Vuonna 1790 saksalainen Johan Friedrich Hackman perusti Viipuriin kauppahuoneen, jonka nimeksi tuli sittemmin Hackman & Co. Kauppahuone oli 1800-luvulla Savon ja Karjalan suurimpia sahateollisuus- ja puutavaraliikkeitä. Viipurin lähelle perustetun aterin- ja hienotaetehtaan tuotannon Hackman siirsi Varkauden lähelle Sorsakoskelle vuonna 1891. Vuonna 1902 aloitettiin edullisten, yhdestä kappaleesta taottavien aterinten valmistus ja vuonna 1924 alettiin valmistaa aterimia ruostumattomasta teräksestä. 1950-luvulla Sorsakosken tehtaan tuotevalikoima laajeni kahvipannuihin, kattiloihin ja muihin keittiötarvikkeisiin sekä putki- ja säiliötuotantoon.
1924
Hackman, joka on nykyään Fiskars Groupin tuotemerkki, on edelleen johtava pohjoismainen aterinasiantuntija. Vuonna 2016 Hackman äänestettiin Suomen kymmenenneksi arvostetuimmaksi tuotemerkiksi vuosittaisessa Brändien arvostus -kyselyssä. (wikipedia, hackman.fi)
1924
"Kiinassa syödään puikoilla suurimmatkin herkut. Meillä käytetään veistä ja haarukkaa. Jos tahdotte veitset ja haarukat parasta laatua, ostakaa meidän valmistamia."
1925
"Puukot ja puukontupet Sorsakosken valmistetta purevat hyvin ja heiluvat komiasti"
"Rakennusosat
valmistetaan taitavien mestarien johdolla kuivina ja tarkasti sopivina.
Kootun puutalon seinärakenne pitää lämpöä paremminkin kuin hirsiseinä,
koska siinä on vähemmän saumojakin. Itse rakennustyömaalla ei tarvitse
kuukausien aherrusta, sillä kun perustus on valmis, kootaan talo
valmiista osista (ilman mitään jätteitä) paikan päällä muutamassa
päivässä ja muutaman miehen voimalla."
1959
Puutalo Oy perustettiin vuonna 1940 tehostamaan teollisten puurakennusten valmistusta. Asuntojen tarve oli suuri, sillä 420 000 Karjalan evakkoa tarvitsi kiireellisesti uuden kodin. Yhtiön muodosti 21 puuteollisuusyritystä ja ensimmäinen tärkeä tehtävä oli organisoida Ruotsin lahjatalojen pystyttäminen, mutta pian saatiin myös oma taloteollisuus käyntiin. Arkkitehdit Jorma Järvi ja Erik Lindroos suunnittelivat ensimmäisen Puutalo Oy:n tyyppitalosarjan. Puutaloja ja parakkeja vietiin ulkomaille, viennissä oli omat talotyyppinsä. Valtaosa viennistä meni Saksaan ja sen liittolaismaihin. Sodan jälkeen Puutalo Oy sai hoidettavakseen koko puutaloteollisuuden sotakorvaukset. Vuonna 1955 Puutalo Oy ja Myyntiyhdistys Puurakenne muodostivat yhteistoimintajärjestö Myyntiyhdistys Puutalon, jonka toiminta loppui vuonna 1979. Puutalo Oy tuotti kaikkiaan yli 300 000 puuelementtitaloa yli 50 maahan ympäri maailman. (berrycom.fi, archinfo.fi)
Vanha juhannustaika: Kun seitsemän kukkaa pannaan tyynyn alle ja toivotaan jotakin, niin toivomus toteutuu.
Uusi juhannustaika: Viedään OTK-laiseen osuusliikkeeseen yleisostokortti ja toivotaan jotain oikein hyvää. Toiveenne toteutuu - saatte ostaa paketin OTK:n Rengas-kahvia.
Karhulan lasitehdas (1889–2009) oli yksi Suomen merkittävimmistä lasitehtaista. Alussa pääpaino oli talouslasissa, jolloin tuotteita olivat muun muassa lampunlasit ja lääkelasit. Vuoteen 1910 mennessä tehtaasta oli tullut talous- ja ikkunalasin johtava valmistaja Suomessa. A. Ahlström Osakeyhtiö osti Karhula Osakeyhtiön osakekannan vuonna 1915. Karhula ehti valmistaa yli sadan vuoden taipaleensa aikana satoja miljoonia lasipakkauksia (= pulloja ja tölkkejä) ja lukuisia muita tuotteita. Suomen viimeisenä pakkauslasitehtaana se vastasi parikymmentä vuotta yksin alan tuotannosta maassa. (wikipedia, visitkotkahamina.fi)
1936
Iittalan lasitehdas perustettiin vuonna 1881. Suurin osa tuotannosta oli silloin yksinkertaista apteekki- ja talouslasia. Vuodesta 1917 Iittalan omisti A. Ahlström Osakeyhtiö, joka omisti myös Karhulan lasitehtaan. Lasitehtaiden tuotteita markkinoitiin yhteisnimellä Karhula-Iittala aina 1950-luvulle saakka. Karhulan ja Iittalan lasitehtaiden työnjakoa alettiin tehostaa 1930-luvulla, jolloin pullojen ja puristelasin tuotanto keskitettiin Karhulaan ja suupuhallettujen tuotteiden tuotanto Iittalaan. Vuonna 2007 Iittala Group siirtyi Fiskars Oy:n omistukseen ja lasitehdas toimii edelleen. (wikipedia, hamewiki.fi)
Suosittujen Otso- ja Karhu-umpioiden tuotanto alkoi Karhulan Lasissa vuonna 1947, ja ne säilyivät tuotannossa vuoteen 1967 saakka, jolloin Karhula lopetti kirkkaan pakkauslasin valmistuksen. Aluksi Otso-umpiossa käytettiin uudenlaista metallista kierrekorkkia, mutta helposti ruostuvat korkit eivät miellyttäneet kuluttajia, ja ne vaihdettiin takaisin perinteisiin lasikorkkeihin, joiden kiristämiseen tarvittiin metallijousi. (meillakotona.fi)
Aalto-maljakko. Kuva: iittala.com
Vuonna 1936 Karhulan lasitehtaalla valmistettiin ensimmäiset Alvar Aallon Savoy-maljakot, jotka tunnetaan nykyään paremmin Aalto-maljakkoina. Vuonna 1937 Pariisin maailmannäytelyssä Suomea edustaneen Aalto-maljakon tuotanto siirtyi Iittalaan 1940-luvulla.
Osakeyhtiö Riihimäki aloitti toimintansa 1910. Toiminimeksi tuli 1939 Riihimäen Lasi Oy. Tehdas valmisti pulloja ja ikkunalasia, taide-esineitä ja talouslasia. Riihimäen lasitehdas oli 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Tehdas lopetti kaiken käsityönä tehdyn lasin valmistuksen vuonna 1976 ja jatkoi toimintaansa täysautomaattisena pullotehtaana vuoteen 1990.
1929
Puhallettuja ja puristettuja maljakoita valmistui erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla huomattavat määrät, joista suuri osa meni vientiin. Maineeseen on noussut esimerkiksi vuosina 1964–1974 valmistuksessa ollut, Helena Tynellin suunnittelema Aurinkopullo. Pulloa tehtiin siitä lasimassasta, jota uuniin sattui muusta tuotannosta jäämään. Näin pulloa on tehty ainakin 19 eri väriä ja neljää eri kokoa.
Brittiläinen Hillman Motor Car Company perustettiin vuonna 1907. Automerkin omistajina ovat olleet vuosien varrella Rootes Group, Chrysler ja viimeksi Peugeot. Suomessa myytiin Hillman-autoja toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista 1970-luvulle saakka. Hillman oli muiden brittiläisten automerkkien ohella erityisen yleinen 1950- ja 1960-luvuilla. Sen myyntimalleja olivat Minx, Super Minx, Imp ja Hunter. Merkkiä edusti vuodesta 1935 Autola Oy, joka 1954 tuli osaksi Wihuri-yhtymää.
1962
1963
1960-luvun lopulla Hillman-merkin maine huononi monivikaisen Imp-mallin myötä niin, että Suomen markkinoilla nimeksi vaihtui Sunbeam. Kansan suussa oli ehtinyt syntyä hokema ”Parempi ilman kuin Hillman.”
Vuonna 1938 Sortavalassa myytiin hienoja Blaupunkt-radioita. Radion lyhytaaltoaluetta oli laajennettu niin, että kuuntelijan ulottuvilla oli kaikki maanosat. Erikoisuutena oli asemanvalintanupin vauhtipyörä sekä "taikasilmä." Tämä oli vuonna 1935 markkinoille tullut signaalin voimakkuutta osoittava elektroniputki, jonka avulla saatiin asema visuaalisesti viritettyä tarkasti oikealle kohdalle.
de.wikipedia.org - Magisches Auge - Stefan Riepl (Quark48)
"Taikasilmä"
1960
"... me vietämme nyt usein tällaista yhteistä perheiltaa, juomme kupin pari hyvää kahvia, keskustelemme ja katselemme televisiota, äidillä on käsityönsä ja lapsetkin ovat enemmän kotona iltaisin."
1960
1960
Blaupunkt GmbH oli saksalainen elektroniikkavalmistaja, joka valmisti äänentoistolaitteita koteihin ja autoihin. Blaupunkt perustettiin vuonna 1923 Berliinissä nimellä ”Ideal”. Aluksi yhtiö valmisti kuulokkeita. Jokainen kuuloke testattiin ja merkittiin laatumerkillä: sinisellä pisteellä (saks. Blaupunkt). Ei mennyt kauan, kun asiakkaat kyselivät ”sininen piste” -kuulokkeita. Vuonna 1938 yhtiö muutti nimekseen Blaupunkt. 1950- ja 1960-luvulla Blaupunkt oli saavuttanut johtavan aseman autoradioissa ja autoradio-tarvikkeissa.
1956
Aurelius AG osti Blaupunktin vuonna 2009 ja siirsi kaiken tuotannon kiinalaisille sopimusvalmistajille. Tuotteiden laatu kärsi ja suurasiakkaat, kuten monet autonvalmistajat, alkoivat hankkia tuotteensa muualta. Vuonna 2016 Blaupunkt ajautui konkurssiin ja koko henkilöstö irtisanottiin. Blaupunktista on jäljellä vain eri valmistajille lisensoitava tuotemerkki. (wikipedia)
1974
Vuonna 1974 Blaupunkt-stereopaketin ostaja sai kaupan päälle Valittujen Palojen LP-kokoelman "Suositut Suomalaiset - Toivelevyjä Yleisön Pyynnöstä" (1973)
Yhdeksän LP-levyn kokoelma sisälsi mm. tällaiset kappaleet:
Michelin on ranskalainen rengasvalmistaja. Yhtiön perustivat veljekset Édouard ja André Michelin vuonna 1889. Yhtiön päätoimiala on renkaat, ja se on maailman toiseksi suurin tällä alalla. Yhtymän pääkonttori sijaitsee Ranskassa, paikallinen organisaatio on 170 maassa ja henkilöstön määrä on 114 000. Michelinillä on 68 tehdasta 17 maassa.
Yhtiö on tunnettu myös matka- ja ravintolaoppaistaan, kartoistaan sekä verkkokarttapalvelusta ViaMichelin. Punaiset ravintolaoppaat ovat luoneet tunnetun Michelin-tähtiluokituksen gourmetravintoloille. (wikipedia, michelin.fi)
1926
Yhtiön tunnushahmo on vuodesta 1894 asti ollut Michelin-ukko (Bibendum). Autoilu oli aikoinaan vain rikkaiden huvia ja renkaita mainostava hahmokin oli sikaria tupruttava heppu. Autoilun yleistyttyä myös michelin-hahmo muuttui.
1927
Sergei Nikolajeff 1878-1920 oli venäläistä sukujuurta ollut suomalainen kauppias, joka perusti ensimmäisen merkittävän autoliikkeen Suomeen. Hänen liikkeensä palveluihin kuuluivat autojen myynnin lisäksi niiden huolto, ajo-opetus sekä polttoaineen ja renkaiden myynti.
Ab S. Nikolajeff J:r Oy perustettiin vuonna 1916. Yhtiö toimi Oy Nikolajeff Ab - nimisenä vuosina 1930 - 1978.
"Menestyvälle miehelle... uutta jäänsinistä Ice Blue Aqua Velvaa. Sen tuoksu on miehekäs, määrätietoinen."
1961
1961
1964
"...siinä on hienon hieno, miehekäs tuoksu, joka tekee Teistä erikoismiehen miesten - ja naisten - keskuudessa."
Yhdysvaltalainen James Baker Williams (1818 - 1907) kehitti ensimmäisen nimenomaan parranajoon käytettävän saippuan. 1900-luvun alussa JB Williams Company tunnettiin jo maailmanlaajuisesti. Partasaippuasarjan lisäksi yritys tuotti mm. talkkijauhetta, wc-saippuoita ja muita wc-valmisteita.
Aqua Velva ice blue aftershave tuli markkinoille vuonna 1917 ja tuotesarjaa myydään edelleen.
Aqua Velvaa Suomessa markkinoiva Transmeri perustettiin vuonna 1928 kun Gunnar Didrichsen perusti Oy Tabu Ab:n, jonka ensimmäinen tuote oli samanniminen rotanmyrkky. Yhtiön nimi vaihtui Trans-Meriksi vuonna 1931. Nykyään Oy Transmeri Ab valmistaa, tuo maahan ja markkinoi elintarvikkeita ja muita päivittäistuotteita, kosmetiikkaa ja tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineita Suomessa ja Baltiassa.
