 |
| 1957 |
Enso-Gutzeitin puusepäntehdas valmistui Lahteen heti sodan jälkeen. Aluksi valmistettiin ovia ja ikkunoita, sitten mm. keittiökalusteita. Yhdessä Työtehoseuran kanssa suunniteltiin Suomen ensimmäinen vakiomallinen keittiökalustesarja. Sitä alettiin valmistaa vuonna 1948. Siihen kuului mm. Maiju Gebhardin ideoima astiankuivauskaappi. Aluksi kaapin ritilähyllyt olivat puuta, myöhemmin hyllyt valmistettiin muovipäällysteisestä teräslangasta.
Astiankuivausteline oli patentoitu USA:ssa jo 1800-luvun lopulla ja astiankuivauskaapit 1929 ja 1932, mutta ne eivät siellä yleistyneet. Sensijaan keittiökalusteisiin kiinteästi kuuluva kuivauskaappi vakiintui pian suomalaiseen keittiöön.
Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard esittelee astiankuivauskaappia 1964. (YLE Elävä arkisto)
 |
| Taitokirja 1957 |
Kaikissa talouksissa ei vielä 1950-luvullakaan ollut viemäröintiä. Silloin käytettiin keittiössä likasankoa, johon kaikki nestemäinen jäte kerättiin esim. tunkiolle viteäväksi. Vilho Setälän Taitokirjassa vuodelta 1957 on ohje astianpesuöydän valmistamiseksi. Astiat pestiin vadissa ja mahdollinen loiskevesi valui pesupöydän aukosta alla olevaan ämpäriin. Kirjassa on myös seikkaperäinen ohje astianpesuun.
Myös Emännän tietokirjasta vuodelta 1948 löytyy ohje astianpesuun: "Pesemistä varten tarvitaan kaksi pesusoikkoa, pesuriepu, pataharja, lipeätä sekä kylmää ja kuumaa vettä. Oikeanpuolista soikkoa käytetään varsinaisena pesusoikkona ja vasemmanpuoleista huuhteluun. Pesemistä seuraa kuivaaminen. Kukin astialaji kuivataan omaan pyyhkeeseen ja se on suoritettava hyvin huolellisesti, ettei minnekään jää nöyhtää. Sitten astiat viedään paikoilleen." Tässä keittiössä ei siis vielä ollut astiankuivauskaappia.
 |
| Taitokirja 1957 |
Tähän Taitokirjassa esiteltyyn keittiöön tulee sekä kylmä-, että kuumavesi. Vaikka siinä on myös viemäröinti, on altaiden alle asetettu likasanko esim. ruoantähteitä varten. Nykyisin puhutaan tietysti biojätteestä. Sensijaan astiankuivauskaappia ei ole, vaan työtason yläpuolella sijaitsevat astiakaapit, joihin astiat kuivataan. Ja muista Emännän oppaan iskusanat: eri pyyhkeisiin, huolellisesti, ei nöyhtää!
 |
| Taitokirja 1957: Astiankuivatuskaappi |
 |
| Taitokirja 1957: Astia- ja siivousvälinekaappi. |
2 kommenttia:
hei,
kiitos, tämäpä oli kiinnostava juttu ja paljon tietoa. Tiesin, että nimi on Enso-kaappi, mutta että keittiöasioissa sai näin perusteellista perehdytystä:D
Täytyypä tutkia muitakin juttujasi. Ne näyttävät mielenkiintoisilta.
terv. Minna
Kiitos kommentista. Hauska että juttu kiinnosti.
Lähetä kommentti