Ajaston julkaisemaa Ajastaika-kalenteria on ollut myynnissä 1930-luvulta lähtien. Digitalisoitumisen myötä ajateltiin paperikalentereiden katoavan, mutta näin ei kuitenkaan ole käynyt. Nykyään Suomessa julkaistaan vuosittain noin 14 miljoonaa kalenteria.
 |
| Kuva: Yliopiston almanakkatoimisto |
Vuonna 1705 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen almanakka, Laurentius Tammelinin Almanach eli Ajan-Lucu.
Turun akatamialla ollut almanakkojen yksinoikeus siirtyi Helsingin yliopistolle (Keisarilliselle Aleksanterin-Yliopistolle Suomessa) Turun palon jälkeen. 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja almanakkaerioikeus päättyi. Helsingin yliopistolla on kuitenkin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon.
Turun akatamialla ollut almanakkojen yksinoikeus siirtyi Helsingin yliopistolle (Keisarilliselle Aleksanterin-Yliopistolle Suomessa) Turun palon jälkeen. 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja almanakkaerioikeus päättyi. Helsingin yliopistolla on kuitenkin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon.
 |
| Kuva: Yliopiston almanakkatoimisto |
Vuoden 1901 keltakantisen allakan kannessa lukee: Almanakka wuodelle jälkeen Wapahtajamme Kristuksen syntymän 1901 Helsingin horisontin mukaan. Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisimman säädännön mukaan ulosantanut keisarillinen Aleksanteri-yliopisto Suomessa.
Suomen itsenäistyttyä jäi luonnollisesti maininta keisarista pois. Vuoden 1920 allakassa yliopiston nimikin muuttui Helsingin yliopistoksi. Kalenteri oli painettu fraktuuralla vuoteen 1935 asti. Vuoden 1936 allakassa kirjasinlaji muuttui goottilaisesta latinalaiseen.
Suomen itsenäistyttyä jäi luonnollisesti maininta keisarista pois. Vuoden 1920 allakassa yliopiston nimikin muuttui Helsingin yliopistoksi. Kalenteri oli painettu fraktuuralla vuoteen 1935 asti. Vuoden 1936 allakassa kirjasinlaji muuttui goottilaisesta latinalaiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti