Kuntoiluvälineitä 1901

Saksalainen puutavaratehdas Hildburghausenissa valmisti erilaisia kuntoiluvälineitä. Huomaa käytännölliset ja tyylikkäät urheiluasusteet.

Huvitusta lapsille 1896

Saksalainen puutavaratehdas Hildburghausenissa valmisti erilaisia vempaimia lasten huvitukseksi. Kärrynpyöristä tehtiin neljän hengen karuselli ja sisäleikkeihin oli suunniteltu biljardipöytä sekä keinu. Mutta mikä olisi hauskempaa kuin laittaa preussilainen piikkikypärä päähän ja leikkiä tykkimiehiä!

 Isommat pojat jaksoivat veivata sekä eteen- että taaksepäin kulkevaa lokomobiilia.

 Pienimmät lapset saivat katsella karsinastaan isompien leikkejä.

Mitä Missä Milloin 1957

1957

Otavan julkaisema Mitä Missä Milloin – kansalaisen vuosikirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1950 ja oli nimeltään Mitä Missä Milloin 1951. Kirjan vuosiluku on aina hieman harhaan johtava: Esimerkiksi M M M 2000 ilmestyi jouluksi 1999 ja sisälsi uutiskatsauksen ajalta syyskuusta 1998 elokuuhun 1999. Tämä on sen vuoksi, että kirja ehtisi kunkin vuoden joulumarkkinoille.

Kirjan alkupuolella on kuukausien mukaan jaoteltu uutiskatsaus, jossa kerrotaan kuluneen vuoden tärkeimmät tapahtumat. Loppuosa kirjaa käsittää laajempia artikkeleita vuoden ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä. Kirjan kansien väritys on alusta saakka noudattanut viisivuotisjaksoa ja ollut vuorotellen sininen, punainen, vihreä, violetti ja oranssi. (wikipedia)

 

Tällainen vuosikirja ilmestyi ensimmäisen kerran Tanskassa vuonna 1933 nimellä Hvem Hvad Hvor. Julkaiseminen lopetettiin vuonna 2012.

Ruotsissa När Var Hur -vuosikirjoja ilmestyi vuodesta 1944 vuoteen 2007 saakka ja Norjassa Hvem Hva Hvor -sarja on ilmestynyt vuodesta 1935 lähtien.

 Eestissä Kes Mis Kus -sarjaa julkaistiin vuosina 2000-2009.  

Kodak Instamatic 1963

1963

Kodak Instamatic oli Kodakin vuodesta 1963 valmistama halpojen kameroiden sarja. Se saavutti suurta menestystä ja tutustutti kokonaisen sukupolven halpaan valokuvaamiseen. Instamatic oli välitön menestys. Vuosien 1963 ja 1970 välillä valmistettiin yli 50 miljoonaa Instamaticia. Kodak antoi jopa huomattavan määrän Instamaticeja ilmaiseksi synnyttääkseen innostusta valokuvaamiseen ja samalla pysyvää kysyntää filmeilleen.

1964

Vuonna 1963 julkaistiin ensin Instamatic 50, johon tarvittiin ulkopuolinen salamalamppu. Samana vuonna tuli myyntiin Instamatic 100, yksinkertainen kamera, jota kuka tahansa osasi käyttää. Siinä oli sisäänrakennettu salamavalo, joka ponnahti esiin tarvittaessa. (wikipedia)

1964

Tuon ajan kameroihin piti ostaa filmirulla, josta sitten filmi pujotettiin kameran sisällä tyhjälle rullalle. Uudessa Instamaticissa oli rullan sijaan kätevä filmikasetti, joka oli helppo asettaa kameraan, eikä filmin takaisinkelausta tarvittu.

1970

 Kodak Instamatic 133 tuli myyntiin vuonna 1968. Siinä oli paikka ulkoiselle nelisalamakuutiolle. Tämä malli oli ensimmäinen kamerani. Oli kätevä peli.

Hankkija 1941

Keskusosuusliike Hankkija perustettiin vuonna 1905 Suomen osuustoimintaväen toimesta. Tarkoituksena oli palvella maataloutta. Helsingistä lähtöisin oleva Hankkija perusti sivu- ja aluekonttorit ensin Pietariin, Kuopioon ja Viipuriin. Vuonna 1927 konttoreita oli jo parikymmentä. (wikipedia)

1941

Hankkijan laajaan toimintaan kuului mm. siemenkauppa, lannoitteet, väkirehu, halkokauppa, konemyynti ja maidonkäsittelyvälineet.

Maitolaituri. Kuva: YLE

Maitokärryt.

Vastalypsettyä maitoa sisältävät maitotonkat nostettiin maitokärryille. Niillä ne vietiin maatiloilta tien varteen maitolaitureille, josta meijerin auto kävi ne noutamassa. 

Hankkijan hinaaja. Kuva: hankkija.fi

Halkokauppaa varten oli perustettu oma laivasto 1917. Siihen kuului parhaimmillaan parikymmentä laivaa ja lotjaa. Metsien lannoituksen yleistyttyä sen levitystä hoidettiin lentokoneilla. Hankkija ryhtyi myymään mm. Piper Cherokee lentokoneita 1972. (hankkija.fi)

1955

Vuosien 1952 – 61 aikana Hankkija myi yli 11 000 Zetoria ja vuosina 1961 – 80 yhteensä 47 000 Massey Ferguson- traktoria. (hankkija.fi)

1957

Vuonna 1957 Hankkija toimitti mm. vesipumppuja, pesukoneita, mankeleita, jäähdytyskaappeja, sähkökojeita, mehupuristimia, kangaspuita, perunanpesukoneita, höyrykeittimiä, maidonkäsittely- ja karjatalousvälineitä.

Kuva: hankkija.fi

Hankkijan autokauppaa hoitamaan perustettiin tytäryhtiö Autonovo Oy. Suosituimmaksi malliksi nousi Fiat 600. Oy Union-Öljy Ab:sta tuli Hankkijan tytäryhtiö, kun yhtiön osake-enemmistön siirtyi Hankkijan omistukseen 1967.

1965

Hankkijan lippalakki on Hankkijan mainospäähine, josta yleisyytensä takia tuli eräänlainen maaseudun miehen tunnus 1970-luvulla. Hankkijan lippalakin valmistaja on aina ollut Ilmajokelainen Keskimäen neulomo. Sitä annettiin kaupantekijäisinä, jaettiin maatalousnäyttelyissä ja muissa yleisötilaisuuksissa, käytettiin oman henkilökunnan riennoissa ja huoltomiesten työlakkina. Lakkeja jaettiin kymmeniä tuhansia. Päähineestä valmistetaan nykyisin piraattikopiota ja aidot lakit ovat himoittuja keräilykohteita. (hankkija.fi)

Hangon keksi 1913

1913

Hankoon perustettiin keksitehdas vuonna 1910 nimellä Suomalais-Englantilainen Biscuit-tehdas Oy. Ajatuksena oli korvata suureksi kasvanutta pikkuleipien tuontia: vuonna 1910 Suomeen tuotiin noin 400 000 kiloa keksejä etenkin Englannista ja Venäjältä. Mainoksessa oleva toteamus "kotimaiselle on annettava etusija" pätee nykyäänkin.

1926

"Hangon keksit ovat terveellisiä ja hyviä nakerella välipalana."

1926

"Taival on pitkä ja vaivaa vaatii, Väsymyskin kun jo raajoja raapii, Mutt' karkkenee väsymys ja vaiva katoo, Kun töllin muori kahvit kaataa ja viereen Keksit Hangon latoo."

1928

1920-luvun alussa yrityksen itselleen kokonaan ostanut kauppaneuvos Hemming Elfving laajensi tuotevalikoimaa kekseistä margariiniin, lakritsiin ja vohveleihin.

1952

Vuonna 1927 tehtaan osti Oy Karl Fazer Ab ja vuonna 1947 Biscuit-tehtaan nimeksi otettiin Hangon Keksi – Hangö Kex.
Hangon Keksi käytti pyöreissä kekseissä, niiden pakkauksissa ja mainonnassaan liikemerkkinä hymyilevää pyöreää kuu-ukkoa. Tästä syntyi iloiselta näyttävästä ihmisestä käytetty sanonta ”hymyilee kuin Hangon Keksi”

Siro-keksit olivat usein tarjolla lapsuuteni kahvipöydässä.

1961

 Fazer lopetti Hangon keksitehtaan 1970-luvulla keskittäessään keksituotantonsa Vantaalle. Tehdasrakennus on edelleen pystyssä ja on nyt Hangon kaupungin teknisen viraston käytössä. (wikipedia)

National ja Expert 1975

1975

"Vasaanotin, kasettinauhuri, levysoitin ja kaiuttimet muodostavat sopusointuisen, käteväkäyttöisen yhdistelmän, joka tarjoaa kaiken, mitä tarvitset nauttiaksesi hyvästä stereomusiikista kotonasi."

Expert-ketju rantautui Suomeen vuonna 1966 perustetun Radioliikkeiden Oy:n myötä. Vuoden 1976 alussa Expert-ketjuun kuului Suomessa 67 jäsenyritystä, joilla oli yhteensä 104 myymälää. Tuolloin Expert-ketju toimi 12 maassa. Suurin osa Expert-liikkeistä on sittemmin siirtynyt samaan konserniin kuuluvaan Power-ketjuun.

1970

Vuonna 1918 perustettiin japanilaisyritys Matsushita Denki Sangyō Kabushiki-gaisha. Nykyiseltä nimeltään Panasonic Corporation on kansainvälinen elektroniikkalaitteiden valmistaja. Se alkoi käyttää Panasonic -tuotemerkkiä markkinoidessaan televisioita USA:han ja sittemmin myös Eurooppaan. National-brandiä käytettiin vain Pohjois-Amerikan ulkopuolella 1950-1970 - luvuilla. Suomessakin Panasonicia myytiin 1970-luvulla tuotemerkeillä National ja myöhemmin National Panasonic.

1974

Kuvassa naisella on kädessään Quincy Jonesin LP-levy "Gula Matari" vuodelta 1970. Ostin aikoinaan tuon levyn ja pidän siitä edelleen - nyt CD-muodossa. Tässä näyte levyltä:
Bridge over Troubled Water

Quincy Jones: Gula Matari (A&M 1970)

 LP-albumi on avautuvaa mallia (gatefold) ja sisäpuolella on täydelliset kappale- ja soittajatiedot. Kansikuva on Pete Turnerin, kuten monissa muissakin A&M / CTI - levyissä tuohon aikaan oli.

Valio 1941

1941

Valion perusti vuonna 1905 seitsemäntoista osuusmeijeriä tavoitteenaan edistää ja valvoa vientivoin laatua. Toiminta alkoi Hangossa, ja tärkein vientimaa oli Englanti.
Koskenlaskijan valmistus aloitettiin Helsingissä vuonna 1933, ja se on ensimmäinen Valion valmistama sulatejuusto. Nykyään se on Suomen ostetuin sulatejuusto. Muita Valion vanhoja ja perinteisiä tuotteita ovat Viola (vuodesta 1934), Aura (1935) ja Oltermanni (1981).

1973

1965

Suomalaiset juovat enemmän maitoa kuin yksikään toinen kansa. Keskimäärin suomalainen juo sitä yli 120 litraa vuodessa. 1950-luvulla vuosikulutus henkeä kohti oli yli 350 litraa. Maitoa myytiin 1960-luvulle saakka etupäässä kaatamalla sitä säiliöstä asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan, maitokannuun. Nykyisin maitoa myydään lähinnä nestekartonkipakkauksiin pakattuna. Ajoittain sitä on myyty myös pulloissa ja umpinaisissa muovipusseissa. (valio.fi ja wikipedia)

1974

Suomalaisen Maitotytön valinnasta vastaa Maito ja Terveys ry. Suomen ensimmäiseksi Maitotytöksi valittiin vuonna 1973 Sinikka Vepsäläinen Lappeenrannasta. Kuvassa oleva vuoden 1974 Maitotyttö on Maarit Ryhänen Kuusankoskelta. Vuonna 2018 valittiin 39. Maitotytöksi Sini Kokkola Kotkasta. (maitojaterveys.fi)

Valiojäätelö 1961

1961

1961

1961

Pingviinijäätelön tarina alkoi vuonna 1935, kun Oy Jäätelö - Glass Ab aloitti jäätelön valmistuksen Helsingin ”uusimmassa ja ajanmukaisimmassa jäätelötehtaassa”. Muutaman vuoden kuluttua yhtiön Pingviini-tuotemerkin osti Valio. Ensimmäiset jäätelöt valmistettiin Turussa, mutta pian jäätelöä alettiin valmistaa myös Helsingissä, Viipurissa ja Tampereella sekä myöhemmin Oulussa. Turenkiin jäätelötehdas perustettiin 1962. Vuonna 1968 valmistettin ensimmäiset Eskimo-puikot.

1961

1970

1970

Aluksi jäätelöä myytiin vohvelitötteröissä ja lautasilta Valion maitokaupoissa ja kioskeissa. Vuonna 1936 Valio perusti Suomen ensimmäisen jäätelöbaarin Helsingin Lasipalatsiin.
Vuosien saatossa jäätelökioskit levisivät ympäri Suomea. Nykyään Pingviini-jäätelökioskeja on joka kesä noin 200 ympäri Suomea.

Vähittäiskaupassa myytävään tuotevalikoimaan kuuluvat litran Pingviini-kotipakkaukset, joita on parikymmentä makua, jäätelötuutit, jäätelöpuikot, kuten Oma ja Classic sekä Aino-tuoteperheen kotipakkaukset.

Nestlé osti Valion jäätelöliiketoiminnan 2004 ja 10 vuoden määräaikaisen käyttöoikeuden Valiojäätelö-tuotemerkkiin. Jäätelön tuotekehitys ja tuotanto sijaitsevat edelleen Turengissa. 

Valio kuitenkin palasi jäätelömarkkinoille maaliskuussa 2018 ja vie jäätelötuotteitaan myös Venäjälle. (pingviini.fi, wikipedia)

Fredrikson 1917

Kaleva-lehti 1917

1972

Anton Fredrikson (1859-1933) perusti tammikuussa 1887 Jyväskylään Suomen ensimmäisen kravattitehtaan jonka rinnalle tulivat vuonna 1891 lakkitehdas ja 1898 hansikastehdas. Vuonna 1895 Fredrikson aloitti turkis- ja nahkalakkien valmistuksen josta tuli hänen yrityksensä päätoimiala. Yhtiöllä oli myös omat vähittäismyymälät Helsingissä, Viipurissa ja Oulussa mutta ne lakkautettiin jo 1930-luvulla. Enimmillään Fredriksonilla oli työntekijöitä 485 vuonna 1970. 

A. Fredrikson Oy:n valmistustoiminta päättyi 1977 jolloin sen seuraajaksi perustettu Fredriksonin Lakkitehdas Oy aloitti valmistustoiminnan. Nykyisin Fredriksonin tuotemerkki kuuluu Suomessa kotimaiselle M.A.S.I Companylle ja IVY-maissa Pietarin lakkitehtaalle. (wikipedia)

 Fredriksonin talo Jyväskylässä on nykyisin asuinkäytössä. (kuva: geocaching.com)