonna Salora teki Suomen ensimmäiset ULA-radiot.

1957

"Metropol - suuri LOISTO-TOISTO-Salora - on niiden vastaanotin, jotka haluavat luonnollisen ja häiriöttömän toiston kautta koko ääniasteikon. Korkeitten äänien kulmapilari-kovaäänisten ansiosta äänet jakautuvat joka suuntaan tasaisesti ... korkeat ja matalat kuuluvat kaikkialle yhtä täyteläisinä. Vuorovaihe Hi-Fi - pääteaste takaa sen, että aukoton laajasointi toistaa musiikin hienoimpiakin nyansseja myöten täysin luonnollisena. 5-näppäimen äänirekisteri: Basso, Puhe, Orkesteri, Soolo, Jazz. Erillinen korkeitten ja matalien äänien säätö"

(Helkaman laajasointiradion mainos 1957 on täällä.)

1962

1964

1967

Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1955. Saloran ensimmäinen mustavalkoinen televisiovastaanotin tuli markkinoille 1958. Väritelevisioiden valmistus aloitettiin 1969.

Salora Boston 1960-luvun alusta.

1965

"Tytöt kuuntelevat uutta, mukavaa radiota. Se on Salora Finntop. Kotona sen voi mukavasti siirtää huoneesta toiseen. Sen voi myös ottaa mukaan ulos - uimarannalle, retkelle, minne tahansa. Finntop soi kaikkialla. Finntop on myös erinomainen autoradio: liitäntämahdollisuus suoraan akkuun ja asteikkovalo. Ula sekä keskipitkät ja pitkät aallot takaavat sen, että mielihjelma löytyy aina. Finntop on transistoroitu ja kauniisti muotoiltu."

Yleisradio aloitti stereofoniset radiolähetykset Suomessa vuonna 1967 ja samalla aloitettiin Saloran hifi-stereolaitteiden valmistus. Metropol 5 oli ensimmäinen Saloran valmistama HiFi -stereolaite. "Metropol 5 Stereo on huomispäivän vastaanotin. Kuulette stereofonisen äänikuvan jäsenneltynä, plastisena ja läpikuultavan selvänä." Metropol 5:n valmistus aloitettiin joulukuun lopulla 1966 ja sitä valmistettiin 1000 kpl.

1972

Stereo 100 oli Saloran ensimmäinen modernilla ulkoasulla varustettu audiotuote. Tuote-esitteen mukaan se oli huippuluokan täystransistoroitu stereoviritinvahvistin. Siinä oli loistava äänentoisto, se oli helppokäyttöinen ja ulkonäkö oli edustava.

1972

Salorita 4 oli Saloran viimeinen omavalmisteinen transistorimatkaradio. Se oli suosittu auto-matkaradio, jossa oli verkkolaite ja autoteline. Lisäksi siinä oli liitännät lisäkaiuttimelle / kuulokkeille ja nauhurille / levysoittimelle.

1973

Saloran oma audiotuotanto loppui vuoden 1981 aikana. Vuonna 1983 Nokiasta tuli Salora-yhtymän enemmistöosakas ja vuoden 1988 lopulla yhtiö hankki Saloran koko osakekannan omistukseensa. Televisioiden tuotanto päättyi Salossa, kun valmistus siirrettiin Nokian kulutuselektroniikan Turun tehtaalle. (eliaskokoelmat.fi, fjalar.fi, wikipedia, salora.name)

Adamson sarjakuva

 

1929

1920-luvulta peräisin oleva Adamson-sarja on Pohjoismainen klassikko. Adamson on vertaansa vailla oleva hapannaama, jonka taistelu arkipäivän vastoinkäymisissä on ainutlaatuista ja ikuista. Tämä antomiimisarjan loi ruotsalainen Oscar Jacobson ja se on ollut ispiraation lähteenä monille myöhemmille piirroshahmoille, kuten Homer Simpsonille. (finland.pibfeatures.com)

Tässä esillä olevat vitsit ilmestyivät Hämeen Sanomissa ja Satakunnan Kansassa.

1929

1929

Sisävesihöyryjä

 

1889

"Mikkeli - Lappeenranta. Höyrywenhe Sorea lähtee Mikkelistä joka maanantaina, keskiwiikkona ja perjantaina kl. 7 aamulla. Lappeenrannasta joka tiistaina, torstaina ja lauwantaina kl. 7 aamulla." "Likempiä tietoja antaa päälliköt höyryissä ja C.F. Pöndinen Mikkelissä."

St. Michels Ångbåts Ab - Mikkelin Höyrylaiva Oy perustettiin vuonna 1874. Yhtiön ensimmäinen laiva oli 78 jalkaa pitkä Sorea. Siinä oli jopa kaksi salonkia ja neljä hyttiä. Toiseksi matkustajalaivaksi ostettiin Soreaa nopeampi ja pidempi Leporello. Leporello myytiin vuonna 1891 Heinäveden Höyryvenhe Oy:lle ja Sorea Lappeenrantaan vuonna 1905. (porssitieto.fi, jukkajoutsi.com)

Suomen tieverkosto oli pitkään harva, ja niin matkustajat kuin tavaratkin liikkuivat vesillä. Sisävesilaivoja liikkui varsinkin Saimaan ja Päijänteen vesistöissä. Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen alkoi kulkea Saimaalla ja muilla Vuoksen vesistön järvillä kesällä 1833.

Vuonna 1900 sisävesillä höyrysi jo yli 400 laivaa ja vuonna 1930 niiden määrä oli yli 900. Matkustajien lisäksi höyrylaivoilla kulki rahtia: kaupunkeihin tuotiin maitoa, lihaa ja kalaa. Maaseudun kyläkauppiaille kuljetettiin kahvia, mausteita, suolaa ja siirtomaatavaraa. Laivojen kyydissä kulki myös rakennustarvikkeita, lannoitteita ja maatalouskoneita. Sisävesiliikenne alkoi vähitellen hiipua, ja se loppui 1950-luvulla. Sen jälkeen höyrylaivoilla hoidetut kuljetukset siirtyivät yhä enemmän rautateille ja maanteille.

(Lähteet: Pohjois-Savonmuisti.fi ja Jussi Kivinen: ”Sisävesien mikrotonnisto)

 

  

1929

Airam

 

1926

Suomen Sähkölampputehdas Oy perustettiin vuonna 1921. Aluksi yhtiö korjasi vanhoja hehkulamppuja. Korjatut lamput myytiin asiakkaille halvemmalla kuin mitä uudet ulkomaiset hehkulamput maksoivat Suomessa tuohon aikaan. Neljän vuoden aikana korjattiin kymmeniä tuhansia lamppuja ja näin voitiin vähentää ostoja ulkomailta. Opittiin myös itse valmistamaan hehkulamppuja ja syksyllä 1925 tulivat kotimaiset Suomi-lamput markkinoille. Vuodesta 1926 omien lamppujen tuotenimeksi tuli Airam. 

1928

1928

Maailman lampputuotantoa ja -kauppaa hallitsi tuolloin Phoebus-kartelli, joka pyrki vaikeuttamaan pienten ja riippumattomien lampputehtaiden toimintaa ja valtaamaan mm. Suomen markkinat kokonaan. Tässä "sähkölamppusodassa" Suomen Sähkölampputehdas Oy:n ilmoittelu kohdistui vetoavasti suomalaisiin vaikuttajiin ja kuluttajiin. 

1929

1929

    

 

Yhtiön nimi muutettiin Oy Airam Ab:ksi vuonna 1938. Hehkulamppujen lisäksi tuotettiin termospulloja, kuivaparistoja, neonvalomainoksia ja loistelamppuja. 

1941 (kuva: digi.kansalliskirjasto)

(kuva: digi.kansalliskirjasto)

Punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934. Airamin termoksessa kiehuva neste pysyy yli 50° lämpöisenä vähintään 24 tuntia – lupaus, joka pitää vielä tänäkin päivänä. Punaisen termoksen lämmönpitävyys perustuu edelleen samaan tekniikkaan kuin 80 vuotta sitten. Lämmöneristeenä toimii tyhjiö, joka muodostuu kahden lasipullon väliin. Tänä päivänä uusissa termoksissa kuori on peltiä kuten alkuperäisissä termareissakin, mutta muovi on korvannut korkkipuusta valmistetun korkin paremman keston vuoksi. Myös brittiläinen aikakauslehti Gentlemen’s Qurterly (GQ) listasi punaisen termospullon maailman neljänneksi cooleimmaksi asiaksi tammikuussa 2010. Siis ihan kaikista maailman asioista. 

(kuva: digi.kansalliskirjasto)

(kuva: digi.kansalliskirjasto)

Tietosanakirja 1922

Nykyinen Oy Airam Electric Ab on suomalainen maahantuontiyritys ja valaisinvalmistaja. Airamin tuotevalikoimaan kuuluvat valaisimet, lamput, paristot, sähkötarvikkeet, koristevalot ja termostuotteet. Pääossa tuotteista valmistetaan Kiinassa, osa Euroopassa.

(airam.fi, wikipedia, ammattilehti.fi, suomenkuvalehti.fi, helsinki.fi/kansalaismuisti - Eino Lampi)

Airamin mainoksia olen laittanut aiemmin tänne ja tänne.