Kahvi on kahvipensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana juotava nautintoaine. Kahvi sisältää piristävää alkaloidia, kofeiinia. Kahvia voi valmistaa esimerkiksi pannussa keittämällä, kahvinkeittimessä suodattamalla tai pressopannussa puristamalla. Kahvia voi juoda sellaisenaan eli mustana, mutta siihen lisätään usein esimerkiksi maitoa, kermaa, sokeria tai muita mausteita.
Kahvi levisi Suomeen 1800-luvun aikana, mutta kahvittelukulttuuri vaihteli paikoittain. Karjalassa kahvit keitettiin kaikille tupaan poikkeaville, Hämeessä kahvia ei tarjottu, vaikka pannullinen olisi ollut valmiina. Tavalliselle kansalle kahvi oli pitkään ylellisyystuote, mutta 1900-luvulla sitä alettiin keittää myös arkisin, parikin kertaa päivässä. Ihmiset ostivat kahvinsa raakapapuina, paahtoivat sen
prännäreillä ja jauhoivat myllyllä tai huhmareella.
Toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1939 kahvi oli Suomessa säännösteltyä, koska maassa oli pula kaikista elintarvikkeista. Vuonna 1941 otettiin käyttöön korvikkeita, joissa oli kahvia vain neljäsosa ja loput paahdettua ruista, ohraa, lanttua, hernettä ja voikukanjuuria. Kokonaan kahvi loppui vuonna 1943. Ensimmäisen sodanjälkeisen lastin saapuminen Turun satamaan Herakles-laivalla vuonna 1946 oli suuri tapahtuma. Kahvin säännöstely loppui vasta vuonna 1954.
Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti: suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kilogrammaa vuodessa. (wikipedia, kahvi.fi)
Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla. Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla, kun pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.
Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Joissakin murteissa juhannusta kutsutaan mittumaariksi (ruots. midsommar, keskikesä). (wikipedia)
Suomen osuustoimintalaki säädettiin vuonna 1901. Osuuskauppoja syntyi tämän jälkeen eri puolille maata. Pian havaittiin, että ne tarvitsevat yhteistyöelimiä. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) perustettiin hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta vuonna 1904.
Maaseudun maa- ja metsätaloustuottajataustaisten sekä lähinnä kaupunkien työläistaustaisten osuuskauppojen kesken syntyi erimielisyyksiä päätöksentekotavoista. Jälkimmäinen ryhmä perusti Osuusliike Elannon johdolla edistysmielisen Suomen Osuustukkukaupan vuonna 1917. Nimi lyhennettiin vuonna 1920 Osuustukkukaupaksi (OTK). Sen tytäryhtiöitä olivat mm. rautakauppa Renlund, E-Öljyt E-huoltamoineen, huonekaluliike Sotka ja Mainosrengas. OTK ja sen omistaneet 39 paikallista osuusliikettä yhdistyivät E-osuuskunta Ekaksi vuonna 1983. Eka-yhtymä joutui sittemmin yrityssaneeraukseen vuonna 1993 ja muutettiin vuonna 1995 Tradeka-nimiseksi osakeyhtiöksi. (wikipedia)
"Olen tässä keinutuolissa juonut monenkarvaista sikurivettä kahvina, mutta kokemuksesta olen nyt tullut huomaamaan, että halvemmaksi ja käytännöllisemmäksi tulee, kun ostan 1/4 kg:n pussin Pauligin paahdettua, se kun on niin hyvää, että kahvihammasta varmasti lakkaa pakottamasta, kun sitä toisenkin kupillisen on juonut."
1936
1936
Saksalainen Gustav Paulig perusti Suomeen oman yrityksen vuonna 1876. Yritys toi maahan koloniantavaroita kuten suolaa, kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia. Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsinkiin vuonna 1904. Siihen asti kahvia oli myyty vain raakakahvina ja se piti paahtaa eli prännätä kotona. Myös Pauligin toimittamasta kahvista suurin osa oli aluksi raakakahvia. Vasta vuonna 1926 paahdetun kahvin menekki ylitti raakakahvin myynnin Suomessa. Aluksi Paulig toimitti paahdetun kahvin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Vuonna 1924 Paulig toi ensimmäisenä markkinoille kuluttajapakkauksiin pakatut kahvit. Ensimmäiset pakkaukset olivat käsin käärittyjä ja sinetöityjä 250 ja 500 gramman paperipusseja.
Vuonna 1929 Paulig toi markkinoille ensimmäiset kahvimerkkituotteensa Juhlasekoituksen ja Presidentin sekoituksen, jotka olivat Juhla Mokka- ja Presidentti-kahvien edeltäjiä. Aiemmin Paulig oli nimennyt kahvinsa numeroilla. Kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1931, kauppojen hyllyille ilmestyi valmiiksi jauhettua kahvia.
Vuonna 1950 Paulig esitteli Paula-tytön. Kansallispukuinen Paula kaatamassa kahvia kuparisesta pannusta oli tuttu näky eri yhteyksissä. Paula-tytön menestystä seurasi kolme vuotta myöhemmin uusi villitys: keräilykorttisarja, joka teki myös pikkuautoilijoista Pauligin kahvien ystäviä. (paulig.fi)
Perinteisesti kahvipannut valmistettiin lämpöä johtavasta kuparista, ja niiden sisäpinta tuli päällystää tinalla, sillä kupari on myrkyllistä. 1950-luvulla Suomessa alettiin enenevissä määrin valmistaa kahvipannuja teräksestä sekä emalilla päällystetystä teräksestä. Nykyisin yleisempiä ovat ruostumattomasta teräksestä tehdyt pannut, joita muutamat valmistajat tuottavat edelleen. Kahvipannu oli ennen 1960–1970-luvulla tapahtunutta sähkökäyttöisten kahvinkeittimien yleistymistä tyypillisin tapa valmistaa kahvia Suomessa. Nykyisin Suomessa myytävästä kahvista on kymmenesosa pannujauhatettua.
1950
Pannukahvin valmistus: Kiehauta vesi pannussa, ota pannu levyltä ja sekoita veteen 7 grammaa eli yksi mitallinen pannukarkeaa kahvia vesikupillista kohti sekä yksi mitallinen ”pannulle”. Kuohauta kahvi levyllä uudemman kerran, mutta niin, ettei juoma pääse kiehumaan, jolloin se kitkeröityisi. Siirrä pannu sitten 4–5 minuutiksi hautumaan. Tällöin myös porot laskeutuvat pannun pohjalle.
Viisi prosenttia suomalaisista valmistaa kahvinsa edelleen perinteiseen tapaan. Pannukahvi on maultaan suodatinkahvia pyöreämpi ja täyteläisempi, sillä suurin osa kahvin sisältämästä rasvasta säilyy, kun kahvi valmistetaan näin.
1927
1931
Pannumyssy on tee- tai kahvikannun lämpimänä pitävä paksu tekstiilihuppu. Se on saanut alkunsa englantilaisesta teenjuontikulttuurista, ja englannin kielellä sitä kutsutaankin nimellä tea cosy. Suomessa pannumyssyä käytettiin yleisimmin 1900-luvun puolenvälin paikkeilla, jolloin suosittiin kahvipannussa keitettyä pannukahvia. (paulig.fi, meira.fi, wikipedia)
.jpg)
