Veljekset Karhumäki

Esite vuodelta 1936. Kuva: digi.kansalliskirjasto.fi

Karhumäen veljekset aloittivat 1924 lentokoneen rakentamisen kotonaan Keljossa, lähellä Jyväskylää. He rakensivat 1920-luvulla neljä lentokonetta: Karhu 1, Karhu 2, Karhu 3 ja Tiira. Harrastus laajeni pian ilmailualan liiketoiminnaksi. Veljekset Karhumäki -yrityksen toimintaan kuuluivat 1930-luvulla lentokoulutus, yleisölennätykset, lentokoneiden korjaus ja ilmavalokuvaus sekä tilauslennot. Yllä olevassa esitteessä mainittiin: "Toiminimemme on vuodesta 1933 suorittanut ilmavalokuvausta eri puolilla maatamme."

1950

Veljekset Karhumäki Oy aloitti säännöllisen reittiliikenteen de Havilland D.H.89 Dragon Rapide -koneella vuonna 1950. 

Kesäkuusta syyskuun loppuun lennettiin mm. Helsingistä Joensuuhun. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön nimi Karhumäki Airways, joka vuonna 1957 päivitettiin kansainväliseen liikenteeseen paremmin sopivaan muotoon KAR-AIR.

1951

Seuraavana vuonna Joensuun reitti jatkui Jyväskylän ja Vaasan kautta Sundsvalliin. Koneena oli amerikkalainen Lockheed L-18 Lodestar.

1954

 Karhumäen tilauslentoliikenne ulottui 1950-luvun alussa Afrikkaan ja Lähi-itään saakka. Vuonna 1954 Karhumäki Airways hankki kolme Douglas DC-3 konetta, jotka siirrettiin Kar-Airille vuonna 1957.

1970

1960-luvun alussa Kar-Airin kone ylitti ensimmäisenä suomalaisena matkustajakoneena Atlantin. Yhtiö ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin, ja päätyi vuonna 1963 Aeron omistukseen. Vuonna 1968 Aero Oy muutti virallisesti nimensä Finnairiksi ja lopulta Finnair nielaisi koko Kar-Airin: yhtiöt sulautuivat 1990-luvun puolivälissä.  (wikipedia, veljeksetkarhumäki.fi)

Tässä videokoosteessa näkyy Karhumäen vesilentokone Karhu -48 “Tavi.” Filmikatkelmat: YLE Elävä arkisto. Musiikin olen säveltänyt itse (Juhani K, Youtubella: SDGforever1) ja esitän sen Yamaha Digital Workstationilla.

Vanhoja ajoneuvoja

1888

Seidel & Naumann oli Dresdenissä vuonna 1868 perustettu ompelukoneita, kirjoituskoneita, polkupyöriä ja moottoriajoneuvoja valmistanut yritys. Tässä yhtiön kaksi- ja kolmipyöräiset polkupyörät vuodelta 1888. Oikealla Heinrich Kleyerin vuonna 1886 markkinoille tuoma matala Adler polkupyörämalli, vastakohtana tuolloin vielä tavallisille korkeille pyörille.

1911

Vuonna 1860 perustettu Osakeyhtiö Spennert "valmistaa ja pitää varastossaan kevyitä, lujarakenteisia ja mukavia kesä- ja talviajoneuvoja, valjaita, ajo- ja tallivälineitä. Matkavälineitä, nahkakorutavaroita ja laukkuteoksia

runsain määrin."

1911

Brittiläinen Carters (J&A) Ltd valmisti pyörätuoleja ja muita liikkumisen apuvälineitä vuodesta 1845. Tällaisia tarvittiin mm. ensimmäisen maailmansodan sotainvaliideille.

1911

Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö tunnettiin sittemmin nimellä Oy Tampella Ab. Höyryvetureiden valmistus alkoi 1898, kun Valtionrautatiet tilasi yhtiöltä 40 veturia. Vuoteen 1957 mennessä, jolloin vetureiden tuotanto päättyi, Tampella oli valmistanut yli 900 veturia. (wikipedia)

1912

Berliiniläinen Cyklon Maschinenfabrik valmisti kolmipyöräistä Cyclonettea vuosina 1902-1922. Ajoneuvon kaksisylinterinen kuuden hevosvoiman moottori sijaitsi etupyörän päällä.

1919

Tätä kolmepyöräistä sähköajoneuvoa valmistettin Ranskassa vuosina 1919-1924.

1946

Davis Motorcar Company oli amerikkalainen, Glenn Davisin perustama kolmipyöräisiä ajoneuvoja valmistava yritys. Vuosina 1947-1948 toiminut yritys valmisti vain 13 ajoneuvoa. (suarezweb.com)

kuva: suarezweb.com

Asbesti

1929

Asbesti on kuitumateriaali jota käytetään muun muassa tulenkestävänä eristeenä ja sidosaineena. Aine on terveydelle erittäin vaarallista. Asbesti kerääntyy pysyvästi keuhkoihin, ja aiheuttaa vaarallisia parantumattomia hengityselinsairauksia, jotka ilmenevät vasta vuosikymmenten jälkeen altistumisesta. Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. (wikipedia. bestlab.fi)

1926

Suomen Mineraali Oy oli suomalainen vuosina 1917–1959 toiminut kaivosyhtiö ja rakennustarvikevalmistaja.

Suomen Mineraalin esite 1931

Suomen mineraalin esite 1931

Väritelevisio

1970

"Salora Finlandiassa on 67 transistoria ja lisäksi 2 mikropiiriä. Suorakulmainen 22 tuuman kuvaruutu näyttää lähetetyn kuvan ja filmitekstit kokonaisuudessaan. Osittainen yksikkörakenne irroitettavine piirikortteineen supistaa huoltotoimenpiteet minimiin. Huomatkaa: Salora Finlandialla voitte katsoa myös mustavalkoiset lähetykset."

1970

"Tänään istutte mielituolissanne ja Telefunken PALcolor tuo elokuvat kotiinne. Ja mikä nautinto. Nähdä kaikki väreissä! Luonto. Vihreät laaksot. Virtahevot ja kirahvit. Sinivuokot ja perhoset. Ja kaikki ihmiset. Entisaikojen daamit krinoliineissa, intiaanit sulkapäähineissä. Hipit kukkaisvaatteissa. Pariisin naiset mineissä ja makseissa. Kaikki väreissä! Nähkää!"

1975

"Finlux väritelevision takana on yksi maamme suurimmista teollisuusyhtymistä - Lohjan Kalkkitehdas Oy, jolla on yksi maamme uusimmista elektroniikka- ja televisiotehtaista."

1972

Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset 1.1.1958 nimellä Suomen Televisio. Suomessa ensimmäinen ohjelmallinen väri-tv:n koelähetys oli presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuhe 1.1. 1969.

11.10.1969 eräässä päivälehdessä oli uutinen värilähetyksistä: "Säännölliset väritelevisiolähetykset alkavat Suomessa parin, kolmen vuoden kuluessa. Värikoelähetyksiä on Yleisradion verkossa tällä erää 2-5 tuntia viikossa. Väri-tv:tä on sanottu ylellisyysesineeksi - katsominen on noin kolme kertaa kalliimpaa kuin musta-valkoisena. Samoin on sanottu ettei kuva ole vielä teknisesti riittävän hyvä."

Tuohon aikaan television katseluun piti ostaa postista TV-lupa. Värilupa oli kalliimpi kuin musta-valkoisen lupa. Väritelevisio yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla siten, että yli puolella Suomen kotitalouksista oli väritelevisio 1980-luvun alkupuolella.

Vespa

Italialaisen Piaggio-yhtiön lentokoneinsinööri Corradino D'Ascanio suunnitteli Vespa-skootterin. Vallankumouksellista uudessa skootterissa oli kantava peltirunko ja taakse sijoitettu moottori, jolloin jalkatilasta voitiin tehdä tilava.

Istuin oli matalalla, jotta nainen voi ajaa ilman että hameenhelmat nousevat ylös. Vuonna 1946 esitellystä ajopelistä tuli yhtiön tunnetuin tuote. Vespa oli 1950- ja 1960-luvulla niin yleinen, että siitä on tullut käytännöllisesti katsoen kaikkien skootterien synonyymi. Piaggio valmistaa yhä Vespoja, joita on 60 vuoden aikana esitelty yli sata mallia. Kuitenkin sen ulkoasu pysynyt suureksi osaksi samana. Vuodesta 1946 on myyty noin 17 miljoonaa Vespaa, ja 40 % valmistuu edelleen Piaggion tehtailla Pontederassa pohjois-Italiassa.

Si, con Vespa si può!

Vespa Primavera ja Vespa 50

1950-luvulla Italiassa vallitsi varsinainen vespamania, joka levisi halki Euroopan. Ajankuva tallentui osuvasti filmille William Wylerin elokuvassa Loma Roomassa (1953), jossa Audrey Hepburn ja Gregory Peck ajavat 125-kuutioisella Vespalla kaupungin vilinässä:

Roman Holiday (1953)

kuva: oldcarmanualproject.com

Piaggio Ape on kolmipyöräinen hyötyajoneuvo jota on valmistettu vuodesta 1948 erilaisina malleina. Viimeisin malli on vuodelta 2013. 

Kuvia Piaggio Apesta: Piaggio Ape en la Historia

Vuonna 1957 Piaggio halusi osansa kääpiöautomarkkinoista esittelemällä nelipyöräisen Vespa 400:n, jota valmistettiin 1957–1961 Ranskassa.

kuva: oldcarmanualproject.com

Lokomobiili

1906

1913

Liikuteltavat höyrykoneet, lokomobiilit, olivat maaseudulla puimakoneiden, sahojen ja myllyjen voimanlähteinä. Pyörillä varustettuna sitä voitiin kuljettaa käyttöpaikalta toiselle hevosten vetämänä. Lokomobiili kehittyi käyttökelpoiseksi Englannissa ja Yhdysvalloissa 1800-luvun puolivälissä. Suomessa ne alkoivat yleistyä 1890-luvulla, ensin ulkomailta tuotuina ja sitten kotimaassa valmistettuina. 1950-luvulle tultaessa traktorit yleistyivät ja niissä olevat hihnapyörät tekivät lokomobiilit tarpeettomiksi. Enimmillään Suomessa oli käytössä noin 6000 lokomobiilia. (wikipedia, agricolaverkko.fi)

1919

Lokomobiileissa oli usein taitettava savutorvi kuljetuksen helpottamiseksi. Kuvassa kotimainen Kullervo-lokomobiili.

1920

Höyrykoneen mäntä pyörittää kapistuksen sivussa olevaa pyörää. Siitä liike siirretään hihnan välityksellä puimakoneeseen, sirkkeliin tai muuhun vekottimeen.

Lokomobiili Paras Apu toiminnassa:

Vakuutusyhtiö Pohja-Yhtymä 1958

Tämän hauska kuvan tekijä Erkki Tanttu (1907-1985) piirsi mielellään sananparsikuvituksia, joita julkaistiin 11 kokoelmaa. Kuvia olen esittänyt aiemmin täällä.

* * * * *

SOK:n jäsenkaupat perustivat 1920 sairaus-, hautausapu- ja eläkekassan, ja sen pohjalta syntynyt Henkivakuutusosakeyhtiö Pohja sai 9.11.1922 toimiluvan. Vuonna 1947 Pohja, Keskinäinen vakuutusyhtiö Vara (ent. Paloapuyhdistys Tulenvara) ja Eläkekassa Elonvara yhdistettiin Pohja-yhtymäksi. 18.6.1982 tehdyn päätöksen mukaan Pohja-yhtymä ja Aurayhtiöt fuusioitiin. Fuusion tuloksena syntynyt Tapiola-yhtiöt aloitti toimintansa 1.1.1984 (finto.fi) (skr.fi - Suomen kulttuurirahasto)

Pohja-yhtymän synty:

Mella makeisia

1926

1926

Mella Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1923 ja sen toimialaksi mainittiin karamelli-, marmelaadi- ja suklaatehdas. Tehdas oli Helsingissä Panimokadulla ja myymälä Aleksanterinkadulla. Suomen Teollisuus kirjoitti vuonna 1925: "Mella on lyhyestä iästään huolimatta rynnistäytynyt maan ensimmäisten makeistehtaitten joukkoon. Tehtaan valmisteista mainittakoon  ensiluokkaiset paperikääreiset karamellit, erilaiset hienot suklaa- ja marmelaadivalmisteet sekä piparminttu y.m. pastillilajit. Valmisteiden lukumäärä on nykyisin alun toista sataa. Paitsi valmisteiden korkeasta laadusta on myöskin erikoisesti huolehdittu kääreistä koettamalla saada ne ulkoasultaan mahdollisimman taiteellisiksi ja aistikkaiksi. Työväen lukumäärä on nykyisin noin 200 henkeä."

1923

1926

 

"6 kappaletta Älä-Yski karamellejä lasilliseen kuumaa maitoa tai vettä on viaton mutta silti tehokas lääke alkavaa yskää ja katarria vastaan." (1926)

1924

Nämä mokkapastillit ovat ainutlaatuiset, sillä niiden maku muistuttaa elävästi parhainta mokka-kahvia. Ne ovat kahvin ystävien ihanneherkkuja.

1925

Kissannahkaiset alusvaatteet ym.

Näin syksyn koleudessa on syytä kiinnittää huomiota lämpimään pukeutumiseen. Tässä menneitten sukupolvien konsteja kylmyyttä vastaan:

1898

Kissan nahasta tehtyjen alusvaatteiden luvattiin auttavan reumasta ja kihdistä kärsiviä. Toisessa mainoksessa kissan turkin sanottiin olevan luonnollinen parannuskeino myös vilustumiseen, noidannuoleen, iskiakseen, mahakipuihin ja katarriin.

de.wikipedia: Kissannahkaturkki 1940

 Keski-euroopassa kissannahoista tehtiin kaikenlaisia ​​vaatteita, takkeja, liivejä, sisävuorauksia, huopia, hattuja, koristeita ja muita asusteita. Paikoin kissannahat hinnoiteltiin niin korkeaksi, että kissan metsästys johti hiirien suureen lisääntymiseen. Eräässä huutokaupassa vuonna 1944 myytiin 11 000 kissannahkaa. Kissojen nahkoja myytiin vielä 1970-luvulla. (de.wikipedia.org, gruseltour-leipzig.de)

1884

Friedrich Helfferich (1847-1924) valmisti Neustadtissa mm. kamelinkarvaisia alusvaatteita.

1896

Kamelinkarvaisen matkapeiton saattoi kätevästi kääriä rullalle ja kantaa mukana laukun tavoin.

Sähköharja 1899

1899

"Tohtori Scottin sähköinen hiusharja ei pelasta intiaanin päänahkaa hänen vihollisiltaan, mutta säästää sinun päänahkasi hilseilyltä, kaljuuntumiselta ja putoilevilta hiuksilta. Parantaa päänsärkyä ja neuralgiaa."
Harja ei toiminut sähköllä vaan sen sisällä oli magneettinen rautapuikko. 

 

Amerikkalaisen George A. Scottin perustaman The Pall Mall Electric Associationin tuotevalikoimaan kuului myös mm. sähköinen korsetti, sähköinen vyö ja sähköinen hammasharja. Luvatuilla vaikutuksilla ei tietenkään ollut lääketieteellistä perustaa, mutta ne kävivät hyvin kaupaksi.