10.7.2017

Kloorikaasua vilustumiseen 1925

(Kuva: The Quack Doctor)
Ensimmäisessä maalimansodassa molemmat osapuolet käyttivät kloorikaasua taisteluaseena vihollista vastaan.
Sodan jälkeen USA:ssa huomattiin kloorikaasun valmistuksessa työskentelevien välttyneen flunssaepidemialta muuta väestöä paremmin.
USA:n armeijan lääkärit alkoivat kokeilla kaasua tavalliseen vilustumiseen sairastuneilla potilailla. He totesivat sen parantavan tai ainakin helpottavan oireita.

Myös presidentti Coolidgen kerottiin kokeilleen tätä menetelmää. Vilustunut presidentti vietti 45 minuuttia kaasutetussa huoneessa. Seuraavana päivänä hän oli niin sairas, että hänen täytyi peruuttaa kaikki tapaamisensa. Uusittuaan kuurin vielä kahdesti, hän parani vilustumisesta kolmessa päivässä.
Vuonna 1925 Minnesotan yliopisto tutki asiaa tieteellisemmin ja huomasi flunssapotilaiden paranevan kolmessa päivässä käyttivät he klooria tai eivät.
(Minäkin olen parantunut flunssastani joka ikinen kerta, vaikken ole kloorikaasua milloinkaan käyttänyt.)

Markkinoille oli kuitenkin jo tullut Chlorine Kilacold Bomb, pisaran muotoinen kloorikaasua sisältävä lasiampulli. Kun sen sisältämää kloorikaasua hengitettiin suljetussa huoneessa, flunssa lähti mainoksen mukaan tunnissa. Tällaisen klooripommin oli määrä lievittää myös hinkuyskää, keuhkoputken tulehdusta ja kurkkumätää.
Valmiste katosi pian markkinoilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti