C kasetti 1965

Philips C-kasetti 1965

Kuva: Wikimedia Commons

C-kasetti (Compact Audio Cassette, Music Cassette) on hollantilaisen elektroniikkavalmistajan Philipsin vuonna 1963 julkaisema analoginen äänen tallennukseen tarkoitettu tallennusväline. Tekniikka oli tuttu aiemmista avokelallisista magnetofoneista - nyt nauha oli vain pakattu pieneen muovikoteloon. C-kasetti oli yleisin äänitemuoto LP-levyjen rinnalla 1970-luvulta 1990-luvun alkuun. C-kasettien myynti oli huipussaan vuonna 1988. BBC:n mukaan 1980-luvun puolivälissä C-kasetteja myytiin maailmanlaajuisesti 900 miljoonaa kappaletta vuodessa. Kasetteja myytiin myös äänittämättöminä, jolloin niille saattoi itse tallentaa musiikkia tai puhetta kasettinauhurin avulla. 

1972

1972

Kasetin ääninauha saattoi venyä tai jumiutua tai sitten viallinen C-kasettinauhuri saattaa vetää nauhan ulos ja sitä kautta joskus tehdä koko kasetin täysin kuuntelukelvottomaksi. Kasettivalmistajat yrittivät ratkaista ongelmia eri keinoin, kuten tässä Basf ylimääräisillä muovisilla ohjaimilla.

Valmiiksi äänitettyjä kasetteja 1980-luvulta

Philipsin pieni kasettinauhuri 1972

Sony Walkman 1979. Ensimmäinen "korvalappustereo".

Sony Walkmanista tuli 1980-luvulla nopeasti erittäin suosittu, ja sitä voidaan pitää kaikkien nykyisten pienten kannettavien soitinten esikuvana. Niiden valtava menestys piti Japanin kaksi vuosikymmentä maailman johtavana kulutuselektroniikan tuottajana.

Expert-myymälöiden mainos Panasonic kasettinauhureista vuodelta 1984.

1974

 Kasettien suosion myötä kehitettiin myös HiFi-laitteistojen osaksi liitettäviä kasettidekkejä.

1968

C-kasetit löysivät pian tiensä myös autoradioihin.

Huomispäivän kuva? 1945

1945

York Research laati suunnitelman lentokoneesta ja siihen täsmällisesti sopivasta autosta. Lentokoneen nopeus olisi 240 km/t ja auton 80 km/t. Kuva tulevaisuuden kulkuneuvosta oli Oy Vacuum Oil Company Ab:n Gargoyle mainoksessa vuonna 1945.

1937

Yhdysvaltalaisen Vacuum Oil Companyn Suomen haaratoimisto aloitti toimintansa vuonna 1906. Yhtiö markkinoi mineraalipohjaisia voiteluaineita ja toimii nykyään nimellä ExxonMobil Finland Oy Ab.

Akvilan raapevettä, mustetta ja liimaa 1937

Akvilan esite 1937 (https://digi.kansalliskirjasto.fi)

Raapevedellä poistettiin mustetta paperilta.

Vuonna 1920 perustetun Akvila Osakeyhtiön toiminta alkoi erilaisten musteiden ja liimojen valmistuksella. Muovituotteiden valmistus aloitettiin vuonna 1943 jolloin hankittiin bakeliittiprässi mustepullojen kansien valmistukseen. Musteita valmistettiin vuoteen 1968 asti. Keittiöastioiden valmistus aloitettiin 1960-luvulla, tänään Akvila on pohjoismaiden johtavia kertakäyttöisten ruokailuvälineiden ja kestomuoviastioiden valmistajia.

Akvilan liimapullo 1957

Liimapulloja oli erilaisia. Avarasuisesta pullosta otettiin liimaa siveltimellä. Tässä pullossa on kuminen kärki, jonka avulla liimaa levitettiin paperille. Liima oli vesiliukoista, joten kumisuuttimen tukkeutuessa sen sai avattua lämpöisellä vedellä.

Akvilan hinnastossa vuodelta 1925 esitellään mm.:      
"Mustaa tusshia, vastaa täydesti parasta europalaista tusshia." Sitä myytiin pyramidinmuotoisessa pullossa jota seurasi lasisauva ja sulkakynä.
"Punasinervää Salonkimustetta amerikkalaisessa pullossa tai neliskulmaisessa mustetolpossa."
Valikoimissa oli myös Hektografimustetta, liimaa ym. 

(Hektografi oli eräänlainen kopiointilaite.)

Kahvia, kermaa ja sokeria 1960-luvulta

1961

Korona oli ensimmäinen peltipurkissa vakuumipakattuna myytävä kahvi Suomessa.

1964

Juhla Mokka on edelleen eräs suosituimmista kahvimerkeistä. Muutamia vuosia sitten se valitiin sokkotesteissä parhaimman makuiseksi kahviksi. Vuonna 1964 kirjoitusasu oli Juhla Mocca sekoitus.

1960

1960

Pienessä lasipullossa myytävä Vuokko oli kahvikermana käytetty kasvisrasvapohjainen tuote.

"Kaatakaa hyvään kahviin tilkkanen Vuokkoa. Sulkekaa silmänne - nauttikaa. Arvostelkaa maun mukaan. Avaamattomana se pysyy tuoreena miltei miten kauan tahansa."

1963

1963

Palasokeri oli joko sahattua tai puristettua. Sahattu Sirkku tuli vuonna 1928. Puristettu Pulmu tuli vuonna 1930. Ensin sokeripaloja myytiin irtotavarana. Kilon kuluttajapakkaukset tulivat pian. Sirkku oli kovaa ja hitaasti liukenevaa. Se kesti useamman kahvihörpyn ajan ja tassilta ryystämisen.
Pulmu liukeni ja hajosi suussa nopeasti. Nykyään sekä Sirkku että Pulmu valmistetaan puristamalla ja lohkomalla. (vahvike.fi)

Pulmua ja Sirkkua myydään edelleen. Suomen Sokeri kuuluu kansainväliseen Nordzucker-konserniin ja tuttujen sokeripakkausten kyljessä lukee nykyään Dansukker.

Itäautoja 1955-1973

Sotien jälkeen oli Suomessa valuuttapula. Lisäksi oli henkilöautojen tuontisäännöstely voimassa vuoteen 1962 asti. Tuolloin länsiautoja joutui jonottamaan hyvin kauan, mutta itäautoja sai nopeasti. Itäautot olivat halvempia hinnaltaan, mutta ne olivat kuitenkin laadultaan ja suorituskyvyltän länsiautoja vaatimattomampia.
Tässä Neuvostoliittolaista autotarjontaa.

1955 Moskvitsh 400 ja Pobeda

Moskvitsh- ja Pobeda-autot olivat ensimmäiset Suomessa markkinoille tulleet neuvostoliittolaiset autot. Niitä tuotiin Suomeen vuosina 1949–1952 yhteensä 1225 kappaletta. Pobedaa (suomeksi Voitto) valmistettiin vuosina 1946–1958. Pobedaa tuotiin runsaasti Suomeen ja sitä käytettiin paljon taksiautona. Vankka rakenne, isot pyörät, korkea maavara ja hitaaksi välitetty voimansiirto tekivät autosta hyvän etenijän myös Suomen heikoilla kelirikkoteillä. 

Ensimmäinen Moskvitsh oli Opel Kadettiin perustuva Moskvitsh 400 eli Piikkinokka-Mosse.

Volga 1960

Volga 1961

Pobedan seuraaja oli saman Gaz-autotehtaan valmistama Volga. Suomessa tutuin oli Gaz-21 Volga, jota valmistettiin 1956-1971. Se oli neuvostoeliitin ja virkamiesten auto. Volga oli Pobedan tavoin yleinen taksiautona. Auto kulutti kokoonsa nähden vähän polttoainetta, sen moottori käynnistyi helposti kovillakin pakkasilla ja siinä oli tehokas lämmityslaite. Toisaalta auto sai moitteita melko raskaasta ohjauksesta ja suuresta kääntösäteestä sekä heikkotehoisista jarruista. Volga oli muihin saman luokan autoihin verrattuna suhteellisen halpa.

Volga 1964

Suomeen tuotuihin, varsinkin taksiksi myytyihin Volga-autoihin, vaihdettiin usein bensiinimoottorin tilalle dieselmoottori. 1960-luvulla Volgan dieselmoottori oli useimmiten brittiläisvalmisteinen, mutta 1970-luvulla käyttöön tuli ranskalaisen Peugeotin Indenor - moottori. Vuonna 1965 oli taksina Suomessa 1 521 Volgaa.

1964 Moskvitsh Scandinavia ja Volga

1965 Moskvitsh - mallit

Vuonna 1964 tuotantoon tullut Moskvitsh 403 oli Suomen markkinoille suunniteltu ja siitä käytettiin nimeä Skandinavia. Sen valtteja olivat edullinen hankintahinta sekä yksinkertainen tekniikka, jota oli helppo huoltaa. Kuitenkin Suomessa käytetyn Mossen hinta putosi hyvinkin jyrkästi 1950- ja 1960-luvuilla, johtuen laatuongelmista ja ruostumisesta. 

Vuonna 1965 esiteltiin Moskvitsh 408, jonka mallinimeksi vientimarkkinoilla tuli Elite. Ensimmäinen Suomeen tuotu Elite luovutettiin rouva Sylvi Kekkoselle, joka ei ilmeisesti kuitenkaan käyttänyt autoa.
Ukrainassa valmistettu Moskvitsh 444 oli tuotantonimeltään ZAZ 965 Zaporoshets ja se tunnettiin Suomessa nimellä Jalta. Suomessa kiinnostus Jaltaan hiipui nopeasti. Vuonna 1968 myytiin enää 10 autoa.

1965 Moskvitsh Elite

Lokakuussa 1965 Suomeen tuli 50 000:s maahan tuotu Moskvitsh. Eliteä valmistettiin 1964-1998. Elite oli halpa auto 1960-luvulla ja sitä siksi myytiin suhteellisen paljon. Ladan tullessa markkinoille vuonna 1971, Eliten myynti laski roimasti.

Lada 1973

Neuvostoliittolaista Ladaa valmistettiin vuosina 1970-2012. Ensimmäinen malli perustui vuoden 1966 Fiat 124:ään. Suomeen autoa tuotiin vuodesta 1971 lähtien. Vuonna 1973 markkinoille tuli isommalla moottorilla varustettu "ässä nimeään myöten", Lada 1500 S. Lada nousi suosituksi merkiksi etenkin entisen itäblokin maissa. Eri Lada-malleja myytiin yli 20 miljoonaa. 

(Tekstit: Wikipedia ja AutoWiki)

Hampurilainen 1938

1938

Äiti saa vapaaillan kun viet kotiin pussillisen purilaisia.

Vuonna 1921 perustettu White Castle on Yhdysvaltain ensimmäinen pikaruokaketju. Yhä toiminnassa oleva yritys tuli suosituksi pienistä 5 sentin hintaisista neliskulmaista hampurilaisistaan.

1961

1961

Saksalaiset siirtolaiset veivät aikoinaan Yhdysvaltoihin mukanaan kulinaariset tottumuksensa. Eräs näistä oli hakattu pihvi, joka sai nimekseen Hamburger Steak. Kun tätä tarjoiltiin leipien välissä, olikin hampurilainen jo saanut muotonsa.

1967

 Hampurilaisten rantautuessa Suomeen, tuli mukana turmiollinen tapa juoda ruoan kanssa limunaatia.