Pepsodent

 

1956

1959

"Tuotemerkin nimi tulee pepsiini-entsyymistä, jota käytettiin ennen fluoria aktiivisena ainesosana hammastahnoissa. Ensimmäinen Pepsodent-hammastahna kehitettiin Yhdysvalloissa jo vuonna 1913, mutta Suomen markkinoille Pepsodent tuli vasta vuonna 1954. Pepsodent toi vuonna 1962 ensimmäisenä Suomessa markkinoille fluoria sisältävän hammastahnan." (wikipedia)

Wikipedian mukaan Pepsodent tuli Suomeen vuonna 1954, mutta Uusi Suomi -lehdessä oli tuotteen mainoksia ainakin vuosina 1924 ja 1936:

Uusi Suomi 9.11.1924

Uusi Suomi 10.3.1936

Uusi Suomi 31.3.1936

Sivistyneitä autoja

 

1929

Tämän sivistyneen vaunun "nopea, vahva moottori tottelee pienintäkin jalkakaasun painallusta äkillisellä syöksyllä ja odottamattomasta pysähdyskäskystä saavat tehokkaat, äänettömät nelipyöräjarrut vaunun heti jäämään paikalleen." Kuulostaa vaaralliselta.

1929

1937

General Motors Company perustettiin Flintissä, Michiganissa vuonna 1908. GM:n ensimmäinen automerkki oli Buick. Yhtiö osti nopeaan tahtiin useita automerkkejä kuten Oldsmobile, Cadillac ja Oakland (myöhemmin tunnettu nimellä Pontiac) sekä Chevrolet. Vuonna 1918 yhtiössä oli jo 85 000 työntekijää. Vuonna 1925 GM osti englantilaisen Vauxhallin ja hankki sitten vuonna 1929 80 prosentin osuuden saksalaisesta autovalmistajasta Opelista. Kaksi vuotta myöhemmin GM omisti Opelin kokonaan. (en.wikipedia.org)

1926

1926

1926

1935

Auton ominaisuuksista mainitaan mm. mukava panssarikori, starteraattori, oktan säädin sekä itsenäinen ohjaus. Siis itsenäinen ohjaus!

1937

1939

1939

Lipton tee

 

1929

1929

1933

Thomas Lipton (1848-1931) avasi Lipton's Market -ruokakaupan Skotlannissa vuonna 1871. Kymmenessä vuodessa myymälöitä oli jo yli 200. Vuonna 1889 hän laajensi toimintaansa teealalle. Tee oli aiemmin kallis varakkaiden juoma, jonka laatu ja maku vaihtelivat alkeellisten pakkaus- ja kuljetusmenetelmien takia. Lipton halusi tehdä teestä juoman, jonka laatu olisi taattua, mutta hinta kohtuullinen. Vuonna 1890 hän osti Ceylonin, nykyisen Sri Lankan, saarelta teeplantaaseja ja järjesti teen pakkauksen ja kuljetuksen edullisesti suoraan saarelta kauppoihinsa. Lipton pyrki varmistamaan teen tuoreuden ja tasalaatuisuuden myymällä teepaketteja irtoteen sijaan, mikä oli aikanaan harvinaista.

Hänen mainoslauseensa oli "Direct from the tea gardens to the teapot."

Suomessa Liptonin teetä mainostettiin ainakin jo 1913. (wikipedia, lipton.com, en.wikipedia.org)

1934

1931

1934

1938

1952

Lipton tee 1985

Pyykin pesua

 

1928

,

1900-luvun alkupuolella pyykinpesu oli raskasta työtä. Ensin pyykit vietiin käsipelillä pesupaikalle ja kannettiin vedet kaivosta. Seuraavaksi liotettiin likapyykit, joskus yli yönkin. Pyykkiä hangattiin puhtaaksi käsin pesuvedessä tai käytettiin pyykkilautaa, jota vasten likaisia vaatteita hangattiin. Pesuaineena käytettiin itse keitettyä saippuaa ja lipeää. Tämän jälkeen pyykki keitettiin muuripadassa ja huuhdeltiin useaan kertaan. Kesällä huuhtelu hoitui järven tai meren rannassa, mutta talvella se tehtiin avannossa. Lopuksi pyykit väännettiin käsin kuiviksi ja ripustettiin naruille kuivumaan.

Pesua helpottamaan kehitettiin myös pesumäntiä ja käsin pyöritettäviä pesutynnyreitä. Myöhemmin niissä saattoi olla myös sähkömoottori, joka pyöritti rumpua.

Ei pesukone, vaan pesumäntä eli imusuppilo - 1935

Pesutynnyri Pyykki-Maija. Kuva: finna.fi, Salon historiallinen museo.

1958

Upo pulsaattoripesukoneet 1956

Ensimmäiset sähköiset pulsaattoripesukoneet tulivat Suomeen 1950-luvulla. Koneen toiminta perustui sisäseinässä olevaan pulsaattoriin, joka korvasi raskaan hieromisvaiheen pyörittämällä vaatteita pesuliuoksessa. Pulsaattorikoneiden käyttöön liittyi kuitenkin vielä paljon käsityötä, pesuvedet lämmitettiin erikseen padassa ja nostettiin ämpärillä koneeseen, huuhteluvedetkin vaihdettiin itse. (meillakotona.fi, kansallismuseo.fi)

1963

1975

Upo kultarumpu

Pesukoneita 1923 -1974 (Vanhoja mainoksia)

UPO kodinkoneet (Vanhoja mainoksia)

UPO 1963 (Vanhoja mainoksia)

Permanentti

 

1932

1932

1934

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella useat kampaajat huomasivat, että levittämällä kemikaaleja ja lämpöä naisten hiuksiin, voitiin luoda kiharoita ja laineita, jotka kestävät päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Tällaista hiustyyliä kutsuttiin termillä "permanent waves" tai lyhyesti "permanents." Suomessa puhuttiin aluksi "kestolaineista."

Eräs permanentin kehittäjistä oli saksalainen Karl Nessler (1872 - 1951), joka paimenessa ollessaan huomasi lampaiden villan kihartuvan sateella. Vuonna 1905 hän kehitti kiharrusmenetelmän jossa käytettiin lehmän virtsan ja veden seosta. Hän muutti nimensä Charles Nestleksi toimiessaan ulkomailla. Lontoossa hän patentoi sähkökäyttöisen permanenttikojeen ja New Yorkissa hän kehitti tee-se-itse permanenttitarpeiston kotikäyttöön. Tällaista Nestle-permanenttia mainostettiin Suomessakin 1950-luvulla.

Kun toiset halusivat kihartaa hiuksiansa, toinen joukko halusi suoristaa kiharansa. Amerikkalainen Marjorie Joyner (1896–1994) kehitti kihartimen, jolla saattoi myös suoristaa hiuksia. (encyclopedia.com, en.wikipedia.org)

1938

1951

"Syksyn alkajaisiksi ottakaa Tekin kaunistava ja nuorentava Nestle-permanentti! Silloin voitte olla varma siitä, että tämä syyskausi tulee olemaan eräs elämänne hauskimmista. Nestle-hiukset näyttävät aivan luonnonkiharilta - ja Nestle-permanentti tehdään ilman koneita ja sähköä!"

1958

"Permanentti on kemiallinen tapa kihartaa hiukset. Siinä hiusten sisältämien keratiiniketjujen väliset rikkisidokset ensin hajotetaan, jolloin ketjut pääsevät liukumaan toistensa lomassa. Kun hiukset on muotoiltu halutulla tavalla kiharalle, rikkisidokset palautetaan, jolloin keratiiniketjuissa olevat rikkiatomit tarttuvat toisiinsa ja siten hius jää pysyvästi siihen muotoon, jolla se kiinnittymisen vaiheessa on, yleensä kiharaan." (wikipedia)

 1929

1934

1935

Siirtolaiseksi Kanadaan

 

1928

"Siirtolaisuutta Kanadaan ei ole rajoitettu tulijain lukumäärään nähden. Meidän laivoissamme matkustavat saavat suosituksen paikanvälitystoimistoihin, jotka maksutta hankkivat ansiotyötä. Metsä- ja maatyöntekijöillä sekä palvelijattarilla on miltei aina paikkoja saatavissa. Pilettejä myyvät ja lähempiä tietoja antavat asiamiehemme kaikkialla maaseudulla."

1929

"Matka suoritetaan meidän suurimmalla valtamerihöyrylaivalla, maailmankuululla ILE DE FRANCE'lla, kantavuus 45 000 tonnia, joka suorittaa matkan Atlantin yli 5½ vuorokaudessa. Tämän höyrylaivan III luokan upeuden ja mukavuuden suhteen ei ole mitään enempää toivottavaa. Maksuton paikanvälitys Kanadassa. Palvelijattaret saavat hyviä toimia heti saavuttuaan Kanadaan."

Suomalaisia alkoi muuttaa Kanadaan 1880-luvun alussa, ja siirtolaisuus jatkoi suurena aina 1900-luvun puoliväliin asti. Siirtolaisuus johtui usein taloudellisista realiteeteista ja sodista. Kanada valittiin usein muuttokohteeksi, koska se muistuttaa monella tapaa, kuten luonnoltaan, Suomea. Vuosina 1924–1939 Suomesta muutti Kanadaan noin 28 700 henkilöä. Tuolloin Kanada oli suomalaisen siirtolaisuuden ylivoimaisesti suurin kohdemaa; seuraavaksi suurimpiin Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin muutti kumpaankin samalla ajanjaksolla vain noin 4 800 suomalaista. Nykyään Thunder Bayssa, Ontarion provinssissa on maailman suurin Pohjoismaiden ulkopuolinen suomalaisväestö, ja kaupungissa onkin huomattavan paljon suomalaista toimintaa. Kanadansuomalaisia on noin 136 215 (2011). (wikipedia)

Mopedi

 

1956

1959

1959

Helkama antoi vuonna 1955 eräälle mopedimallilleen nimen Mopo. Nimi tuli sanasta moottoripolkupyörä. Moposta tuli nopeasti yleisnimi mopedeille. Vuonna 1959 Helkama luovutti nimen käyttöoikeuden Polkupyöräteollisuusyhdistykselle. Nykyään kutsutaan koko ajoneuvoluokkaa virallisesti mopoksi. Ensimmäiset mopedit olivat polkupyöriä, joissa oli pieni apumoottori. Vauhtia näille moottoripolkupyörille kertyi parhaimmillaan noin 20 km/h ja suurin osa energiasta tuli yhä kuljettajan jalkalihaksista. (wikipedia)

1961

1961

Mopoilu löi läpi Suomessa vuonna 1957. Mopokauppa vilkastui 1960-luvun alussa, kun mopoja hankittiin menopeleiksi työmatka-ajoon. Kätilöt, postinjakajat, mittarilukijat ja metsurit taittoivat pitkiäkin matkoja mopolla niin kesät kuin talvet. Mopon pystyivät hankkimaan myös ajokortittomat ikämiehet sekä nuoret, joiden rahat eivät riittäneet autoon. Vuonna 1962 Suomessa oli enemmän mopoja kuin henkilöautoja. Ensimmäinen kotimainen mopo oli Helkama Hopeasauma. Suurimmaksi valmistajaksi nousi 1960-luvun alussa Tunturi. Huippuvuosina yli puolet Suomessa myydyistä mopoista oli Tuntureita. Myös vuonna 1960 myyntiin tullut Soliferin Export-malli oli suosittu.

(meillakotona.fi)

1961

1962

1965

1961

1962

Tunturi City mopedi

Ylen Elävä arkisto: Koko kansan kulkuneuvo mopedi

Solifer mopedi 1961 (Vanhoja mainoksia)