8-raitasoitin

1970

8-raitakasetti oli magneettinen äänen tallennusväline vinyylilevyjen ja kelanauhojen aikakaudella. Kapistuksen kehitti Lear Jet lentokonetehtaan perustaja Bill Lear vuonna 1964. Kasettia käytettiin lähinnä Yhdysvalloissa 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun, kunnes c-kasetti vakiintui myös USA:ssa.

 

kuvat: collectorsweekly ja wikipedia

8-raita kasetissa oli lenkillä oleva ns. päättymätön nauha, johon mahtui noin 80 minuuttia musiikkia neljälle stereoraidalle. Kasettia ei voinut kelata taaksepäin. Soittimissa oli toistopainikkeen lisäksi pikakelauspainike ja ohjelman valintapainike. Tällä ohjelmapainikkeella valittiin jokin neljästä stereoraidasta. Kaseteille oli tyypillisesti tallennettu jokin vinyylilevyllä julkaistu äänite. 

1970-luvulla ostettavan äänitteen saattoi valita neljästä eri tallennusmuodosta. Vinyylilevy oli kaksipuolinen, joten levy täytyi välillä kääntää toisin päin. C-kasetissa ja avokelanauhassa ohjelma tallennettiin nauhan kumpaankin suuntaan, joten nekin täytyi välillä kääntää. Sensijaan 8-raitakasetin päättymättömälle nauhalle sisältö oli talletettu neljälle rinnakkaiselle raidalle. Yhden raidan sisältämän ohjelman loputtua soitin vaihtoi automaattisesti seuraavalle raidalle. Viimeisen raidan päättyessä alkoi taas ensimmäinen raita soida. Raitaa sattoi myös halutessaan itse vaihtaa painamalla ohjelmapainiketta.
(8trackheaven, cherrystereo, wikipedia, ym.)

kuva: 8trackheaven.com

kuva: 8trackheaven.com

kuva: 8trackheaven.com

Stereo Tape Club 1972

1972 (kuva: cherrystereo.com)

Los Angelesilainen Stereo Tape Club of America tarjosi mainoksessaan ilmaisen kasettisoittimen. Ehtona oli ostaa heti kuusi 8-raitakasettia ja lisäksi yksi joka kuukausi vuoden ajan. Valittavana oli kolme eri soitinmallia: 1) täydellinen kotistereo vahvistimineen ja kaiuttimineen (kaiuttimet piti maksaa erikseen), 2) kotistereoihin liitettävä soitin tai 3) autostereomalli kaiuttimineen (kaiuttimet maksettava erikseen).

Tämä musiikkikerho oli levy-yhtiöistä riippumaton ja julkaisi siis monien yhtiöiden äänitteitä. Valittavana oli viiden eri kategorian musiikkia: Pop, Rock & Folk, Kantri, Jazz sekä Show & Klassinen. Tässä esimerkkejä valikoimasta:

Wes Montgomery: More More Amor

Marvin Gaye: What's Going On

Herb Alpert & The Tijuana Brass: Spanish Flea

Berliner Philharmoniker / Herbert von Karajan: Radetzky-Marsch

Kokolattiamatto

1967

J. W. Suominen perusti Nakkilaan nahkurinverstaan vuonna 1898. Kenkäteollisuuden kannattavuuden heikkeneminen ja uusien kenkämateriaalien tulo vaikutti nahkatehtaiden kannattavuuteen 1960-luvulla. Uudeksi tuotantoalaksi J.W. Suomisen tehtaassa otettiin nonwoven tekstiilikuitukangas ja siitä valmistettavat tuotteet: matot, huovat ja vanut. Yhtiön nimestä poistui nahkatehdas-sana. Yhtiön ensimmäinen kuitukangastuote valmistui vuonna 1965. Suominen on nykyään johtava kuitukankaiden valmistaja maailmanlaajuisesti. (museovirasto, suominen.fi)

1970

Balatum aloitti toimintansa vuonna 1923. Tuotteena oli silloin ns. korvikemuovimattoa, joka valmistettiin maalaamalla tervapahvin päälle erilaisia kuvioita ja lakattiin pinnasta kulutusta kestävällä lakalla. 1960-luvulla Balatum muutti nimensä Balamundiksi. Yritysostojen ja yhdistymisien kautta entisen Balamundin omistaa nyt Tarkett.

(tarkett.fi)

1970

1970

Einar Pulsan (1909-1968) perustama Kouvolan Villa Oy aloitti toimintansa Kouvolassa vuonna 1949. Yritys aloitti lumppujen karstaamisella, mutta vähitellen toiminta laajeni lankojen kehräämiseen ja värjäämiseen. Tehdas laajeni kutomoksi vuonna 1953. Tehtaassa kudottiin mattoja, huopia, ryijyjä ja verhoja. Malliston suunnittelijoina ovat toimineet muun muassa tekstiilitaiteilija Annikki Salmi ja kotiteollisuusopettaja Brita Seppä. Kouvolan Villan toiminnot siirtyivät Korialle 1970-luvun alussa.

(Helsingin kaupunginkirjasto)

* * * * *

Kokolattiamatot katosivat kaupoista lähes kokonaan 90-luvulla. Niitä pidettiin paitsi vanhanaikaisina myös epähygieenisinä ja pölyä keräävinä basillipesinä. Tuotekehittelyn myötä matot ovat muuttuneet käyttäjäystävällisemmiksi ja ennen varsinaisina pölypesinä pidettyjä mattoja suositellaan nyt allergikoillekin.
(Yle uutiset: kokolattiamatot tulevat takaisin)

Suomen Turistiauto Oy

1956

 Sotien jälkeen, ennen lentoliikenteen läpimurtoa, seuramatkat Eurooppaan tehtiin turistibussilla. Aatos Kuokkasen vuonna 1949 perustama Suomen Turistiauto Oy (STA) oli alan suuri toimija. Ensimmäinen matka tehtiin Kööpenhaminasta Nizzaan jo huhtikuun alussa 1950. Kuokkasen linjat johtivat Kööpenhaminasta Pariisiin ja vähän myöhemmin Kööpenhaminasta Roomaan. Uutta kokeiltiin ja reittejä avattiin myös Hampuriin, Baseliin, Wieniin, myöhemmin vielä Espanjaan.

Kuva: linjuri.1g.fi

Suomen Turistiauto Oy kuljetti lomamatkalaisia myös Suomessa. Helsingin olympialaisten aikaan 1952 Kuokkanen käynnisti seightseeing-matkailun Helsingissä. Vuodesta 1956 yhtiö oli myös mukana linjaliikenteessä Helsingissä.

Kuva: lehtimakitilausajot.fi

 Vuonna 1958 STA:n auto kuljetti lehtimiehiä Leningradiin ensimmäisen autoille tarkoitetun rajanylityspaikan avauduttua. Yhtiö joutui rahavaikeuksiin vuonna 1965 ja sai uusia omistajia. Vuodesta 1973 pääomistaja oli Helsingin kaupunki. Suomen Turistiauto siirtyi vuonna 2013 yrityskaupan myötä osaksi Lehtimäki Group -yritysryhmää.

(Kimmo Nylander: kooen202.com, lehtimakitilausjot.fi, hynninen.info)

Lyhytfilmi Suomen Turistiautosta vuodelta 1956.

Merijal

1930

1930

Apteekkari Y. W. Jalander perusti Merikosken Teknokemiallisen tehtaan 1915 Ouluun. Vuonna 1918 yhtiön nimeksi tuli Oy Merijal Ab. Tehdas sijaitsi lähes koko toimintansa ajan samalla paikalla Tuirassa Oulujoen varrella. 

Alkuaikoina valmistettiin makeisten lisäksi mm. suuvettä, parfyymeja, hiusvesiä, mehuja ja mausteita.

1928

1920-luvun puolivälissä syntyi Sulo-lakritsiyskänpastilli. Sulon (niinkuin Läkerolin, Sisun ja muiden pastillien) väitettiin ehkäisevän ja parantavan vilustumista.

1938

1939

Leijona-tervapastilli eli Tervaleijona-pastillin valmistus aloitettiin 1933 ja se oli yksi Merijalin tunnetuimpia tuotteita. Pastilli sai nimensä Jalanderin Helsingissä ja Oulussa sijainneista Leijona-apteekeista. Pastirol-pastilli tuotiin markkinoille 1972, minkä ansiosta Merijalin liikevaihto ja tuotanto kaksinkertaistui. Merijal valmisti myös muita täytettyjä pastilleja, marmeladeja ja karamellipusseja. Ulkomaanvienti aloitettiin 1973 Pohjoismaihin. Ksylitoli- ja sorbitolimakeisia alettiin valmistaa 1970-luvun puolivälissä.

kuva: porssitieto.fi

Makeisteollisuuden kansainvälistymisen ja toiminnan keskittymisen myötä viimeisin omistaja Leaf sulki Merijalin tehtaan Oulussa vuonna 1996.
(Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokanta, wikipedia)

Kodak kamerat

1929

1917

Helsinkiläinen P.J. Bögelund toi maahan Kodak tuotteita. "Antakaa lasten valokuvata. Kodak kamera on niin yksinkertainen, että lapsetkin osaavat sitä käsitellä."

Vuonna 1905 Bögelund ilmoitti: "Valokuvauksen harrastajat: Valokuvauskoneiden ja kaikkien valokuvaustarpeiden halvin ja paras ostopaikka on ehdottomasti P.J.Bögelund & C:o Helsingissä. Huom! Halvennetut hinnat, ainoastaan prima tavaroita, huolellinen ja pikainen toimitus. Exelsiorlaattojen yksinmyyjä." 

1889. Kuva: wikipedia

Kodakin perusti George Eastman vuonna 1888. Yhtiö valmisti filmiä, valokuvapaperia ja valokuvien valmistukseen tarvittavia kemikaaleja. Ensimmäinen Kodakin kamera oli Kodak No.1, jossa käytettiin lasilevyjen sijasta rullafilmiä. Kameraan oli valmiiksi ladattu sadan kuvan filmi. Kun kaikki kuvat oli näpätty, kamera palautettiin Kodakille, jossa filmi kehitettiin. Valmiit kuvat ja kamera uudelleen ladattuna palautettiin sitten asiakkaalle. Kameran mainoslause oli "Sinä painat näppäintä - me teemme loput."

1960

1962

Näissä vuosien 1960 ja 1962 mainoksissa tarjotaan joululahjoiksi Kodakin Brownie - tuotteita. Brownie oli Kodakin halpa ja helppokäyttöinen kamerasarja. Ensimmäinen malli valmistettiin vuonna 1900 ja viimeisin 1986. 

Brownie Starmite malleja valmistettiin vuosina 1960-1967. "Se on niin monikäyttöinen, että sillä saa sekä ulko- että sisäkuvia." 

Brownie kaitafilmikameroita ja projektoreita valmistettiin 1950-1960 luvun taitteessa useampaa mallia.

1964

Jouluksi 1964 oli tarjolla Kodakin Instamatic kameroita. Filmin lataaminen kameraan kävi kätevästi Kodapak filmikasetilla.

Instamatic kameroita valmistettiin vuosina 1963-1970. Instamatic oli välitön menestys. Vuosien 1963 ja 1970 välillä valmistettiin yli 50 miljoonaa Instamaticia.
Kodak mainoksia olen laittanut aiemmin tänne.

Kodak Instamatic mainosfilmi 1960-luvulta

Kodak Brownie kaitafilmikameran mainosfilmi 1957

Kodak Starmite mainosfilmi 1960-luvuta

Kodak kaitafilmikamera mainosfilmi 1957

Opel Kadett A 1964

 

Opelin perusti Adam Opel vuonna 1863. Yhtiö valmisti alkuun kodinkoneita ja aloitti vuonna 1899 autojen valmistuksen. Vuodesta 1929 Opel on ollut osa General Motorsia. Ranskalainen PSA-yhtymä osti Opelin ja Vauxhallin GM:ltä 2017. Jo 1910-luvulla Opel oli luultavasti Suomen suosituin automerkki ja 1920-luvulla se tunnettiin taksiautona.

1964

Ensimmäinen sodanjälkeinen Kadett, Opel Kadett A esiteltiin vuonna 1962. A-malli tunnettiin paremmin myyntinimellä Opel Kadett 1000. Autot valmistettiin uudessa tehtaassa Bochumissa. Alkuun oli saatavilla vain sedan-malli, mutta seuraavana vuonna myyntiin tulivat myös coupé sekä Caravan-nimellä tunnettu farmarimalli.

1964

Radio- ja Tv-juontaja Niilo Tarvajärven eräänä iskulauseena oli "Ylös, ulos ja lenkille." Tässä hän houkuttelee kansaa Kadettin koeajolle.

1965

"Astukaa sisään", kehottaa Niilo Tarvajärvi.

Kadett A:ta valmistettiin vuosina 1962-1965 yhteensä 649 512 kpl. Nelisylinterisen 993 cm3 rivimoottorin suurin teho on 40 hv (29 kW). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Vaihdekeppi on lattialla. Tekniikan Maailman koeajossa vuonna 1963 auton huippunopeus 119 km/h ja kulutus keskimäärin 8,8 litraa /100 km superbensiiniä. Koeajovaunu painoi 690 kiloa. (wikipedia, autowiki)

1964

Mainosfilmi vuodelta 1962

Opel Kadett A 1965

HAG kahvi

1928

Kaffee Hag mainosti kauppiaille tuotettaan Kauppias-lehdessä vuonna 1928.

1928

Helsinkiläinen Hag Kahvi Oy (vuoteen 1931 asti Oy Kaffee Hag Ab) perustettiin vuonna 1928, ja se toimi aluksi tuonti- ja tukkuliikkeenä. Yritys tuli tunnetuksi erityisesti kofeiinittoman Hag-kahvin maahantuonnista. Vuonna 1935 yritys aloitti kahvin paahtamisen. Mainoskampanjoinnista huolimatta toiminta kuitenkin lopetettin kannattamattomana jo vuoden 1939 lopulla. (finna.fi)

1927

Saksalainen Ludwig Roselius kehitti prosessin jolla voitiin kaupallisen valmistaa kofeiinitonta kahvia. Hän perusti Bremeniin yhtiön Kaffee-Handels-Aktiengesellschaft (Kaffee HAG) vuonna 1906. Kansainväliseksi kasvaneen yrityksen omistaa nykyisin Jacobs Douwe Egberts. (de.wikipedia.org)
 * * * * *
Kofeiinista olen laittanut aiemmin mainokset tänne.

Kestilä

1928

Heikki Kestilä perusti Suomalaisen Pukimon elokuussa 1911 alkaakseen ompeluttaa valmisvaatteita. Turussa 1911–1989 toimineen yrityksen nimeksi tuli 1920-luvun lopussa Kestilän pukimo. Se kasvoi 1930-luvulla Suomen suurimmaksi alallaan. Kestilää pidetään Suomen ensimmäisenä valmisvaatteiden tekijänä.

"Nyt on Kestilän pukimo jälleen laajentanut toimialaansa alkamalla valmistaa toukokuussa 1935 annetun poliisiviranomaisten virkapukua koskevan uuden asetuksen mukaisia poliisiviranomaisen kesätakkeja."

1930-luvun lopulla lopulla yrityksellä oli omat myymälät Turussa, Helsingissä, Viipurissa, Porissa ja Kotkassa ja se työllisti lähes 500 henkeä. Myymäläverkosto oli 1960-luvun alussa laajentunut jo 13 paikkakunnalle ympäri Suomen.

1955

1958

Idänkaupan tyrehtyessä lähes 80 vuoden ikään ehtinyt Kestilä Oy ajautui konkurssiin vuonna 1989, tehdasrakennukset myytiin ja 220 työntekijää irtisanottiin. Myymälöiden toimintaa jatkettiin vielä 1990- luvulla. (wikipedia)

1960

Kestilän mainoksia olen aiemmin laittanut tänne.

Jopo

1965

Suomalainen Helkama toi Jopon markkinoille vuonna 1965 ja siitä tuli nopeasti suomalaisten kestosuosikki. Pyörän nimi on lyhenne sanoista jokaisen polkupyörä. Satulan ja ohjaustangon korkeudessa on suuret säätövarat eikä säätämiseen tarvita työkaluja, joten pyörä sopii hyvin monen kokoisille ajajille. Alkuperäistä Jopoa valmistettiin vuoteen 1974 asti.

Vuonna 2000 Helkama-yhtiö toi markkinoille uuden Jopon.

Se ei ole kuitenkaan rungoltaan samanlainen kuin alkuperäinen Jopo, mutta sen ajogeometria on täsmälleen sama kuin alkuperäisenkin. Perus-jopon rinnalle on tullut eri kokoisia sisaruksia ja Pohjoismaiden suosituinta fillaria on myyty yhteensä jo yli 350 000 kappaletta. Aluksi uusia Jopoja valmistettiin Taiwanissa, mutta nykyisin Jopot valmistetaan Suomessa, Helkaman Hangon tehtaalla. (helkamavelox.fi, wikipedia)

Jopon nykyisiä malleja ovat mm. kuvan Fat Jopo sekä sähköpyörä E-Jopo.

Jopon mainoksen olen aiemmin laittanut tänne.