Korsetti

 

1887

1913

1912

1922

1922

Korsetti eli kureliivi on vartaloa muotoileva vaate, joka on valmistettu tukevasta kankaasta ja sitä muodossa pitävistä luista, jotka ovat nykyisin useimmin metallia tai muovia. Korsetti kiristetään nyörityksen avulla, joka on yleensä selkäpuolella. Korsetteja käytettiin jo antiikin Kreikan aikana. 1880-luvulla ihannevyötärönmitta oli 33 senttiä. Korsettiin pukeuduttiin jo aamulla ja korsettia piti kiristää muutaman tunnin välein, kunnes vartalo on iltaan mennessä halutun muotoinen. Heti 1900-luvun alussa tietoisuuteen tuli myös ilmiö kuremaksa, koska kureliivit ja vaatteet sidottiin ahtaalle aiheuttaen maksan epämuodostuman. (wikipedia)

1924

1927

1936

 

1937

1883

Kotiruoka ja muita Otavan kirjoja

 

1912

Otava mainosti vuonna 1912 Kotiruoka -keittokirjaa, josta oli ilmestynyt kolmas painos. Vuodesta 1908 lähtien ilmestyneestä kirjasta on otettu nyt jo lähes sata painosta. Klassikoksi muodostunut kirja on myynnissä edelleen.

1918

1929

Teosta on uudistettu reilun sadan vuoden aikana useasti, mutta merkittävimmät uudistukset on tehty vuosina 1938 (14. painos), 1959 (23. painos), 1978 (39. painos) ja 1987 (48. painos). Uudistuksissa on jouduttu huomioimaan muun muassa keittiöiden sähköistyminen ja koneistuminen, ravitsemussuositusten muuttuminen, elintason nousu, perheiden koon pieneneminen sekä ruoka- ja kulutustottumusten muuttuminen. Vuonna 1987 (48. painos) Kotiruokaa uudistettiinkin merkittävästi, jotta huomattaviin yhteiskunnan ja ruokakulttuurin muutoksiin pystyttiin vastaamaan. (sarka.fi)

Kotiruoka 2018: "Kevyesti uudistettu laitos, joka raikkaan ilmeensä ja luotettavan sisältönsä ansiosta sopii mainiosti vaikkapa lahjakirjaksi ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttavalle nuorelle."

1968

2018

Kirjankustantamo Otava perustettiin vuonna 1890 suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kustantajaksi. Käännöskirjallisuutta julkaistiin ainakin jo 1895. Kirjapainotoiminta alkoi 1908 Uudenmaankadun toimitalon vieressä ja aikakauslehtien kustantaminen Suomen Kuvalehden myötä 1916. Ensimmäinen suomalainen tietosanakirja alkoi ilmestyä vuonna 1908 yhteistyössä WSOY:n kanssa. Otavan uusi painotalo valmistui Keuruulle vuonna 1955. Nykyinen Otava-konserni muodostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: kirjat, lehdet, kauppa ja uudet liiketoiminnot. (otava.fi; wikipedia)

1895

Vuoden 1895 mainoksen mukaan Otava julkaisi suomenkielisinä käännöksinä mm. Kiplingin ja Tolstoin kirjoja.

1901

Vuoden 1901 joulumyyntiin Otava tarjosi mm. Eino Lainon, Larin-Kyöstin, Minna Canthin ja Kauppis-Heikin teoksia. Jules Vernen teoksesta "Maan ympäri 80 päivässä" julkaistiin jo toinen suomennos.

1912

1913

1918

Tietosanakirja 1922

Pieni tietosanakirja 1928

1926

1928

Katsaukseni Edgar Wallacen kirjoista on täällä.

1929

1936

1957

1957

Kolumbus maailmankartasto ilmestyi 1959 ja 2. uusittu painos 1963. 

Otavan kirjoja aiemmin täällä.

Vanhoja mainoksia 5 vuotta!

 "Vanhoja mainoksia - arjen historiaa hauskalla tavalla" täyttää tänään 5 vuotta! 

Julkaistuja posteja on kertynyt 744. Sivuilla on vierailtu kaikkiaan 130440 kertaa. Katselluimpien mainosten kärkipaikalla on viime vuoden tapaan Fazerin parhain (28.4.2018) ja viime vuoden kolmantena ollut Jaguaari polkupyörä (8.12.2016) on kakkosena. Viime vuoden kakkonen Hermo-tabletit (23.11.2016) on nyt kolmannella sijalla.

Juhlan kunniaksi katselemme 1930-luvun filminpätkiä Suomesta Juhani K:n musiikin tahdissa.

YouTubella on lisää musiikkiani täällä.

Toivottavasti posteista on ollut sinulle huvia ja hyötyä. Mainokset pian loppuvat lipastoni laatikosta, joten muutaman kuukauden kuluttua laitamme pillit pussiin.

Terveisin Juhani K.

King Cola

 

1964

1964

Ensimmäisen kerran Cola-juomaa huulilleen sai Stockmannin soodabaarissa 1930-luvulla. Tätä tuotetta ei silloin vielä Suomessa valmistettu, vaan kyseessä oli tuontijuoma. Tuolloin tarjolla ollut juoma oli itse Cola-juomien kuningas Coca Cola, jota seuraavan kerran saatiin maistaa vasta Helsingin olympialaisten aikaan 1952. Sodan jälkeisiä, Suomessa valmistettuja Cola-juomia olivat mm. Mallasjuoman King Cola sekä Sinebrychoffin Siff-Cola. (museokirjastossa.blogspot)

King Colaa mainostaa tässä Ann-Christine Nyström-Silén, joka vaikutti 1960-luvulla iskelmälaulajana taiteilijanimellä Ann-Christine.

Ann-Christine: Odota en (1964) 

Vuonna 1966 Ann-Christine edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa Luxemburgissa kappaleella ”Playboy” ja sijoittui kymmenenneksi. Keskinkertainen menestys ei estänyt kappaleen nousemista hitiksi Suomessa. (wikipedia)

MUM deodorantti

 

1930

1930

1938

"Hänellä on kaikki edut, mitä nainen voi toivoa - paitsi yhtä. Hän on kaunis, henkevä ja aistikas, mutta hän hikoilee..."

1938

Mum on Yhdysvalloista lähtöisin oleva deodoranttimerkki. Kyseessä oli ensimmäinen kaupallinen deodorantti, ja se kehitettiin Philadelphiassa vuonna 1888. Se sisälsi aktiivisena aineena sinkkiyhdistettä. Tuotetta myytiin alun perin voiteena

purkissa ja sitä levitettiin sormenpäillä. 1940-luvun lopussa Bristol-Myers -yhtiö kehitti "roll-on" applikaattorin, joka perustui vasta keksityn kuulakärkikynän mekanismiin. Vuonna 1952 yritys aloitti tuotteen markkinoinnin nimellä Ban Roll-On. Vuonna 1958 tuote lanseerattiin Isossa-Britanniassa nimellä Mum Rollette. Ban tuotemerkin omistaa nykyään japanilainen Kao Corporation ja Mum -tuotteita valmistaa Isossa-Britanniassa Dendron Ltd. 

Deodorantin nimi "Mum" tulee englannin kielen fraasista "Mum's the word", joka tarkoittaa vaitioloa. Muuan Shakespeare käytti sanaa mum näytelmässään Henry VI näin: "Seal up your lips and give no words but mum." (en.wikipedia.org)

1950-luku

Mum Rollette Deodorant 1968

Mum Cream Deodorant mainos (1950-luku)

Kangaspuut

 

1929

1929

1931

Kangaspuut on kankaiden kudonnassa käytettävä laite. Yksinkertaisimmillaan, jollaisena laite tunnettiin jo kivikaudella, siinä on kaksi vaakasuoraa keppiä, joiden varaan luodaan loimi. Nykyisen muotonsa kangaspuut ovat saaneet lähes 700 vuotta sitten. Suomessa käytetään eniten vipukangaspuita, joista myös teolliset kutomakoneet on kehitetty. Vipukangaspuiden koneisto muodostuu vipusista, niisivarsista, ylä- ja alavälittäjistä sekä polkusista. Koneiston osia yhdistää kaksi nyöritystä. Ylänyöritys on muuttumaton; nyörit sidotaan aina vipusista yläniisivarsiin ja alavälittäjiin sekä alaniisivarsista ylävälittäjiin. Alanyöritys on muuttuva, eli vaihtelee kankaan sidoksen mukaan. Kudottaessa loimilangat saadaan eri tasoille polkusia polkemalla. Eri tasoilla olevien loimilankojen välistä tilaa, johon kude syötetään, kutsutaan viriöksi. (wikipedia)

1931

1931

Kudonta eli kutominen tarkoittaa kankaan tai muun tekstiilituotteen valmistamista loimi- ja kudelankajärjestelmää käyttäen. Kankaan pituussuunnassa kulkevat langat muodostavat loimen, ja leveyssuunnassa kulkevat langat kuteen. Kangasta kudotaan yleensä käsin kangaspuilla tai teollisesti kutomakoneella. Suomessa perinteiset räsymatot koristivat lähes joka kodin lattiaa. Alun perin matot kudottiin kotona, mutta vähitellen joku kylästä erikoistui matonkutojaksi, jolta matot tilattiin.(wikipedia)

Näin kudotaan kangasta.

Itä-saksalaiset EMW ja IFA

 

EMW 327 ja IFA F9 - 1955

 

 

EMW (Eisenacher Motorenwerk) perustettiin vuonna 1896 pyörä- ja asetehtaaksi Saksan Eisenachiin. BMW (Bayerische Motoren Werke) otti yhtiön haltuunsa vuonna 1928 ja valmisti autonsa siellä, mutta sodan jälkeen BMW:n autotehdas muutti Müncheniin. Toisen maailmansodan jälkeen BMW:n Eisenachaun tehtaat jäivät Itä-Saksaan ja siellä valmistettiin vuosina 1945–1955 kaikkiaan 30 800 autoa. EMW valmisti BMW 327:ään perustuvaa EMW 327-mallia yhteensä 655 yksilöä. EMW 327:n tuontannosta kolmannes meni vientiin. Suomi oli suurin vientimaa, Suomeen tuotiin 94 kpl EMW 327:ää. Huonon maineen vuoksi niiden myynti takkuili ja maahantuodut yksilöt seisoivat pitkään maahantuojan varastossa, mikä oli pula-aikana epätavallista. Syynä oli kehno laatu ja sitä seurannut EMW:n huono maine. (autowiki)

EMW 327 - 1954. Kuva: classiccarcatalogue.com 

EMW 327 - 1955. Kuva: classiccarcatalogue.com 

Ifa - mainos aiemmin täällä.

Harmooni

 

1924

1927

Harmoni tai urkuharmoni on vapaalehdykkäsoitin, kuten huuliharppu tai haitari. Huuliharppuun ilmaa puhalletaan suulla, haitarin palkeisiin käsipelillä ja harmoonin palkeisiin pumpataan ilmaa jalkojen avulla. Harmonin äänikerroilla eli rekistereillä saadaan aikaan erilaisia soitinvärejä ja sävelkorkeuksia. Harmonia pidettiin arvossa erityisesti 1800-luvun lopulla. Harmoni oli erityisesti käytössä kirkoissa, hengellisissä tilaisuuksissa, kouluissa ja kodeissa. Suomessa sillä on ollut erityinen asema pelimannimusiikissa.

1931

Suomen suurin harmonien rakentaja on ollut Kangasalan urkutehdas, joka valmisti 10 000 harmonia vuoteen 1984 mennessä, jolloin sen toiminta päättyi. Urkutehdas oli Kangasalan merkittävimpiä vaikuttajia ja useina vuosikymmeninä kunnan suurin teollinen työnantaja. Suurin osa suomalaisten kirkkojen uruista ja suuri osa Suomen koulujen harmoneista on valmistettu Kangasalla.

1924

1936

Nummelan harmoonitehdas oli vuosina 1923–1969 toiminut harmoneja valmistava tehdas Vihdin Nummelassa. Sen huippukausi oli 1920–1930-luvulla, jolloin se oli merkittävä työllistäjä ja sai palkintoja ulkomaisista näyttelyistäkin, muun muassa Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930 kultamitalin. Koulujen tilaukset olivat tehtaan merkittävä työllistäjä. Toiminta hiipui 1960-luvulla. (wikipedia)

1931

Pieni tietosanakirja 1928