1960 |
Olipa kerran aika, jolloin ei ollut lainkaan kännyköitä...
Vuonna 1960 Suomessa oli noin 10 puhelinta 100 asukasta kohden. Puhelin oli tuolloin kiinteään puhelinverkkoon kytketty lankapuhelin.
Jos kotona ei ollut puhelinta, saattoi etsiä puhelinkioskin ja soittaa sieltä. Puhelinkioski, arkikielessä usein puhelinkoppi, oli julkisella paikalla oleva maksullinen puhelin. Ensimmäinen tällainen otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1912. 1960-luvulla ne olivat yleensä lasiseinäisiä ja alumiinirunkoisia koppeja, joissa oli lankapuhelin ja puhelinluettelo. Puhelun saattoi soittaa laittamalla kolikon laitteessa olevaan aukkoon. Julkisissa sisätiloissa oli myös muovisia puhelinkupuja, joissa oli maksullinen yleisöpuhelin.
Vuodesta 1966 Suomen suurimpiin kaupunkeihin asennettiin autopuhelinkioskeja. Autoilijoilla oli nyt mahdollisuus käyttää puhelinta tarvitsematta nousta autosta, sillä yleisöpuhelin oli sijoitettu matalan putken päähän kadun reunaan.
Matkapuhelinten myötä puhelinkioskit kävivät vähemmän tarpeelliseksi ja viimeiset puhelinkopit purettiin Suomessa vuonna 2009.
(wikipedia, puhelinkioski.net, tilastokeskus)
Puhelinmainoksia olen laittanut aiemmin tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti