Teen Party 1964

 

1964

Teinihipat vuonna 1964! Columbia levy-yhtiön levykerho tarjosi hippoihin nuorisomusiikkia. Tässä maistiaisia:

The Rip Chords - Three Window Coupe (1964)

The Dave Clark Five - Because (1964)

The Searchers - Love Potion No. 9 (1963)

Ricky Nelson - Yes Sir, That's My Baby (1963)

Major Lance - "Um, Um, Um, Um, Um, Um" (1963)

Bobby Vinton - Blue Velvet (1963)

Amar

 

1961

Presidentti Urho Kekkonen vihki Ke-ri Oy -nimisen sukkahousutehtaan käyttöön Torniossa vuonna 1956. Yhtiö alkoi valmistaa saumallista sukkaa, jonka tuotemerkki oli Amar. Mainontaa varten sävellettiin useita Amar-lauluja, mainosjulisteissa esiintyivät missit ja järjestettiinpä myös säärikauneuskilpailuja. Torniossa tehtiin aluksi vain sukkia, jotka kiinnitettiin sukkanauhoilla esimerkiksi sukkanauhaliiveihin. Ensimmäiset haarakiilalliset sukkahousut tehdas valmisti 1960-luvun puolivälissä. Vuonna 1965 tehtaassa oli 341 työntekijää ja vuodessa tuotettiin noin neljä miljoonaa sukkaparia. Heinäkuussa 1966 Ke-ri Oy myytiin Suomen Trikoolle, joka päätti siirtää sukkateollisuuden Tampereelle. Vuonna 2005 sukkahousutehtaan omistajaksi tuli Nanso Group joka on sittemmin myynyt Norlyn- ja Amar-bändit norjalaisen Orkla Oy:n omistamalle Pierre Robert Group Oy:lle. (Yle 21.3.2016, Aamulehti 28.11.2016)

Salora

 

1929

Salora Oy:n historia alkoi 1928 Yleisradion uuden Lahden radioaseman lähetysten mahdollistettua radio-ohjelmien kuuntelemisen koko maassa. Nahkakauppias Fjalar Nordell ja pirssiautoilija Lauri Koskinen päättivät perustaa Saloon radiovastaanottimia valmistavan verstaan. Nimeksi tuli Radioliike Nordell & Koskinen. Heidän ensimmäinen radionsa oli paristokäyttöinen putkiradio Sissi A-3. Kuuntelemiseen tarvittin erillinen kaiutin eli kovapuhuja. Ensimmäiset Salora-merkkiset radiot ilmestyivät markkinoille vuonna 1937. Nimi Salora tulee sanoista Salo ja radio. Vuonna 1945 yritys muutettiin osakeyhtiöksi nimeltään Salora Oy.

1950

1953

1953

Ultralyhyillä radioaalloilla tapahtuvat lähetykset, eli ULA-lähetykset aloitettiin Suomessa vuonna 1953. Samana vuonna Salora teki Suomen ensimmäiset ULA-radiot.

1957

"Metropol - suuri LOISTO-TOISTO-Salora - on niiden vastaanotin, jotka haluavat luonnollisen ja häiriöttömän toiston kautta koko ääniasteikon. Korkeitten äänien kulmapilari-kovaäänisten ansiosta äänet jakautuvat joka suuntaan tasaisesti ... korkeat ja matalat kuuluvat kaikkialle yhtä täyteläisinä. Vuorovaihe Hi-Fi - pääteaste takaa sen, että aukoton laajasointi toistaa musiikin hienoimpiakin nyansseja myöten täysin luonnollisena. 5-näppäimen äänirekisteri: Basso, Puhe, Orkesteri, Soolo, Jazz. Erillinen korkeitten ja matalien äänien säätö"

(Helkaman laajasointiradion mainos 1957 on täällä.)

1962

1964

1967

Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1955. Saloran ensimmäinen mustavalkoinen televisiovastaanotin tuli markkinoille 1958. Väritelevisioiden valmistus aloitettiin 1969.

Salora Boston 1960-luvun alusta.

1965

"Tytöt kuuntelevat uutta, mukavaa radiota. Se on Salora Finntop. Kotona sen voi mukavasti siirtää huoneesta toiseen. Sen voi myös ottaa mukaan ulos - uimarannalle, retkelle, minne tahansa. Finntop soi kaikkialla. Finntop on myös erinomainen autoradio: liitäntämahdollisuus suoraan akkuun ja asteikkovalo. Ula sekä keskipitkät ja pitkät aallot takaavat sen, että mielihjelma löytyy aina. Finntop on transistoroitu ja kauniisti muotoiltu."

Yleisradio aloitti stereofoniset radiolähetykset Suomessa vuonna 1967 ja samalla aloitettiin Saloran hifi-stereolaitteiden valmistus. Metropol 5 oli ensimmäinen Saloran valmistama HiFi -stereolaite. "Metropol 5 Stereo on huomispäivän vastaanotin. Kuulette stereofonisen äänikuvan jäsenneltynä, plastisena ja läpikuultavan selvänä." Metropol 5:n valmistus aloitettiin joulukuun lopulla 1966 ja sitä valmistettiin 1000 kpl.

1972

Stereo 100 oli Saloran ensimmäinen modernilla ulkoasulla varustettu audiotuote. Tuote-esitteen mukaan se oli huippuluokan täystransistoroitu stereoviritinvahvistin. Siinä oli loistava äänentoisto, se oli helppokäyttöinen ja ulkonäkö oli edustava.

1972

Salorita 4 oli Saloran viimeinen omavalmisteinen transistorimatkaradio. Se oli suosittu auto-matkaradio, jossa oli verkkolaite ja autoteline. Lisäksi siinä oli liitännät lisäkaiuttimelle / kuulokkeille ja nauhurille / levysoittimelle.

1973

Saloran oma audiotuotanto loppui vuoden 1981 aikana. Vuonna 1983 Nokiasta tuli Salora-yhtymän enemmistöosakas ja vuoden 1988 lopulla yhtiö hankki Saloran koko osakekannan omistukseensa. Televisioiden tuotanto päättyi Salossa, kun valmistus siirrettiin Nokian kulutuselektroniikan Turun tehtaalle. (eliaskokoelmat.fi, fjalar.fi, wikipedia, salora.name)

Adamson sarjakuva

 

1929

1920-luvulta peräisin oleva Adamson-sarja on Pohjoismainen klassikko. Adamson on vertaansa vailla oleva hapannaama, jonka taistelu arkipäivän vastoinkäymisissä on ainutlaatuista ja ikuista. Tämä antomiimisarjan loi ruotsalainen Oscar Jacobson ja se on ollut ispiraation lähteenä monille myöhemmille piirroshahmoille, kuten Homer Simpsonille. (finland.pibfeatures.com)

Tässä esillä olevat vitsit ilmestyivät Hämeen Sanomissa ja Satakunnan Kansassa.

1929

1929

Sisävesihöyryjä

 

1889

"Mikkeli - Lappeenranta. Höyrywenhe Sorea lähtee Mikkelistä joka maanantaina, keskiwiikkona ja perjantaina kl. 7 aamulla. Lappeenrannasta joka tiistaina, torstaina ja lauwantaina kl. 7 aamulla." "Likempiä tietoja antaa päälliköt höyryissä ja C.F. Pöndinen Mikkelissä."

St. Michels Ångbåts Ab - Mikkelin Höyrylaiva Oy perustettiin vuonna 1874. Yhtiön ensimmäinen laiva oli 78 jalkaa pitkä Sorea. Siinä oli jopa kaksi salonkia ja neljä hyttiä. Toiseksi matkustajalaivaksi ostettiin Soreaa nopeampi ja pidempi Leporello. Leporello myytiin vuonna 1891 Heinäveden Höyryvenhe Oy:lle ja Sorea Lappeenrantaan vuonna 1905. (porssitieto.fi, jukkajoutsi.com)

Suomen tieverkosto oli pitkään harva, ja niin matkustajat kuin tavaratkin liikkuivat vesillä. Sisävesilaivoja liikkui varsinkin Saimaan ja Päijänteen vesistöissä. Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen alkoi kulkea Saimaalla ja muilla Vuoksen vesistön järvillä kesällä 1833.

Vuonna 1900 sisävesillä höyrysi jo yli 400 laivaa ja vuonna 1930 niiden määrä oli yli 900. Matkustajien lisäksi höyrylaivoilla kulki rahtia: kaupunkeihin tuotiin maitoa, lihaa ja kalaa. Maaseudun kyläkauppiaille kuljetettiin kahvia, mausteita, suolaa ja siirtomaatavaraa. Laivojen kyydissä kulki myös rakennustarvikkeita, lannoitteita ja maatalouskoneita. Sisävesiliikenne alkoi vähitellen hiipua, ja se loppui 1950-luvulla. Sen jälkeen höyrylaivoilla hoidetut kuljetukset siirtyivät yhä enemmän rautateille ja maanteille.

(Lähteet: Pohjois-Savonmuisti.fi ja Jussi Kivinen: ”Sisävesien mikrotonnisto)

 

  

1929

Airam

 

1926

Suomen Sähkölampputehdas Oy perustettiin vuonna 1921. Aluksi yhtiö korjasi vanhoja hehkulamppuja. Korjatut lamput myytiin asiakkaille halvemmalla kuin mitä uudet ulkomaiset hehkulamput maksoivat Suomessa tuohon aikaan. Neljän vuoden aikana korjattiin kymmeniä tuhansia lamppuja ja näin voitiin vähentää ostoja ulkomailta. Opittiin myös itse valmistamaan hehkulamppuja ja syksyllä 1925 tulivat kotimaiset Suomi-lamput markkinoille. Vuodesta 1926 omien lamppujen tuotenimeksi tuli Airam. 

1928

1928

Maailman lampputuotantoa ja -kauppaa hallitsi tuolloin Phoebus-kartelli, joka pyrki vaikeuttamaan pienten ja riippumattomien lampputehtaiden toimintaa ja valtaamaan mm. Suomen markkinat kokonaan. Tässä "sähkölamppusodassa" Suomen Sähkölampputehdas Oy:n ilmoittelu kohdistui vetoavasti suomalaisiin vaikuttajiin ja kuluttajiin. 

1929

1929

    

 

Yhtiön nimi muutettiin Oy Airam Ab:ksi vuonna 1938. Hehkulamppujen lisäksi tuotettiin termospulloja, kuivaparistoja, neonvalomainoksia ja loistelamppuja. 

1941 (kuva: digi.kansalliskirjasto)

(kuva: digi.kansalliskirjasto)

Punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934. Airamin termoksessa kiehuva neste pysyy yli 50° lämpöisenä vähintään 24 tuntia – lupaus, joka pitää vielä tänäkin päivänä. Punaisen termoksen lämmönpitävyys perustuu edelleen samaan tekniikkaan kuin 80 vuotta sitten. Lämmöneristeenä toimii tyhjiö, joka muodostuu kahden lasipullon väliin. Tänä päivänä uusissa termoksissa kuori on peltiä kuten alkuperäisissä termareissakin, mutta muovi on korvannut korkkipuusta valmistetun korkin paremman keston vuoksi. Myös brittiläinen aikakauslehti Gentlemen’s Qurterly (GQ) listasi punaisen termospullon maailman neljänneksi cooleimmaksi asiaksi tammikuussa 2010. Siis ihan kaikista maailman asioista. 

(kuva: digi.kansalliskirjasto)

(kuva: digi.kansalliskirjasto)

Tietosanakirja 1922

Nykyinen Oy Airam Electric Ab on suomalainen maahantuontiyritys ja valaisinvalmistaja. Airamin tuotevalikoimaan kuuluvat valaisimet, lamput, paristot, sähkötarvikkeet, koristevalot ja termostuotteet. Pääossa tuotteista valmistetaan Kiinassa, osa Euroopassa.

(airam.fi, wikipedia, ammattilehti.fi, suomenkuvalehti.fi, helsinki.fi/kansalaismuisti - Eino Lampi)

Airamin mainoksia olen laittanut aiemmin tänne ja tänne.

Landola

 

1975

Landola-kitaroita on tehty Pietarsaaressa vuodesta 1942, ja merkin tuotanto on jatkunut eri yhtiöiden alla yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka. Kyseessä on Suomen vanhin ja suurin kitaramerkki. Aluksi niitä valmisti kitaratehdas Oy Munkers Ab. Tehdas meni pian konkurssiin,  mutta osa työntekijöistä osti yrityksen ja jatkoi sen toimintaa. Vuonna 1961 perustetun uuden yhtiön nimeksi tuli Ab Landola Oy. Vuonna 1969 valmistui 40 000 kitaraa, joista vain 15 % tuli Suomen markkinoille. Myyntiä siivitti 1960-luvun folkboomi. Landola-kitaroiden tuotenimenä oli Yhdysvalloissa España tai Val Dez. Vuosittainen vienti näille tuotemerkeille oli noin 10 000–30 000 kappaletta. Muita 1960-luvulla vakiintuneita vientimaita olivat Kanada, Ruotsi, Norja, Tanska, Englanti, Skotlanti, Sveitsi, Ranska, Länsi-Saksa, Itävalta ja Hollanti. 

Vuonna 1973 Musiikki Fazer osti yrityksen. Fazer-Landolan aikana laatu laski, mutta tuotantomäärät kasvoivat. Tuotantoa tehosti vuonna 1975 rakennettu kakkostehdas. 70- ja 80-luvuilla Kaakkois-Aasian kitaranvalmistajien halvalla tehdyt instrumentit rasittivat Skandinavian markkinoita. Muut skandinaaviset kitaravalmistajat lopettivat toimintansa, Landolan pysyessä ainoana kitaroiden valmistajana Pohjoismaissa näihin päiviin saakka. Landola-tavaramerkkiä hallinnoi nyt Jan Noromies ja kitaroiden valmistus jatkuu work shop -tyyppisenä Pietarsaaressa. Tuotantomäärä oli vuonna 2013 noin 200 kappaletta. Tuotanto on täysin käsityötä. (wikipedia, landola.fi)

Elävä muisti: Filmi Landolan kitaratehdas 1967.

LEGO

 

Lego-mainos hollantilaislehdessä 1960

1975

Tanskalainen puuseppä Ole Christiansen valmisti verstaassaan lähiseudun maatalouden tarvitsemia puutuotteita ovista huonekaluihin. Hän valmisti myös puisia leluja ja päätti lopulta keskittää verstaan tuotannon kokonaan leluihin. Puuleluja valmistavalle yhtiölle annettiin vuonna 1934 nimeksi Lego, joka tulee tanskan kielen sanoista ”leg godt”, ”leiki hyvin”. Yritys alkoi vuonna 1949 valmistaa muovisia, toisiinsa lukkiutuvia rakennuspalikoita.

 

Varhaiset legopakkaukset vuosilta 1951 ja 1954 (lego.com)

Vuonna 1954 Legon vanhimmalle sarjalle keksittiin nimi, Lego System, joka on ajan kuluessa muuttunut Lego Cityksi. Nykyisin käytössä oleva kiinnitysjärjestelmä patentoitiin vuonna 1958, minkä jälkeen palikoista tuli nopeasti hyvin suosittuja. 

Lego tuli suomen lelumarkkinoille vuonna 1960 kun Oy Suomen LEGO AB perustettiin markkinoimaan ja jakamaan LEGO-tuotteita Suomessa.

Lego System palikoita suomenkielisssä esitteessä 1962

Ensimmäiset Lego-pyörät valmistettiin 1962. Pyörät kiinnitettiin 2×4-palikkaan, jossa oli reiät akseleita varten. Ensimmäinen Lego-juna tuotiin markkinoille 1966. Samaan aikaan tuli myyntiin 4,5 voltin sähkömoottori, jolla junan sai liikkumaan omin voimin.

Vuonna 1969 tuotiin markkinoille pienille lapsille tarkoitettu suurikokoinen tuotesarja Duplo.

    

Lego Dublo 1977

Lego Dublo 1977

Lego-ihmishahmot, nykyisten "Lego-ukkojen" edeltäjät tulivat myyntiin 1974. Niillä oli kääntyvä pää ja liikuteltavat kädet, mutta tavallisista palikoista rakennettava keho. Seuraava hahmo vuodelta 1975 oli pienempi, kooltaan paremmin rakennussarjoihin soveltuva. Sillä ei ollut kasvoja, eikä liikkuvia jäseniä. Nykyiset Lego-minihahmot eli Lego-ukot tulivat kauppoihin 1978.

1974 (lego.com)

"Lego-ukot" mallia 1975 ja 1978

Lego Technic tuli myyntiin 1977, ja nykyisin se on hyvin suosittu tuotesarja. Sarjoihin kuuluu hammasrattaita, akseleita, tappeja, reiällisiä palikoita ja palkkeja, ketjuja, moottoreita, jne. Eräät Technic-sarjaan kuuluvat setit sisältävät paineilmalla toimivia erikoisosia, joilla on mahdollista jäljitellä hydraulisten laitteiden toimintaperiaatteita. Paineilmajärjestelmän osia ovat käsipumppu, moottorikäyttöinen kompressori, ilmasäiliö, sylinteri, kolmitieventtiili sekä letkut ja niiden liitoskappaleet.

(wikipedia, lego.com, brickset.com)

1977

1978

    

1984

1989

Lego 60-vuotta

How LEGO Play Began

LEGO Technic täyttää 40 vuotta!