Ford Thames Trader oli Ford of Britainin kuorma-automallisto, jonka autoja valmistettiin vuosina 1957–1965. Vuonna 1962 nokattoman eli ”bulldog”-mallisen Thames Traderin rinnalle tuli nokallinen malli. Hinnaltaan edullinen Trader oli Suomessa eniten myytyjä kuorma-autoja 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuoliskolla. Thames Trader -autoja tuotiin Suomeen vuosina 1957–1965 kaikkiaan 5 467 kappaletta. Monelle Thames Traderin alustalle rakennettiin Suomessa paloauto. Thames Traderin pahin kilpailija Suomen kuorma-automarkkinoilla oli samoin brittiläinen Bedford. 1960-luvun loppupuoliskolla eniten myytyjä kuormureita olivat Bedford, Volvo, Mercedes-Benz sekä Sisu. (wikipedia)
Huopatossu, huovikas tai huopikas on paksusta ja jäykästä huovasta valmistettu venäläisperäinen talvijalkine. Jäykillä ja kuperapohjaisilla huopatossuilla on hieman kömpelöä kävellä, mutta toisaalta ne pitävät jalat hyvin lämpiminä. Siksi huopatossuja suosivat etenkin pakkasessa pitkään paikallaan pysyvät ammattilaiset ja harrastajat, kuten torikauppiaat ja pilkkijät. Huopapohja ei kestä kovaa kulutusta eikä pidä vettä, joten huopatossut sopivat parhaiten käytettäväksi pehmeässä ja kuivassa pakkaslumessa.
Suomessa huopatossut yleistyivät 1900-luvun alussa aluksi Karjalassa, jossa toimi useita huopatehtaita ennen toista maailmansotaa. Niistä vanhin oli vuonna 1897 perustettu Kirvun Huopatehdas Oy. Vuonna 1929 tehtaalla työskenteli parisataa ihmistä ja se tuotti 140 000 paria huopikkaita vuodessa. Se ja niin ikään Kirvussa perustettu Verran huopatehdas jatkoivat sotien jälkeen toimintaansa Orimattilassa.
Suomen huopatossutehtaista on jäljellä enää kaksi, molemmat niistä Keski-Suomen Jämsässä: vuonna 1921 perustettu Lahtiset Ay ja vuonna 1927 perustettu J. Alhon Huopatehdas.
Nämä Karjalan murteella höystetyt mainokset ilmestyivät Käkisalmi-lehdessä. Käkisalmi sijaitsee Karjalassa Laatokan rannalla. Ruotsi valtasi tämän Karjalaisen suurkylän 1611 yli sadaksi vuodeksi. Venäjä sai kaupungiksi kasvaneen Käkisalmen haltuunsa 1721. Vuodesta 1820 se kuului Suomen suurruhtinaskuntaan ja sitten itsenäiseen Suomeen. Sattuneesta syystä Suomi joutui luovuttamaan kaupungin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Käkisalmelaiset lähtivät sodan jaloista evakkoon ja suuri osa heistä sijoitettiin Heinolaan, Iittiin ja Nastolaan. He perustivat Heinolaan Käkisäätiön, joka julkaisi Käkisalmelainen lehteä vuosina 1952-1967. (wikipedia, kakisalmi.fi)
Käkisalmen vanha linna. Kuva: wikipedia, Tommi Nummelin
Nilkkain eli damaski on asuste, jota puetaan sukan ja kengän päälle nilkkaan. Nilkkaimia on ennen käytetty esimerkiksi Ranskan armeijassa ja vielä nykyäänkin ne kuuluvat joidenkin armeijoiden univormuihin. Tunnettuja nilkkaimien käyttäjiä nykyaikana ovat muun muassa Disneyn sarjakuvahahmo Roope Ankka sekä edesmennyt poplaulaja Michael Jackson. (wikipedia)
"Valmistautukaa kuuntelemaan jouluohjelmia." Millaisia ohjelmia radiosta kuultiin vuonna 1929? Tässä lehtitietoja joulun ajan ohjelmista vuodelta 1929:
1929
Lehdissä julkaistiin myös otteita ulkomaiden radio-ohjelmista:
Eino Markus Rautio (1891-1973) toimi Yleisradion toimittajana ja kuuluttajana. Parhaiten hänet muistetaan radion Lastentunti-lastenohjelmistaan, joita hän teki nimellä Markus-setä. Ohjelmaa lähetettiin vuosina 1926–1956 sekä suomeksi että ruotsiksi. Lastentunti-ohjelma loppui aina siihen, että Markus-setä kehotti lapsia syömään kaurapuuroa (”Muistakaa, lapset, syödä aamupuuronne!”). Vuonna 1927 Markus-setä kertoi lastentunnilla, että Joulupukki asuu Lapissa Korvatunturilla. Korvatunturilla on kolme huippua, joista muodostuvat myös tunturin korvat, joilla joulupukki ”kuulee” lasten lahjatoivomukset ja kiukunpuuskat. (wikipedia)
Valiolehdet Oy oli vuonna 1947 Helsinkiin perustettu Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Se julkaisi useita aikakauslehtiä, joista osan omistivat eri alojen seurat ja yhdistykset ja Valiolehdet vain kustansi niitä. Valiolehdet Oy lopetettiin vuonna 1975.
Kaunis koti ilmestyi vuosina 1948-1971, jonka jälkeen se yhdistettiin Avotakkaan.
Elokuva-Aitta oli vuosina 1932–1968 ilmestynyt, elokuviin keskittynyt aikakauslehti. Se oli aikoinaan Suomen suurin elokuvajulkaisu. Vuonna 1952 sen levikki oli 30 500.
1932
Metsästys ja Kalastus on vuodesta 1911 julkaistu metsästys- ja kalastusharrastuksiin keskittyvä aikakauslehti. 12 kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä kustantaa nykyään Otavamedia.
Vasemmalla lehden näytenumero vuodelta 1911. (Kuva: suomenkalakirjasto.fi)
Suomen ensimmäinen varsinainen aikakauslehti oli naisille suunnattu, sivistyneitä tapoja opettava Om Konsten at rätt behaga (1782). Monet suomalaiset yhä julkaistavat aikakauslehdet ovat saaneet alkunsa 1900-luvun alkupuolella. Yleisaikakauslehtien Avun ja Seuran lisäksi niitä ovat naistenlehdet Eeva ja Me Naiset, Sanoma-osakeyhtiön Suomeen tuomat Aku Ankka ja Valitut Palat, harrastelehdet kuten Kamera-lehti ja Kalamies. (wikipedia)