Sisu - rintatabletteja 1939

1939

1950

Turkulainen makeistehdas Seres halusi kehittää oman pastillin vastineeksi ruotsalaiselle Läkerolille. Vuonna 1928 markkinoille saatiinkin Sisu-pastilli, josta tuli heti hyvin suosittu.
Sisu voitti samana vuonna Liègen kansainvälisillä elintarvikemessuilla kultamitalin. Mitalin kuva sijoitettiin pastillirasian kanteen. Kuva onkin ollut rasiassa aina siitä lähtien. Pastillia suositeltiin erityisesti laulajille, puhujille ja tupakoitsijoille, käytännössä se oli suosittu hengityksen raikastaja ja yskänpastilli. Sisua markkinoitiin yskän ja käheän kurkun lievittäjänä, "sisäisenä kaulahuivina".
Sisu oli myös tanssilavoilla tunnettu hengityksenraikastaja; sitä käytettiin erityisesti poistamaan tupakan ja viinan hajua hengityksestä. (wikipedia; sisulla.fi)

Kuva: sisulla.fi

Kuva: sisulla.fi

Kotimaisia kenkiä 1913

1926

"Ostamalla itsellenne ja perheellenne kotimaiset kengät säästätte itsellenne - ja maallenne miljooneja. Vaatikaa kauppiaanne näyttämään ja myymään kotimaisia tuotteita."

Tämä on yhä ajankohtainen kehotus: Ostakaa kotimaisia tuotteita!

Tässä muutamia Tampereen seudun kenkätehtaiden mainoksia vuosilta 1913 - 1953.

1913

1915

1913

Emil Aaltonen teki jalkineita suutarina ollessaan jo 1800-luvun lopulla. Hän perusti Hattulaan vuonna 1902 Hattulan Jalintehtaan. Tehtaan tuhouduttua tulipalossa Aaltonen siirtyi Tampereelle ja perusti Tampereen kenkätehtaan 1905. Vuonna 1917 nimeksi tuli Aaltosen Kenkätehdas Oy. Vakuuskenkä oli aikoinaan yhtiön tärkein tuotemerkki.

1936

 Hyppösen kenkätehdas perustettiin 1910.

1936

Kenkätehdas Oy Kalevan malleja olivat mm. "Elite" naisille ja "Käy-Yli" sekä "Gee-Bee" miehille. "Elite naistenkengän kuosi noudattaa valppaasti kaikkia naisten kenkämuotia koskevia vaihteluja. Kultamitali on todisteena ylhäisestä laadusta."

1937

"Erna" oli Väinö Huttunen Oy:n kenkämallistoa. Liike perustettiin 1916.

1939

1939

Kenkätehdas Kave Oy toimi vuosina 1936-1966.

1952

Pentti Palmroth perusti Tampereen naapuriin Pirkkalaan kenkätehtaan 1928. Ensimmäinen punatiilinen tehdasrakennus valmistui Partolan alueelle 1938. Alussa työntekijöitä oli vain parikymmentä, mutta parhaimmillaan tehtaassa oli töissä lähes 200 henkilöä. Myös Pentin sisar Kirsti oli vuoteen 1940 saakka töissä tehtaassa, aluksi konttorissa ja myöhemmin suunnittelijana. Hän muistelee mainostaneensa tamperelaisnuorisolle tehtaan kuuluisia, punaisia Viva -kenkiä kävelemällä Hämeenkatua edestakaisin. (Pirkkala-Seura.fi)
Partolan kenkätehtaan toiminta jatkui vuoteen 1986 asti.

Ensimmäinen vuosi on takana!

Vanhoja mainoksia - arjen historiaa hauskalla tavalla täyttää tänään yhden vuoden!
Julkaistuja posteja on kertynyt 280. Sivulla on vierailtu kaikkiaan 13 927 kertaa. Kävijöitä on ollut Suomesta, Ruotsista, Yhdysvalloista, Puolasta, Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista jne.
Toivottavasti posteista on ollut sinulle huvia ja hyötyä.
Piirongin laatikossa on vielä kuvia, joten jatkan tätä touhua vielä...

Terveisin Juhani K

Sata vuotta sitten Suomessa - osa 1

Satavuotiaan Suomen kunniaksi olen etsinyt mainoksia ja ilmoituksia kotimaisista sanomalehdistä vuodelta 1917.

Etelä-Saimaa 6.12.1917

Aamulehti 7.12.1917

Vuoden 1917 sanomalehtien ilmoituksissa myydään ja ostetaan enimmäkseen elintarvikkeita sekä arkisia, jokapäiväisiä hyödykkeitä.

Etelä-Saimaa 27.10.1917

Kainuun Sanomat 29.12.1917

Monet maaseudun ihmiset saivat ruokatavaroita omalta pientilaltaan tai ostivat niitä naapureiltaan. Osuuskaupasta ostettiin kankaat, kahvit, suolat, astiat, työkalut ym.

Karjalan Aamulehti (Viipuri) 26.9.1917

Ilkka 16.8.1917

Kaleva 31.10.1917

Vuonna 1917 oli uskonpuhdistuksesta kulunut 400 vuotta. Lehdissä oli sitä koskevia kirjoituksia ja tässä myydään asiaan liittyvää kirjallisuutta.

Sata vuotta sitten Suomessa - osa 2

Vuonna 1917 Suomessa oli 3,1 milj asukasta, joista 70% sai toimeentulonsa maataloudesta. Niinpä mainonta kohdistui paljolti maaseudun väestöön.

Aamulehti 9.10.1917

Kultivaattorilla muokataan maata, mutta nauriinpienennyskoneesta en ole aiemmin kuullut.

Haminan lehti 29.12.1917

Etelä-Suomemen Sanomat 28.7.1917

Maaseudun tulevaisuus 20.9.1917

 Keskusosuusliike Hankkija perustettiin vuonna 1905 Suomen osuustoimintaväen toimesta. Tarkoituksena oli palvella maataloutta. Toiminta alkoi siemenkaupalla ja sen laadun takaamisella, mutta vuoteen 1910 mennessä Hankkijan suurimmat tuoteryhmät olivat lannoitteet ja väkirehut. Helsingistä lähtöisin oleva Hankkija perusti sivu- ja aluekonttorit ensin Pietariin, Kuopioon ja Viipuriin.
Vuonna 1917 konttoreita oli vielä seitsemällä muullakin paikkakunnalla. (wikipedia)

Mikähän lienee mainoksessa mainittu apilanhankauskone?

Helsingin Sanomat 23.12.1917

Sata vuotta sitten Suomessa - osa 3

Karjalan Aamulehti 5.12.1917

Aamulehti 11.10.1917

J. Tirkkosen kangas-, lanka- ja muotitavarainliike perustettiin vuonna 1869. Vuonna 1901 Tirkkosen kauppahuoneelle valmistui jugendtyylinen liiketalo. Tamperelaiset tuntevat talon vieläkin Tirkkosen talona.

Maakansa 29.12.1917

Etelä-Saimaa 6.12.1917

Maakansa 15.12.1917

Suupohjan Kaiku 28.7.1917

Sata vuotta sitten Suomessa - osa 4

Halutaan ostaa: muurahaisen munia, sananjalan juuria ja keppejä!

Heinolan Sanomat 28.7.1917

Muurahaisia ja muurahaisen munia on spriihin sekoitettuna käytetty pitkään muun muassa lihaslinimenttinä ja reumatismiin. Proteiinirikkaita muurahaisten munia on myös käytetty ravinnoksi joko sekoitettuna johonkin tai sellaisenaan esimerkiksi paahdettuna. (Apteekki.fi) 

Jaakkima 8.8.1917

 

Pohjanlahti 29.12.1917

Mitä mahdettiin tehdä sananjalkojen juurilla ja kepeillä?

Parikkalan Sanomat 12.12.1917

Uusimaa 28.12.1917

Ilkka 29.12.1917

Sata vuotta sitten Suomessa - osa 5

Huvituksia sata vuotta sitten.

Wiipuri 25.11.1917

Viipurissa oli vuonna 1917 ainakin 4 elokuvateatteria: Salama-teatteri, Elävien kuvien teatteri Pellervo, Wiipurin Biografiteatteri sekä Elävien kuvien teatteri Kino.

Tornion Lehti 28.12.1917

Jälleen uusi iskufilmi Tornion elävien kuvien teatterissa!

Etelä-Suomen Sanomat 28.7.1917

 Taideuintia, kuviokelluntaa ja tyttöjen leikkiä.

Kouvolan Sanomat 20.6.1917

En tiedä, missä talo oli vuonna 1917, mutta vuonna 1958 rakennettu Kuivalan nuorisoseuran talo on tuttu paikka. Se on pystyssä vieläkin. Asuin lapsena Utissa ja ajelin joskus pyörällä noissa maisemissa. Tässä kuva:

Kuivalan nuorisoseuran talo. Rakennettu 1958.

Kouvolan Sanomat 27.6.1917

Tirva sijaitsee myös aika lähellä Uttia. Siellä oli näköjään kesäjuhlat viikkoa myöhemmin kuin Kuivalassa.

Kouvolan Sanomat 2.5.1917

Suomessa siirryttiin 8-tuntiseen työpäivään 1917 ihan lakisääteisesti.