Atamon

 

1937

1937

Atamon on natriumbentsoaatista ja bentsoehaposta valmistettu hajuton ja mauton säilöntäaine. Sitä käytetään kotitalouksissa ehkäisemään vähäsokeristen ja sokeroimattomien marja-, hedelmä- ja etikkasäilykkeiden käymistä ja homehtumista. Sokeroitujen säilykkeiden osalta Atamonin sanotaan vähentävän sokerin tarvetta, kun sokeria ei tarvita säilymisen varmistamiseksi vaan ainoastaan makeuttajana. Atamon tuli Suomen markkinoille vuonna 1937. 1950-luvun alussa, jolloin jääkaappi oli vielä harvinaisuus, maahantuoja mainosti sen sopivan myös maidon säilyvyyden parantamiseen. Tuotemerkin omistaa nykyisin tanskalainen yritys Haugen Gruppen. (wikipedia)

Viipurinrinkeli

 

1888

1907

1939

Rinkeli tuli Viipuriin 1300-luvulla harmaan munkkiveljeskunnan mukana. Kun luostarin toiminta uskonpuhdistuksen jälkeen lakkasi, myös kansa tutustui rinkelin valmistuksen saloihin.  Vähitellen rinkelistä tuli yläluokan, jopa kuninkaiden herkku. Viipurista rinkeleitä toimitettiin Turun Akatemian vihkiäisiin 1649 ja Pietarin hienostolle 1700-luvulla. Tsaari Aleksanteri III sai joka viikko kuriiripostina kuusi rinkeliä nautittavakseen. 

Tunnusomaisen maun leivonnaiselle antaa kardemumman ja muskottikukan samanaikainen käyttö. Muina aineksina ovat maito, kananmuna, voi tai margariini, sokeri, hiiva, vehnäjauhot sekä osassa resepteistä myös suola. Tunnetuimpia rinkelinvalmistajia olivat Löppösen ja Vaittisen suvut. He kiistelivät, kumman rinkeliresepti oli alkuperäisempi. Tätä aikaa kutsutaan rinkelisodaksi. Vaittisen rinkeli nautti luottamusta Viipurissa, mutta Löppösen menestyi kansainvälisesti. (karjalanliitto.fi, wikipedia)

1874

Wiipurin rinkelein parhaimpia leipuria, rouwa Löppönen on äsken muuttanut Wiipurista Pietariin ja awannut leipä-makasiinin Newskin prospektin ja Nikolajewskin kadun kulmassa. Ylipäätään näkywät leiwokset olewan makuisia. Erittäin on ruisleipä hywää, kypsäksi paistettua, eikä niin wetistä ja raakaa kun wenäjän leipäpuodeissa. .. Wiipurin rinkeliä on ennenkin myöty Pietarissa, mutta ne owat täkäläisiltä leiwotut, eikä tietysti sen wertaiset, kun Löppösen.

 

Viipurinrinkeli on, ei vain leipurien, mutta myös koko Viipurin symboli. Viipurin ja maailman kuuluisin rinkelileipuri on Walborg Löppönen Viipurin maalaiskunnasta.

Tietosanakirja 1922

Säilykkeitä - P. P. Morosoff

 

1912

1929

1927

1926

1928

Säilyke on elintarvike, joka on käsitelty säilyvään muotoon lämpö- tai muulla käsittelyllä tiiviissä pakkauksessa. Säilykkeet voidaan jaotella täys- ja puolisäilykkeisiin. Täyssäilykkeet voivat säilyä huoneenlämmössä jopa monia vuosia. Keksijä Peter Durand patentoi metallisen säilyketölkin Englannissa vuonna 1810. Yhdysvalloissa ensimmäinen patentti säilyketölkille myönnettiin 1825. (wkipedia)

1930

Pieni tietosanakirja 1928

Rajamäen etikkaa

 

1927

1928

1929

Etikka on hapan neste. Väkiviinaetikka valmistetaan viljaviinasta ja viinietikka viinistä. Väkiviinaetikan etikkahappopitoisuus on 10 % ja viinietikoiden 5-6 %. Viinietikoissa on selkeämmin raaka-aineena olleen viinin aromi, siksi ne sopivatkin maustamisessa jopa viinin korvikkeeksi, marinadeihin tai salaatinkastikkeisiin. Väkiviinaetikkaa käytetään yleisimmin säilöntään. Sitä käytetään myös puhdistusaineena, jolla voi poistaa muun muassa kalkkitahroja. (rajamaen.fi, wikipedia)

1934

Pieni tietosanakirja 1928

Tiatosanakirja 1922

Aiemmin: Rajamäen hiivaa

Purukumi

 

1925

1925

1924

Purukumi. Muutamia wuosia sitten keksittiin, että chicle-kumin ja jonkin imelän hywänmakuisen aromin sekoitus oli todellinen herkkupala ja sitä alettiin ahkerasti pureskella. Sen jälkeen tapa lewisi niin nopeasti, että nyt lasketaan kumin märehtijäin lukumäärä Amerikassa pyöreissä luwuissa 75 milj. hengeksi. Muissakin maissa on seurattu esimerkkiä ja amerikkalaiset myywät tätä "herkkua" ympäri maailman.

 

1930

 

1930

Jo ammoisina aikoina ihmiset ovat pureskelleet pihkasta tai mahlasta valmistettua massaa. Suomessakin on pureskeltu pihkaa jo kivikaudella. Keski-Amerikassa pureskeltiin sapotillapuun mahlasta tehtyä chicleä, josta Thomas Adams (1818-1905) kehitti 1800-luvun lopulla purukuminsa.

Amerikkalainen kondiittori Frank Fleer puolestaan kehitti vuonna 1906 ensimmäisen nykyisen kaltaisen purukumin josta voi puhaltaa palloja. Se oli nimeltään Blibber-Blubber, mutta sitä ei koskaan kaupallistettu. Vuonna 1928 Walter Diemer paransi Blibber-Blubber-koostumusta lisäämällä siihen lateksia ja kehitti kaupallisesti menestyneen purukumin nimeltä Dubble Bubble. Dubble Bubblen vaaleanpunaisesta väristä tuli lähes standardi purukumiteollisuuden pallopurukumeihin. (fi.wikipedia.org, en.wikipedia.org)

Suomalaislehdissä mainostettiin jo vuonna 1925 Adamsin ja Wrigleyn purukumeja. Vuonna 1931 Fazer mainosti omaa Jukka-purukumiansa.

1931

1931

"Ruvetkaa käyttämään suomalaista Jukkaa. Tiedätte toki kuinka terveellistä todella ensiluokkainen purukumi on hampaille ja suuontelolle. Mutta ei siinä kyllin. Jukka antaa sisua. Kesken kaiken pureskellessanne saatte jonkun nerokkaan päähänpiston ja huonot ajat muuttuvatkin hyviksi. Jukka on luotettava kumppani arkielämän kaikissa vaiheissa."

1930

1931

1933

1947

Tässä amerikkalaislehden purkkamainoksessa vinkataan myös Spike Jonesin RCA Victor äänilevyyn "Blowing Bubble Gum". 

Spike Jones - Blowing Bubble Gum

Purkkamainoksia aiemmin täällä ja täällä.

OTK

 

1927

1928

1929

Suomen osuustoimintalaki säädettiin vuonna 1901. Osuuskauppoja syntyi tämän jälkeen eri puolille maata. Pian havaittiin, että ne tarvitsevat yhteistyöelimiä. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) perustettiin hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta vuonna 1904.

Maaseudun maa- ja metsätaloustuottajataustaisten sekä lähinnä kaupunkien työläistaustaisten osuuskauppojen kesken syntyi erimielisyyksiä päätöksentekotavoista. Jälkimmäinen ryhmä perusti Osuusliike Elannon johdolla edistysmielisen Suomen Osuustukkukaupan vuonna 1917. Nimi lyhennettiin vuonna 1920 Osuustukkukaupaksi (OTK). Sen tytäryhtiöitä olivat mm. rautakauppa Renlund, E-Öljyt E-huoltamoineen, huonekaluliike Sotka ja Mainosrengas. OTK ja sen omistaneet 39 paikallista osuusliikettä yhdistyivät E-osuuskunta Ekaksi vuonna 1983. Eka-yhtymä joutui sittemmin yrityssaneeraukseen vuonna 1993 ja muutettiin vuonna 1995 Tradeka-nimiseksi osakeyhtiöksi. (wikipedia)

1930

1935

1937

1978

1978

Jäätelöä

 

1931

1935

Jäätelön historiasta ja synnystä ei ole varmuutta. Monet pitkään kulkeneista tarinoista on todettu vääriksi, kuten se, että Marco Polo olisi tuonut jäätelöntekotaidon Kiinasta Italiaan.

Vuonna 1846 patentoitiin USA:ssa konekeksintö, jonka myötä jäätelön valmistaminen siirtyi vähitellen kotikeittiöistä teollisuustuotannoksi. Jäätelöä oli Suomessa 1800-luvulla syöty säätyläiskodeissa ja ravintoloissa, mutta myymään sitä ryhtyivät aluksi venäläiskauppiaat, jotka kiersivät kärryineen kauppaamassa itse valmistamiaan jäätelöitä. Jäätelöt olivat vuoratuissa laatikoissa metallikannuissa jääpalojen, suolan ja sahajauhojen keskellä.

Suomessa jäätelön tehdasmainen valmistus alkoi, kun Magin veljekset perustivat Helsingin jäätelötehtaan vuonna 1922 ja samana vuonna aloitti myös Suomen Eskimo Oy. Vuonna 1935 Jäätelö - Glass Ab aloitti jäätelön valmistuksen Helsingin ”uusimmassa ja ajanmukaisimmassa jäätelötehtaassa”. 

Muutaman vuoden kuluttua yhtiön Pingviini-tuotemerkin osti Valio. (naantali.fi, wikipedia)

1934

1934

1936

1937

1937

Valiojäätelön mainoksia aiemmin täällä.