Pikkuilmoituksia

 

1926

1926

1924

1917

1913

1915

1915

1913

1927

1929

1923

Loewe-Opta

 

1960

1961

Veljekset Siegmund ja David Loewe perustivat vuonna 1923 Berliiniin radioita valmistavan Radiofrequenz GmbH:n. Myöhemmin käytettiin nimeä Loewe Radio AG. Berliinin 8. radionäyttelyssä vuonna 1931 Loewen fyysikko Manfred von Ardenne esitteli yleisölle maailman ensimmäisen täysin elektronisen television. Juutalaisen syntyperänsä vuoksi Loewen veljekset joutuivat muuttamaan 1930-luvulla pois Saksasta, mutta palasivat sodan jälkeen takaisin. He perustivat Loewe-Opta AG:n joka valmisti radioita, nauhureita ja televisioita. Nykyinen Loewe Technology toimii edelleen viihde- ja viestintätekniikan valmistajana. (wikipedia)

1963

Karl Idman perusti vuonna 1897 Poriin Idman Oy:n myymään lamppuja, lasitavaraa ja posliinia. 1920-luvulla yritys muutti Porista Helsinkiin. 1960-luvun alkupuolen Idman Oy oli myös sähkötukku ja myi jääkaappeja, radioita, televisioita ja pesukoneita. Vuodesta 1965 liike keskittyi vain valaistukseen. Nykyään Idmanin omistaa hollantilainen Philips. (wikipedia)

Sisu ja Vanaja

 

1932

1933

1934

O/Y Suomen Autoteollisuus A/B perustettiin vuonna 1931 valmistamaan kuorma- ja linja-autoja. Auton sisäisenä työnimenä oli alusta alkaen ”Sisu”. Ensimmäiset autot valmistuvat vuoden 1932 kesän ja syksyn aikana. Vuonna 1934 yhtiö aloitti suomalaisten Olympia-moottoreiden käytön sekä alkoi valmistaa myös raitiovaunuja. Vienti ulkomaille käynnistyi vuonna 1936. Vuonna 1939 vuosituotanto ylsi ensimmäisen kerran 300 autoyksilöön.

Vuonna 1943 Yhteissisu Oy -niminen yhtiö valmisti Sisu S-22 -kuorma-autoja. Suomen Autoteollisuus valmisti tänä aikana mm. Sisu S-15 -linja-autoja. Yhteissisu rakennutti tehtaan Vanajan pitäjään ja myöhemmin yhtiö jatkoi toimintaansa Vanajan Autotehdas Oy -nimisenä valmistaen Vanaja-merkkisiä kuorma- ja linja-autoja. Vuonna 1949 Suomen Autoteollisuus teki paluun kuorma-autojen valmistuksen pariin. 1950-luvun malleja olivat kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu, keskiraskas kuorma-automallisto Kontio-Sisu ja raskas kuorma-automallisto Jyry-Sisu. Keskiraskaat linja-autoalustat saivat mallistonimen Ilves-Sisu. Nykyisen Oy Sisu Auto Ab:n tehtaat toimivat edelleen Karjaalla. 

1932

1938

1937

1937

1939

Välirauhan aikana, keväällä 1940 Suomen Autoteollisuus aloitti Häkä-nimisen puukaasuttimen tuotannon. Laitteiston kehitystä jatkettiin vielä sodan jälkeenkin, vuoteen 1946 saakka, jolloin nestemäisten polttoaineiden tuonti maahan jälleen alkoi.

1934

1952

1951

1955

Vanajan Autotehdas Oy oli Vanaja-merkkisten kuorma-autojen ja linja-autojen alustojen valmistaja, joka toimi vuosina 1948–1968. Sen jälkeen Vanaja-merkkisten autojen valmistusta jatkoi Suomen Autoteollisuus Oy vuoteen 1971. Yhtiön historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1943, jolloin se aloitti toimintansa Yhteissisu-nimellä. (wikipedia, autowiki, sisuauto.com)

Ferd'nand sarjakuva

 

Ferd’nand on vuosina 1937-2012 ilmestynyt tanskalainen sarjakuva. Sitä piirsi aluksi nimimerkki Mik eli tanskalainen Henning Dahl Mikkelsen. Myöhemmin piirtämistä jatkoi pari muutakin kynäilijää. Sarja on siitä erikoinen, että siinä ei ole puhekuplia, vaan se on pantomiimi. Siksi se onkin levinnyt moniin maihin. Aamulehti on julkaissut sarjaa nimellä Aapeli. Hufvudstadsbladetissa sarjaa on julkaistu keskeytyksettä lokakuusta 1937 alkaen. 1950-luvulla sarjaa julkaistiin Suomessa vuosialbumeina. Tässä esitetyt stripit ovat hollantilaisesta Haarlem's Dagblad -lehdestä vuosilta 1957-1960. (wikipedia)

Tulitikkuja

1917

1925

1925

Erilaisia tulitikkuja oli kehitelty 1800-luvun alusta asti. Niiden käyttö oli kuitenkin hankalaa ja vaarallista. Nykyisen tyyppiset tulitikut, joita sanotaan myös varmuustulitikuiksi ja joissa valkoinen fosfori on korvattu punaisella fosforilla, keksi ruotsalainen Gustaf Erik Pasch vuonna 1844. Kesti kuitenkin vielä vuosikymmeniä, ennen kuin ne lopullisesti syrjäyttivät aikaisemmat. Varmuustulitikut sytytetään raapaisemalla myrkytöntä tikkua punaisella fosforilla ja lasimurskalla päällystettyä raapaisupintaa tulitikkuaskin reunassa.

1925

1929

Suomeen oli 1840- ja 1850-luvuilla perustettu useita pieniä tulitikkutehtaita. Suomalaisittain todella suureksi kasvoi Porin tulitikkutehdas, joka perustettiin vuonna 1850 ja joka toimi 137 vuotta vuoteen 1987 saakka. Tehtaan tunnetuin tuote oli pitkään valmistetut Karhu-tulitikut, joiden legendaarisessa etiketissä oli kuvattuna istuva soihtua pitelevä karhu. Itsenäisyyden aikana suomalainen tulitikkuteollisuus nousi merkittäväksi toimijaksi, ja tulitikkurasioiden kansien keräilystä tuli postimerkkien keräilyn rinnalla merkittävimpiä harrastuksen kohteita. Viimeinen suomalainen tulitikkutehdas Finn-Match Oy Vaajakoskella lopetti toimintansa vuonna 1995. 

Suomessa myytävät tulitikut tehdään nykyisin Ruotsissa valmistettuja Sampo-tikkuja lukuun ottamatta halpatyövoimaa käyttäen maissa, joissa tuotanto perustuu edelleen vanhanaikaisiin koneisiin ja myrkyllisiin menetelmiin. (wikipedia, suomalaistenkemistienseura.fi, ejippo.fi)

1935

1938

Pieni tietosanakirja 1928

Pieni tietosanakirja 1928

1943

1943

Tulitikkuaski. Kuva: kantapuu.fi

Tulitikkuvihko. Kuva: silkkisampo.fi

Jeep

 

1953 - kuva: classiccarcatalogue.com

Termiä "Jeep" käytettiin ensimmäistä kertaa armeijan kulkuneuvon Bantam BRC:n versioista, joita Willys-Overland ja Ford Motor Company tuottivat liittoutuneille toisen maailmansodan aikana. Mallin nimi oli oikeastaan GP, josta sitten vääntyi nimi Jeep. Vihreänruskea, rujon näköinen, mutta luotettava ajoneuvo on tunnettu siitä, että sillä oli tärkeä rooli sodan voittamisessa. Toisen maailmansodan aikana Jeepiä valmistettiin yli 580 000 kappaletta eri tehtaissa. Jeepistä tuli toisen maailmansodan ikoni. Willys rekisteröi Jeep-nimen omaksi tavaramerkikseen sodan jälkeen ja suunnitteli muuntavansa sen hyötyajoneuvoksi lähinnä maanviljelyskäyttöön. Termiä on käytetty virheellisesti kaikenlaisista maastoautojen kaltaisista ajoneuvoista, olivatpa ne varsinaisesti Jeep-merkkisiä tai eivät.

1958

Jeepejä tuotiin Suomeen muutamia yksilöitä sotien jälkeen, ja sitä markkinoitiin maatalouden yleiskoneeksi. Suosio ei ollut kovin suurta. Myöhemmin Jeeppejä toi maahan Aro-yhtymä, sittemmin Autokeskus. Valtio käytti 70-luvulla paljon isoja Jeep malleja, mm. VR:llä ja tele- ja lennätinhallituksella. 

Jeep CJ (Civilian Jeep) on kaupallinen versio alunperin armeijakäyttöön tarkoitetusta Jeepistä. Willys Jeep CJ-5 -malli oli CJ-malleista suosituin ja sitä valmistettiin jopa 603.303 kappaletta vuosina 1954–1983. (wikipedia, autowiki)

Jeep-mallit 1960. Kuva: classiccarcatalogue.com

1962 - kuva: Free Car Brochures

1963 Jeep Wagoneer - kuva: classiccarcatalogue.com