Pikkuilmoituksia

 

1889

"Telefoonia saadaan käyttää, 5 penniä keskustelukerta, wiiden minuutin ajalta Heikki Miettisellä."

1911

1913

1916

1936

Seikkaperäinen säätiedotus 1929

Turun Sanomat 1936

Valkoinen risti

 

1925

 

1929

1927

Oy Valkoinen Risti – Vita Korset Ab aloitti toimintansa vuonna 1925 Helsingissä. Yhtiön palkkalistoilla oli tuolloin 7 työntekijää. Ensimmäisiä tuotteita olivat Sanosan hedelmäsuola ja hiusshampoopulveri. Valkoinen Risti valmisti sen jälkeen mm. Auringon loistemetallikiilloketta, kiillotusliinoja, Stadion-pastilleja, rautaviiniä ja Burovin-balsamia.

Vuonna 1954 Valkoisesta Rististä tuli maailman suurimpiin kuuluvan hiustenhoitoalan yrityksen, Helene Curtisin lisenssivalmistaja, tuotteina mm. Silkki-Leena ja Finesse. Valkoinen Risti toi ensimmäisenä mm. aerosolihiuskiinteen Suomen markkinoille. Valkoisen Ristin pitkäaikaisin tuote on vuodesta 1936 valmistettu Vitalis-voide. (valkri.fi, wikipedia)

1927

1939

1939

Teetä

 

1916

1920

Tee (kiin. chá) on teepensaan (Camellia sinensis) lehdistä uuttamalla valmistettava juoma. Teeviljelmillä viljellään käytännössä kahta teepensaan muunnosta: joko kiinanteetä tai assaminteetä. Näistä muunnoksista on monia alueellisia teepensaskantoja tai kantojen hybridimuotoja. Teessä on kofeiinia (eli teiiniä), tanniineja, teaniinia ja meteaniinia. Tanniinit tekevät teestä kitkerää, jos teetä haudutetaan kauan. Teaniini ja meteaniini ovat miedosti rauhoittavia aineita. Teelaadut jaetaan valmistustavasta riippuen esimerkiksi mustaan, vihreään, valkoiseen ja keltaiseen teehen. Muiden kasvien kuin teepensaan lehdistä valmistettuja juomia kutsutaan yleisesti yrttiteeksi. (wikipedia)

1913

Kauppaneuvos Feodor Sergejeff (1840–1924) oli alun perin syntyjään maaorja, joka vaatimattomasta taustastaan huolimatta onnistui luomaan monipuolisen liiketoiminnan ja kartuttamaan mittavan omaisuuden. Hän perusti muun muassa tupakkatehtaan ja tukkukaupan. Sergejeffien liiketoiminta jatkui sodista huolimatta, sillä vuonna 1940 avattiin Helsingin Tunturikadulle uusi liike, jonka toimitusjohtajaksi tuli Paul Sergejeffin tytär Marina Kaareskoski (o.s. Sergejeff). Kaareskoski päätti keskittyä teekauppaan ja yritys jatkaa yhä edelleen toimintaansa. (wiipuri.fi)

1928

1929

1932

Tietosanakirja 1922

Suomessa teenjuonti alkoi Ruotsin vallan aikana. Laajemmille kansanryhmille tee tuli tunnetuksi Venäjän kautta. Suomen vanhin, yhä teetä pakkaava yritys on vuonna 1873 Viipurissa perustettu, nyttemmin Helsingissä toimiva Sergejeff. Vuonna 2014 Twinings oli Suomen suurin teebrandi 31 prosentin osuudella vähittäiskaupasta. Lipton tuli toiseksi 28 prosentin osuudella.

Japanissa teeseremonialla on tärkeä sosiaalinen merkitys. Suurimmaksi osaksi Japanissa juodaan kuumaa vihreää teetä sekä kylmää pullotettua vihreää teetä. Englannissa teetä juodaan usein maidon ja sokerin kanssa, ja englantilainen kello viiden iltapäivätee on yli 300 vuotta vanha perinne.

(wikipedia)

1929

Ranskalainen teetalo Kusmi perustettiin vuonna 1867 Pietarissa. Pavel Kousmichoffin teesekoituksista tuli myös tsarin suosikkeja. Venäjän vallankumoksen alla omistajaperhe joutui pakenemaan Eurooppaan ja siitä lähtien teetalon pääkonttori on sijainnut Pariisissa. Tavaramerkki on tänä päivänä tunnettu maailmanlaajuisesti innovatiivisista sekoituksistaan. (liisakoski.com)

1933

1934

1937

1956

Saksalainen Gustav Paulig perusti vuonna 1876 siirtomaatavaroiden tuontiliikkeen Helsinkiin. Vuonna 1910 tuotevalikoimaan lisättiin tee, jota tuotiin aluksi Venäjältä, myöhemmin Kaukoidästä.

Teemainoksia aiemmin myös täällä ja täällä.

Piloja

 

1929

1928

1927

1943

1955

1927

Tietosanakirja

Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta. Ensimmäinen varsinainen suomenkielinen tietosanakirja ilmestyi vuosina 1909-1922. Suomessa painettujen tietosanakirjojen julkaisu on tyrehtynyt internetin ilmaisen aineiston vuoksi. Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005.

1911

1920

 

1920

Tietosanakirja on 11-osainen vuosina 1909–1922 julkaistu ensimmäinen varsinainen suomenkielinen tietosanakirja. Se sisältää yhteensä 66 000 hakusanaa. Tietosanakirja tehtiin Otavan ja WSOY:n yhteistyönä. Ne perustivat sen julkaisijaksi Tietosanakirja-Osakeyhtiön vuonna 1906. Suomen kielen sana tietosanakirja keksittiin tätä teosta varten. Kahdeksanosaiseksi suunniteltu kirjasarja paisui työn aikana kymmenosaiseksi. Teoksella oli enimmillään 19 000 tilaajaa. Osa heistä lopetti tilauksen kesken, joten täysiä teossarjoja myytiin runsaat 16 000 kappaletta. Vuonna 1909 selvitettiin tilaajakunnan koostumusta. Yhteismääräksi saatiin 10 075. Heistä oli 2 080 liikeapulaisia ja liikemiehiä, 1 690 ammattilaisia ja työmiehiä, 1 320 virkamiehiä, 1 260 maanviljelijöitä, 1 155 opettajia, 845 rautatieläisiä, 530 herroja, 305 koululaisia, 260 rouvia ja neitejä, 230 ylioppilaita, 97 kirjastoja sekä 58 taiteilijoita ja kirjailijoita. 

Tietosanakirja on luettavissa Projekt Runebergissa

1926

Pieni tietosanakirja (1925–1928) oli toinen suomeksi julkaistu tietosanakirja. Sen julkaisi Otava, siinä oli neljä osaa ja noin 3 000 sivua. Aiemmin oli julkaistu vain WSOY:n ja Otavan Tietosanakirja vuosina 1909–1919.

Pieni tietosanakirja on luettavissa Projekt Runebergissa.

1963

Uusi tietosanakirja on vuosina 1960–1972 julkaistu 26-osainen suomenkielinen, suomalaisnäkökulmainen tietosanakirja. Uuden tietosanakirjan päätoimittaja oli Veli Valpola ja julkaisija Tietosanakirja Oy. Osat 1–24 julkaistiin vuosina 1960–1966 ja täydennysosat 1 ja 2 1972. Niissä on yhteensä 130 000 artikkelia ja Uusi tietosanakirja on siten laajin suomenkielinen tietosanakirja. Sitä myytiin 30 000 sarjaa.

1958

Encyclopædia Britannica (latinaa, ”brittiläinen tietosanakirja”) on vanhin englanninkielinen tietosanakirja ja maailman tunnetuimpia hakuteoksia. Se alkoi ilmestyä 1700-luvun lopulla. Britannica on saatavana nykyään vain sähköisenä versiona. (wikipedia)

Billnäs

 

1919

1915

1925

Lähellä Karjaata sijaitsee Pinjainen (ruots. Billnäs). Sinne, Mustionjoen kosken rannalle perustettiin Billnäsin rautaruukki vuonna 1641. Ruukki laajeni myöhemmin tehtaaksi, joka tuotti erilaisia rautatyökaluja, kuten lapioita, vasaroita ja kirveitä. 1900-luvun alussa ruukista perustettiin osakeyhtiö nimeltä Billnäs Bruks Aktiebolag. Yhtiössä oli parhaimmillaan yli tuhat työntekijää.

Konttorihuonekaluaika Billnäsissä alkoi vuonna 1909 ja huonekalujen merkiksi tuli yksinkertaisesti Billnäs. Kalusteet tehtiin amerikkalaisten mallien mukaisesti ja materiaalina käytettiin puolalaista tammea. Billnäsin tehtaiden osake-enemmistö siirtyi Oy Fiskars Ab:lle vuosina 1918–1920, ja kokonaan tehtaat siirtyivät Fiskarsin omistukseen vuonna 1957. O.Y. Billnäs A.B. sulautettiin lopullisesti emoyhtiö Fiskarsiin 1970 ja samalla lopetettiin myös huonekalutehtaan toiminta.  

(visitraseborg.com, probillnas.fi ja wikipedia)

1929

1936

1937

1937

Maestro Radio

 

1952

1952

Maestro Radio Oy toimi vuosina 1951-1966. Yhtiön perusti aiemmin Asa Radion palveluksessa ollut turkulainen ekonomi Armas Oskar Jokinen. Vuoteen 1962 asti yhtiön nimenä oli Radiotukkuliike A. O. Jokinen Oy. Yhtiö myi Asan ja Saloran valmistamia laitteita Maestro-tavaramerkillä ja toi maahan itävaltalaisia Ingelen -radioita ja televisioita. (porssitieto.fi)

1953

1956

Maatalousmainoksia 2

 

1923

1939

Perunannostokone on maatyökone, jota käytetään perunasadon korjaamiseen pellolta. Ensimmäiset koetukset suomalaisvalmisteisille perunannostokoneille tehtiin vuonna 1921. Nämä olivat tyypiltään hevosvetoisia kaivupyöräkoneita. Hieman myöhemmin kehitettiin niin sanottu heittopyöräkone, josta tuli selvästi yleisin Suomessa käytetty nostokone. Heittopyöräkoneessa edellä kulkeva terä aukaisee perunavaon ja pyörivät haarukat heittävät perunat kauas sivulle maan pinnalle, josta ne poimitaan. (wikipedia, sarka.fi)

1923

Mekaaninen viljanpuhdistin eli viskuri. Laite toimii käsikäyttöisesti. Kammesta pyörittämällä viskurin eli tuultajan sisällä oleva tuuletin pöllyttää akanat ja pölyn irti jyvistä. (sarka.fi)

1927

1928

Hevosvetoisessa niittokoneessa pyörien liike muutetaan vivuston välityksellä leikkuuterän edestakaiseksi liikkeeksi, joka katkaisee heinän. 

Elonleikkuukonetta (viljanleikkuukonetta) käytettiin viljankorjuuseen ennen nykyaikaisten leikkuupuimurien yleistymistä. Elonleikkuukoneessa oli samanlainen edestakaisin liikkuva terä kuin hevosvetoisessa niittokoneessa sekä koneellisesti pyörivät haravat ja leikkuupöytä, joiden avulla leikattu vilja siirrettiin pois koneen ajolinjalta ja koottiin samalla kooltaan lyhdettä vastaaviin kasoihin. (wikipedia)

1928

1926

Puimakone on laite, jolla leikatut viljankorret käsitellään viljanjyvien irrottamiseksi niistä. Irronneet jyvät puimakone puhdistaa roskista ja lajittelee koon perusteella. Voimanlähteenä voitiin käyttää hevoskiertoa, höyrykonetta, maamoottoria, traktoria tai sähkömoottoria. (sarka.fi)

1936

Äestä käytetään maanviljelyssä maan pehmentämiseen ja hienontamiseen kyntämisen jäljiltä. (wikipedia)

1965

Heinähäntä eli haravakuljetin on heinien siirtoon tarkoitettu maataloustyökalu, joka kiinnitetään traktorin perään ja jossa on kymmenkunta järeää piikkiä. (wikipedia)

1939

1921

1944

Rahkeet (rahje) on hevosilla käytettävien valjaiden osa. Rahje on nahkahihna, jonka avulla länget ja aisat (myös luokki, jos sitä käytetään) yhdistetään toisiinsa. Länget ovat yleinen hevosilla käytettyjen työvaljaiden keskeinen osa. Länget pannaan hevosen kaulan tyveen ja sen rintaa ja lapoja vasten. Länget välittävät hevosen vedon aisoihin ja kuormaan. (wikipedia)

Pieni tietosanakirja 1928

Maatalousmainoksia aiemmin täällä.

Aiheeseen liityvää:

Ennen vanhaan suomessa. Juhani K