 |
| 1949 |
Kappale kemikaalialtistumisen surullisesta historiasta:
Heksaklorofeenin (hexachlorophene) antiseptiset vaikutukset tunnettiin jo 1930-luvulla, mutta kosmetiikkateollisuuteen se tuli laajemmin Dial-saippuan myötä Yhdysvalloissa vuonna 1948. Tätä kemikaalia käytettiin laajalti lastenhoitotuotteissa, hammastahnoissa, hiustenhoitotuotteissa, deodoranteissa, ihonhoitotuotteissa jne. Sitä käyttivät mm. Max Factor (Skin Clear Medicated Cleanser), Revlon (Clean and Clear Foaming Cleanser) ja Helena Rubinstein (Beauty Dew Cleansing Cream).
 |
| 1952 |
 |
| 1962 |
 |
| 1963 |
1970-luvun alussa sen osoitettiin imeytyvän erityisesti vastasyntyneitä kylvetettäessä, ja se aiheutti sekä ääreishermostossa että keskushermostossa vaikeita hermosolujen rakenteellisia muutoksia. Tästä seurasi muutamia kuolemantapauksia ja hermoston sairauksia, joissa oli oireina kouristuksia, sekavuutta tai yleistä heikkoutta. (Duodecim)
Suomessa heksaklorofeeni tuli tunnetuksi Rexona-tuotteiden myötä. Heksaklorofeenin myrkyllisyyden tultua ilmi sen käyttö kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa kiellettiin eri maissa. Entinen työkaverini muisti Rexona-tuotteiden mainonnassa käytetyn sittemmin mainintaa "Rexona ei sisällä heksaklorofeenia", kun aiemmin oli nimenomaan kehuttu sen sisältävän tätä.
Kemikaalialtistumisen vaara ei suinkaan ole vähentynyt. Useat kotoiset siivous- ja hygieniatuotteet sisältävät edelleen vaarallisia aineita. Asiaan voi tutustua esimerkiksi mikrobiologi, emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salosen artikkeleista.
Arjen kemikaalit - pyykinpesuaineet
Arjen kemikaalit - yleispuhdistusaineet
Arjen kemikaalit - astianpesuaineet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti