Jäätelöä

 

1931

1935

Jäätelön historiasta ja synnystä ei ole varmuutta. Monet pitkään kulkeneista tarinoista on todettu vääriksi, kuten se, että Marco Polo olisi tuonut jäätelöntekotaidon Kiinasta Italiaan.

Vuonna 1846 patentoitiin USA:ssa konekeksintö, jonka myötä jäätelön valmistaminen siirtyi vähitellen kotikeittiöistä teollisuustuotannoksi. Jäätelöä oli Suomessa 1800-luvulla syöty säätyläiskodeissa ja ravintoloissa, mutta myymään sitä ryhtyivät aluksi venäläiskauppiaat, jotka kiersivät kärryineen kauppaamassa itse valmistamiaan jäätelöitä. Jäätelöt olivat vuoratuissa laatikoissa metallikannuissa jääpalojen, suolan ja sahajauhojen keskellä.

Suomessa jäätelön tehdasmainen valmistus alkoi, kun Magin veljekset perustivat Helsingin jäätelötehtaan vuonna 1922 ja samana vuonna aloitti myös Suomen Eskimo Oy. Vuonna 1935 Jäätelö - Glass Ab aloitti jäätelön valmistuksen Helsingin ”uusimmassa ja ajanmukaisimmassa jäätelötehtaassa”. 

Muutaman vuoden kuluttua yhtiön Pingviini-tuotemerkin osti Valio. (naantali.fi, wikipedia)

1934

1934

1936

1937

1937

Valiojäätelön mainoksia aiemmin täällä.

Pauligin kahvia

 

1925

1928

"Olen tässä keinutuolissa juonut monenkarvaista sikurivettä kahvina, mutta kokemuksesta olen nyt tullut huomaamaan, että halvemmaksi ja käytännöllisemmäksi tulee, kun ostan 1/4 kg:n pussin Pauligin paahdettua, se kun on niin hyvää, että kahvihammasta varmasti lakkaa pakottamasta, kun sitä toisenkin kupillisen on juonut."

1936

1936

Saksalainen Gustav Paulig perusti Suomeen oman yrityksen vuonna 1876. Yritys toi maahan koloniantavaroita kuten suolaa, kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia. Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsinkiin vuonna 1904. Siihen asti kahvia oli myyty vain raakakahvina ja se piti paahtaa eli prännätä kotona. Myös Pauligin toimittamasta kahvista suurin osa oli aluksi raakakahvia. Vasta vuonna 1926 paahdetun kahvin menekki ylitti raakakahvin myynnin Suomessa. Aluksi Paulig toimitti paahdetun kahvin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Vuonna 1924 Paulig toi ensimmäisenä markkinoille kuluttajapakkauksiin pakatut kahvit. Ensimmäiset pakkaukset olivat käsin käärittyjä ja sinetöityjä 250 ja 500 gramman paperipusseja. 

Vuonna 1929 Paulig toi markkinoille ensimmäiset kahvimerkkituotteensa Juhlasekoituksen ja Presidentin sekoituksen, jotka olivat Juhla Mokka- ja Presidentti-kahvien edeltäjiä. Aiemmin Paulig oli nimennyt kahvinsa numeroilla. Kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1931, kauppojen hyllyille ilmestyi valmiiksi jauhettua kahvia.

Vuonna 1950 Paulig esitteli Paula-tytön. Kansallispukuinen Paula kaatamassa kahvia kuparisesta pannusta oli tuttu näky eri yhteyksissä. Paula-tytön menestystä seurasi kolme vuotta myöhemmin uusi villitys: keräilykorttisarja, joka teki myös pikkuautoilijoista Pauligin kahvien ystäviä. (paulig.fi)

1938

1938

1957

1960

1961

1962

1963

1971

1972

Pauligin mainoksia aiemmin täällä:

Paula tyttö

Tietysti Pauligin

Pauligin päivätty kahvi

Paulig teetä

Pauligin pakasteet

LP - levyjä 1967

 

1967

Amerikkalaislehden mainoksessa Columbia Record Club kaupittelee jouluksi 1967 LP-levyjä. Ajankohtaisen pop-musiikin lisäksi valikoimassa on mm. Tšaikovskin balettimusiikkia ja Sibeliuksen Finlandia. West Side Story, Cabaret ja My Fair Lady ovat musikaaleja. Tässä näytteitä pop- ja jazzlevyistä:

The Charmer - Herb Alpert & The Tijuana Brass (Sounds Like...1967) 

Music To Watch Girls By - Andy Williams (Born Free 1967)

Bim Bom - Sergio Mendes & Brasil '66 (Equinox 1967)

Bossa Nova U.S.A. - Dave Brubeck (Dave Brubeck's Greatest Hits 1966)

Rain, Rain Go Away - The Sandpipers (1967)

Baja Nova - Baja Marimba Band (Heads Up! 1967)

Primus keitin

 

1895

1928

Frans Wilhelm Lindqvist (1862-1931) oli ruotsalainen keksijä. Hän suunnitteli ensimmäisen nokeamattoman, paineilmalla toimivan kerosiinikeittimen. Lindqvist aloitti niiden myynnin pienessä mittakaavassa, mutta liiketoiminta kasvoi pian. Teollinen tuotanto alkoi vuonna 1892. Tuote ja yritys sai nimekseen Primus. 1910-luvulla tehtiin yli puoli miljoonaa keitintä vuodessa. Vuonna 1930 yli 500 ihmistä työskenteli Primuksen tehtaalla Tukholmassa Lilla Essingenissä.

Tehokas keitin saavutti nopeasti maineen luotettavana ja kestävänä jokapäiväisessä käytössä, ja se toimi erityisen hyvin epäsuotuisissa olosuhteissa. Primus keitin kelpasi Roald Amundsenin mukaan etelänavan tutkimusmatkalle 1911–1912 ja Sir Edmund Hillaryn Mount Everestin valloitukseen. Samankaltaisia kannettavia liesiä valmistaa useampikin yritys, mutta niitäkin kutsutaan usein "Primus"-keittimiksi valmistajasta riippumatta. (en.wikipedia.org)

Pieni tietosanakirja 1928

Huumoria

 

1924

1934

"...makkoo yösä hyväst, syöpi kolome kertoo päevässä mahasa täetee, ottaa pienet ruokaunet ja leppäelöö joskus sillonj tällönj päevälläe, niin siinä sitä voam männä lotjottaa päevän kerrallaa, iliman pahempoo hättee - - -"

1929

1929

1929

Möllerin kalanmaksaöljy

 

1925

1928

Kalanmaksaöljy on kalan (yleensä jonkin turskakalan) maksasta valmistettavaa öljyä. Siinä on paljon D-vitamiinia sekä pienempiä määriä A-vitamiinia ja E-vitamiinia. Kalanmaksaöljy sisältää paljon myös omega-3-rasvahappoja.

Norjalainen Peter Möller perusti yrityksensä vuonna 1854. Ensimmäinen Möller-tuote – Möller Kalanmaksaöljy – on edelleen tunnetuin. Itse asiassa se on Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia terveystuotteita. Menneinä vuosina tuotteita myytiin lähinnä apteekeissa, nykyään myös päivittäistavarakaupoissa. Suomessa Möller Kalanmaksaöljyä on myyty jo vuodesta 1928. (Ylinnä olevan mainoksen mukaan sitä kuitenkin sai apteekista jo vuonna 1925.) (wikipedia, moller.fi)

1928

1929

Pieni tietosanakirja 1928

Kenkämainoksia

 

1911

"Maamme suurin, huomatuin ja Maailman pohjoisin jalkinetehdas."

1928

1928

Hajatietoa jalkineista: Varhaisimmat jonkinlaiset kenkiin viittaavat löydökset ovat Missourista 8000 eaa. Egyptiläiset maalaukset ja Alpeilta löytynyt jäämies Ötzi todistavat kenkiä olleen jo 3300 eaa. 1100-luvulla keltit käyttivät nahkatossuja, joissa oli sisäpuolella turkki lämmittämässä.

Keskiajalla kengissä saattoi olla jopa puolimetriset suipot kärjet. Ensimmäisen kerran korot kengissä on kuvattu Persian kuninkaan ratsujoukoilla. Korot estivät jalan lipsumisen jalustimista. Korkokenkiä käytettiin keskiajalla Lontoossa, koska kadut olivat täynnä ihmisten ulosteita, mutaa ja teurasjätteitä, näin ihmiset pysyivät jaloistaan puhtaampina. 1600-luvulla yleistyivät kengännauhoilla kiristettävät kengät.

1700-luvulla kenkäteollisuus kehittyi ja sarjatuotanto alkoi. Kenkämuoti vaihteli 1800-luvulta 1900-luvulle  kreikkalaistyyppisistä sandaaleista korkealle napitettaviin saappaisiin.

1928

1929

Suomessa maaseutuväestön perinteiset jalkineet olivat tuohivirsut. Virsut valmistettiin punomalla tuohisuikaleista. Suutarit tekivät kylissä kenkiä ”mittatilaustyönä” vielä pitkään 1940-luvun jälkeenkin. Pitkävartiset saappaat miehillä ja varsikengät naisilla olivat pitkään yleisesti käytössä. Matalat kengät alkoivat Suomessakin yleistyä kaupungeista alkaen 1950-luvulla. (wikipedia)

1930

1932

1941

Turun Keksitehdas

 

1922

1924

1924

Turun Keksitehdas Osakeyhtiö - Åbo Kexfabrik Aktiebolag perustettiin vuonna 1919 ja lakkautettiin 1936. Yhtiön toimialana oli keksien ja näkkileivän valmistus. Tehtaan yhteydessä toimi myös leipomo. Keksien niminä oli mm. Water, Milk, Cream Cracker, Albert, Marie, Lunch, Digestive, Sampo, ABC, Suomi, Turun sekoitus, Fennia, Tee, Finlandia, jne. Esimerkiksi vuonna 1925 valikoimassa oli 47 eri keksilajia. Näkkileipiä olivat mm. Jokamies, Emäntä ja Erikoisnäkkileipä. (lehtimainokset ja porssitieto.fi)

1924

1924

1925

1926

1926

1927

1927

1927