Juho Manner - kahvilat Kouvolassa

1906

1910

Juho Mannerilla oli leipätehdas Kotkassa vuosina 1903-1915. Pohjanmaalta kotoisin oleva Juho Kustaa Malander (1870-1939) suomensi nimensä Manneriksi vuonna 1906. Hän oli avioitunut vuonna 1896 vaasalaisen Edith Enströmin kanssa. Vuosisadan vaihteessa perhe muutti Kotkaan ja vuonna 1915 Kouvolaan. Pariskunnalla oli kaksi poikaa ja neljä tytärtä.

1915

Muutettuaan Kotkasta Kouvolaan 1915 Juho Manner perusti leipuri-, kondiittori- ja kahvila-liikkeen Rautatienkadulle.

1925

Vuonna 1925 Kouvolan Sanomissa oli uutinen Juho Mannerin liiketalon laajennuksen valmistumisesta.

1926

Vuonna 1926 konditorian valikoimiin tuli myös jäätelö. Kouvolan Sanomat uutisoi jäätelötehtaasta otsikolla "Kouvolan uusin teollisuuslaitos."

1928

Vuonna 1928 konditoriasta muodostettiin osakeyhtiö Juho Manner Oy. Liikkeessä työskenteli tuolloin 24 henkilöä. Juho Manner oli vuonna 1916 mukana perustamasa Leipurien Tukkuliike Osakeyhtiötä ja "Kouvolan musiikinystävät" -yhdistystä vuonna 1929. Hän osallistui myös Kouvolan kunnalliselämään toimien kunnavaltuuston eri lautakunnissa.

1965

Kouvolan Tornionmäkeen, Utinkadun ja Kaartotien kulmaan valmistui vuonna 1958 Juho Manner Oy:lle uusi leipomorakennus. Sen päätyyn rakennettiin vuonna 1964 kahvila, jonka toiminta loppui 2012. Mannerin suvun omistamassa leipomossa oli enimmillään lähes 140 työntekijää.

amusa.fi - kuva: Mika Vartiala

Mannerin lippa oli Kauppalankadulla sijaitsevan Manner-baarin ”lippa”, katos, jonka alle kokoontui viikonloppuiltaisin nuorisoa niin Kouvolasta, Myllykoskelta, Kuusankoskelta kuin Valkealasta. On sanottu, että Kouvola oli koko Pohjois-Kymenlaakson nuorisotila. Mannerin baari oli nuorison suosikkipaikka avautumisestaan vuodesta 1955 alkaen. Entisenä kouvolalaisena muistan Mannerin kahvilat 1970-luvun alusta. (Kouvolan Sanomat, portti.kuvat.fi, amusa.fi)

Brander konditoria

1921

 Väinö Branderin (1887-1940) leipomo ja myymälä toimivat aluksi Läntinenkatu (nyk. Näsilinnankatu) 25:n piharakennuksessa.

1925

Vuodesta 1923 konditoria ja myymälä toimivat osoitteessa Kauppakatu 16. Ensimmäinen kahvila syntyi vaivihkaa  myymälän takahuoneeseen. Sinne laitettiin pari kolme pöytää ja pian ihmiset tulivat sinne leivoskahville. Kahvila oli alusta lähtien tärkeä osa leipomoyrityksen toimintaa.  Vuonna 1924 Hatanpään valtatie 2:een eli Koskilinnaan rakennettiin leipomo sekä myöhemmin myös myymälä ja kahvila. Väinö Branderin jälkeen leipomotoimintaa jatkoi hänen poikansa Tauno Brander, jonka vaimo Sirkka oli myös mukana.

1928

1929

Kauppakadun ja Koskilinnan kahvilassa leivokset tuotiin tarjolle skoolissa, josta sai ottaa niin monta kuin halusi. Leivokset laskutettiin sen mukaan mitä ja montako söi. Varsinkin sodan jälkeisen pula-ajan jälkeen sellainen oli ylellisyyttä. Kahvila oli sunnuntaikävelyiden kohde ja maaseudulta tulleet kävivät siellä nauttimassa kahvit leivän kanssa kaupunkimatkansa yhteydessä.

1929

Toimipaikoiksi vakiintuivat 2000-luvulla Kauppahalli, Asematunneli, Cafe Tullintori ja Kahvihuone Mestari Brander Hallituskadulla. Nykyisin Brander on edelleen perheyhtiö 4. polvessa. Vuonna 2017 leipomo muutti uusiin tiloihin Pirkkalan Linnakallioon. Uusin toimipiste on Tampereen keskustorille kesällä 2019 avattu Ratikkakahvila. (brander.fi, ratikkakahvila)

Helsingin rautatieaseman kioski

1926

"Täysin päivän tasalla, kuten tunnettua, on pääkaupunkimme asemaravintola ollut jo muutamia vuosia. Hienot, tilavat, viimeisillä teknillisillä apuneuvoilla varustetut ravintolahuoneistot ja keittiö, joka täyttää kaikkein korkeimmatkin vaatimukset, ovat jo saavuttaneet yleisön suosion. Uusi kioski, joka sijaitsee uloimmassa asemahallissa, on avattu näinä päivinä ja on se varmaan saavuttava osansa samasta suosiosta. Kioskissa tarjoillaan kaikenlaisia virvokkeita, olutta, mehua, voileipiä, leivoksia, nakkimakkaroita."

Helsingin ensimmäinen rautatieasemarakennus avattiin liikenteelle vuonna 1862 samalla kun säännöllinen junaliikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi. Vuosisadan vaihteeseen mennessä rautatieliikenne kasvoi ja rakennus osoittautui liian pieneksi. Eliel Saarisen suunnittelema uusi päärautatieasema vihittiin käyttöön vuonna 1919. Alun perin Venäjän keisarikunnan läntiseksi pääasemaksi suunnitellusta asemarakennuksesta tuli itsenäisen tasavallan pääasema.

Mainoksessa kuvattu vuoden 1926 uusi kioski sijaitsi uloimmassa asemahallissa, joka oli avoin päätelaitureille. Vuoden 1950 tulipalon jälkeen rakennettiin uusi umpinainen päätelaiturihalli kioskeineen, joiden mukaan hallia on nimitetty kioskihalliksi.

(wikipedia, vrgroup.fi)

Helsingin rautatieaseman katosalue vuonna 1937. Kuva: commons.wikimedia.org

Aatami sarjakuva

1937

Olavi Vikainen (1915–2005) piirsi Aatami-sarjakuvaa ensin Suomen Kuvalehteen ja sitten Seuraan. Vikainen oli hyvin tuottelias ja hänen töitään ilmestyi monissa eri lehdissä. (wikipedia)

Fazerin musiikkikerho

Fazerin musiikkikerho toimi kolmisenkymmentä vuotta 1960-luvun lopulta vuoteen 1997 asti. 1970-luvun aikana Suomen äänitemyynti kasvoi nelinkertaiseksi ja Fazerin musiikkikerhon postimyynti oli siinä merkittävä tekijä. 1980-luvun lopulla Fazerin musiikkikerhossa oli yli 85000 jäsentä.

1974

Vuonna 1974 Fazerin musiikkikerho tarjosi koti- ja ulkomaista musiikkia jäsenilleen. Useimmat äänitteet sai joko LP-levyinä tai kasettina. Mukana oli humppaa, tangoa, iskelmää, popmusiikkia ja klassista musiikkia. Erikoisena tarjouksena sai ostaa Sanyo radionauhurin, jota kehuttiin aivan liioitellusti: "Nykyaikaista äänentoistotekniikkaa parhaimmillaan: radionauhuri Sanyo M 2110 FE."

"Loistoluokan yleisradio ja kasettinauhuri samassa! Äänittää suoraan radiosta kasettiin. Sisäänrakennettu kondensaattorimikrofoni. Verkkovirta- ja paristokäyttöinen. ULA- ja keskipitkät aallot. Ulostuloteho 1,8 wattia. Korkealuokkainen. Kätevä. Moipuolinen. Edustava."

1975

Tässä esimerkkejä musiikkikerhon valikoimasta vuosilta 1974 ja 1975:

Joe Dassin - Le Moustique

Malando - La Paloma

Louis Armstrong & Oscar Peterson - Sweet Lorraine

Gilbert O'Sullivan - Claire

The New Seekers - Beg Steal or Borrow

Gigliola Cinquetti - Alle Porte Del Sole

 Tchaikovsky -  La danse des petits cygnes

Bang & Olufsen

Bang & Olufsenin perustivat vuonna 1925 insinööri Peter Bang ja hänen ystävänsä Svend Olufsen. Ensimmäinen tuote oli vaihtovirtaradio. Tuohon aikaan radiot olivat pääosin paristolla toimivia. 1960-luvun puolivälissä valmistaja halusi erottautua kilpailijoistaan designilla ja vallata Euroopan kasvavat hifimarkkinat. Beomaster 900 transistoriradio / viritinvahvistin julkistettiin vuonna 1965. Laitteen sai sisäänrakennetuilla kaiuttimilla tai ilman. Muotoilullisesti mullistavaa siinä oli aikanaan sen mataluus verrattuna suurikokoisiin putkiradioihin. Uutta oli myös etupaneelin design, joka oli yhtenäinen kaiuttimia myöten. Laite oli menestys koko Euroopassa.

Beomaster 900

1970 - Beomaster 1200

Yhtiön ensimmäinen täydellinen audiolaitesarja oli vuonna 1969 esitelty Beosystem 1200. Sarjaan kuului vinyylisoitin, kelanauhuri, am/fm-radio, kaksitiekaiuttimet ja Beomaster 1200 -vahvistin. Vahvistimen kaikki hallintalaitteet sijaitsivat päällä eivätkä etupaneelissa. Samalla mukaan tulivat kookkaat liukusäätimet, joilla tavoiteltiin tarkkuutta perinteisiin potentiometreihin verrattuna.

1969 - Beomaster 1200

Beosystem 1200 - kuva: beoworld.org

1970 - Beomaster 3000

1970 - Beomaster 3000

Myöhempien aikojen esimerkki samaa muotokieltä noudattavista futuristisista laitteista oli vuonna 1986 esitelty Beocenter 9000. Kyseessä oli all-in-one-ratkaisu, jossa oli radio, kasettinauhuri ja cd-soitin.

Bang & Olufsen Beocenter 9000

1970 - Beovision 3200

Ensimmäisen televisionsa Bang & Olufsen esitteli vuonna 1951. B&O:n ensimmäinen väri-tv oli Beovision 3000 vuonna 1968. Sen tekniikka oli tyypillistä ensimmäisen sukupolven eurooppalaisille väritelvisioille. Laitteessa oli sekä putkia että transistoreja. Kuvaputki oli Philipsin valmistama. Mainoksessa oleva Beovision 3200 on parannettu versio mallista 3000. Kuten mainoksesta ilmenee, ensimmäisten väritelevisioiden rinnalla myytiin vielä pitkään mustavalkotelevisioita.

Nykyään B&O:n tuotteita ovat kaiuttimet, kuulokkeet ja televisiot. 

(wikipedia, beocentral.com, beoworld.org)

Mensa

"Ottakaa tavaksenne pitää aina ruokakomerossa varastossa joitakuita Mensa-kotisäilykerasioita. Niistä saatte pöytäänpantavaa odottamattomille päivällisvieraille, silloinkin kun lihakauppa on kiinni. Kahdessakymmenessä minuutissa voitte valmistaa mitä herkullisimman ruokalajin vain lämmittämällä Mensa-säilykkeet suljetussa rasiassansa." 

                  

 

Vuonna 1926 perustettiin Suomeen Oy Sotilassäilyke Ab valmistamaan säilykkeitä puolustusvoimien tarpeisiin. Tuotteita tarjottiin myös kuluttajille kun vuonna 1927 nimi muutettiin Säilyketehdas Mensa Oy:ksi. Valikoimissa oli mm. häränkieltä, savustettua sianlihaa ja herneitä, kanaviillokkia, lammasta kaalissa, lihapalleroita, herkku- tai kielihöystöä sekä lihamuhennosta.

Mensa siirtyi Huhtamäki-yhtymän omistukseen vuonna 1960. Mensan tuotteisiin kuuluivat tuolloin mm. erilaiset makkarat, einestuotteet, säilykkeet sekä eläintenruuat. Jalostajan tulosvastuulliseksi yksiköksi Mensa liitettiin vuonna 1975. Nimeksi muuttui tällöin tuoretuotetehdas Mensa. 

Mensa oli myös edelläkävijä lihaliemikuutioiden valmistajana Pohjoismaissa. Mensan tunnetuimpia tuotteita olivat puristettaviin tuubeihin pakatut liha- ja kalapasteijat.

(jalostaja.fi, wikipedia, porssitieto.fi)

"Kun palvelija on ulkona... Ennen sai perheenäiti hyvin usein luopua hyvinansaitusta ja tarpeellisesta sunnuntailevostaan, kun köksällä oli vapaapäivä.Nyt hän vain valitsee ruokakomerosta jotain Mensa-kotisäilykkeitä, rasian tai parikin, jos vieraita tulee, ja neljännestunnissa on maukas liharuoka valmis. Perunathan kiehuvat pian, eikä raikkaan salaatinkaan valmistaminen vaadi paljon vaivaa."

Kaikki ylläolevat mainokset ovat vuodelta 1928.

1979

Viipurin Autola

1926

Viipurin Autola myi Ford-autoja ja Fordson-traktoreita Viipurissa ainakin vuodesta 1926. Ensin liike oli Punasenlähteentorilla apteekin talossa, sitten Brahenkadulla. Liike siirtyi sittemmin Kouvolaan Hallituskadun varrelle. Nyt liike on lopetettu, mutta rakennus Kouvolassa on vielä paikoillaan.

1926

1926

1929

Punaisenlähteentori oli aikoinaan Viipurin suurin ja vilkkain tori. Nimensä se sai paikalla aikaisemmin sijainneesta yleisestä kaivosta, jota kutsuttiin Punaiseksi lähteeksi sen suojarakennelman punamultavärityksen vuoksi. Torilla pidettiin joka kevät ja syksy markkinat, jotka keräsivät torimyyjiä ja etenkin ostajia ympäri Karjalankannasta.

1938

Käkisalmen Sanomat 1938

SOK

1925

Tietosanakirja 1922

Kuva: s-ryhma.fi

Ensimmäinen näihin päiviin saakka yhtäjaksoisesti Suomessa toiminut osuuskauppa on Turussa vuonna 1901 perustettu Vähäväkisten Osuusliike, josta on muotoutunut monien vaiheiden jälkeen nykyinen Turun Osuuskauppa. Vuonna 1904 perustettiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta.

1929

1929

Vuonna 1929 SOK:n jäsenosuuskauppoja oli 419 ja tuotantolaitoksia oli viidellä paikkakunnalla. Helsingissä: neulomo ja trikootehdas, sikuri- ja kahvipaahtimo, 
teknokemiallinen tehdas ja konepaja. Vaajakoskella: tulitikkutehdas, paperinjalostustehdas, puunjalostustehdas, harjatehdas ja marjanjalostustehdas, margariinitehdas sekä makeistehdas. Viipurissa: rinkeli- ja makaroonitehdas. Oulussa oli mylly ja Jämsässä tiilitehdas. (wikipedia, s-ryhma.fi)

1948

SOKOS

1966

1967

1967

Ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingin Mannerheimintielle olympiavuonna 1952. Samassa rakennuksessa aloitti toimintansa myös Hotelli Vaakuna. Pian Sokoksesta muodostui S-ryhmän tunnetuin brändi, jonka mukaan pienempiä kauppoja ja muiden liiketoiminta-alueiden yksiköitä, kuten kone- ja rautakappoja, alettiin myös nimetä Sokoksiksi. Sokoksia oli enimmillään yli 100 kappaletta ympäri Suomea. Myös hotellit nimettiin tunnetuimman brändin mukaan Sokos Hotelleiksi.
1980-luvulla Sokos-nimi jäi pelkästään tavaratalojen ja hotellien käyttöön. Vuonna 2014 Sokos-tavarataloketjun liikeidea uudistui niin, että Sokokset keskittyivät muotiin ja kauneuteen. Käyttötavaroiden myynti keskitettiin yhä enemmän Prisma-ketjun tehtäväksi. Vuonna 2018 Suomessa toimi 19 Sokos-tavarataloa. (wikipedia, s-ryhma.fi)

1971

1974

1972

1974

1974